Menetelmäopinnot ja opinnäytevalmiudet sekä opinnäyteseminaarit

Kurssien aikataulu, sekä aineisto- ja muut linkit löytyvät kurssien OMA-työtilan etusivulta.

YLEISIÄ OHJEITA JA TIETOA OPINNÄYTEPROSESSISTA

Opinnäytteen ohjaus

• Jokaisella opinnäytetyöllä on oltava opinnäytteen ohjaaja.  Jos et tiedä kuka on opinnäytteesi ohjaaja, selvitä asia ammattiala- tai ryhmätutorilta. Opinnäytteen aihe tulee vahvistaa oman ohjaajan kanssa.
• Opinnäytteen ohjaukseen on opettajalla varattuna 15 tuntia työaikaa, johon sisältyy varsinaisten ohjaustilanteiden lisäksi mm. opinnäytteen eri versioiden lukeminen. Ota tämä aikaraami huomioon sopiessasi työsi ohjausaikataulusta ohjaajasi kanssa.
• Joissain tapauksissa opinnäytteellä voi  lisäksi olla koulun ulkopuolinen ohjaaja. Tästä on sovittava etukäteen.

Opinnäyteseminaarit

• Opinnäyteseminaarit tukevat opinnäytteen ohjausta, mutta eivät korvaa sitä. Seminaariohjaus painottuu rakenteellisiin, menetelmällisiin ja käytännöllisiin kysymyksiin jotka monissa tapauksissa ovat hyvin samantapaisia. Seminaarissa saa myös yleistä tietoa opinnäytteeseen liittyvistä kysymyksistä ja palautetta  paitsi vetäjältä, myös muilta osallistujilta. Kun omaa työtään esittelee muille, se selkeyttää myös omaa näkemystä. Myös muiden esitysten kuunteleminen voi selventää ja kirkastaa omaa opinnäyteideaa.

Opinnäyteprosessi

• Opinnäytteen palautukseen ja arviointiin liittyy erilaisia vaiheita, kuten kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja opinnäytteen julkistaminen. Tarkempaa tietoa opinnäyteprosessiin liittyvistä deadlineista löytyy alla olevasta valmistumisaikataulu -dokumentista.

Opinnäytteen kirjallisen osan laajuus

• Opinnäytteen laajuus on 30-50 sivua silloin kun tehdään pelkkä kirjallinen työ.  Jos opinnäytteeseen kuuluu teososa, on kirjallisen osan laajuus 20-40 sivua. 

• Sivumäärään lasketaan kaikki mallipohjassa numeroidut sivut, eli johdannon alusta lähdeluettelon loppuun.  Kansilehteä, tiivistelmäsivuja ja sisällysluetteloa ei lasketa sivumäärään, ei myöskään liitesivuja. 

• Teososan perusteella tehty sivumäärän vähennys on mahdollista vain, jos a) teososa on alun perin tarkoitettu osaksi opinnäytettä ja b) sen toteutus tapahtuu samaan aikaan kuin kirjallisen osan.

  • Sivumäärähelpotuksen tarkoitus on vähentää työmäärää kirjallisen osan kohdalla, koska teososa on samaan aikaan tekeillä

  • Muuta tarkoitusta varten aiemmin tehty teos tai projekti ei oikeuta sivumäärähelpotukseen (koska työ on jo tehty) eikä se myöskään  voi olla opinnäytteen teososa (koska sitä ei ole tehty opinnäytettä varten).

  • Mitään estettä ei toki ole sille, että aiemmin tehtyä teosta / projektia analysoidaan tai tarkastellaan opinnäytteessä.

Kirjallinen osa, teososa ja oppimistavoite

• Opinnäytteeseen kuuluu pakollisena kirjallinen tutkielma.  Kirjallisen osan lisäksi opinnäytteeseen voi kuulua ns. teososa (projektiosa, toiminnallinen osa).  Kirjallisesta osasta ja teososasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan toiminnalliseksi opinnäytteeksi (aiemmin “monimuototyö)

• Lähtökohtaisesti toiminnallisessa opinnäytteessä teososa ja kirjallinen osa muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa molemmat osat palvelevat omaa ammatillista kehittymistä ja oman asiantuntijuuden osoittamista.  Opinnäytteen tulee palvella näitä päämääriä.

• Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teososalla ja kirjallisella osalla tulee olla jokin niitä yhdistävä, selkeästi mietitty ja määritelty oppimistavoite (tutkimistehtävä, tutkimuskysymys).:  Mitä haluan oppia tehdessäni tämän teoksen?  Millaista osaamista haluan sillä osoittaa?. 

• Oppimistavoitteen  tulisi olla selvillä  jo teososan tuotantoa suunnitellessa.Teososa tulee aina olla alun perin suunniteltu osaksi opinnäytettä  ja siitä on aina sovittu etukäteen opinnäytteen ohjaajan kanssa.  Aiemmin muuta tarkoitusta varten tehtyä projektia ei voi myöhemmin nimetä teososaksi

• Kun suunnitteilla on teososa, jonka tekemisessä on mukana useita opinnäytteen tekijöitä, tulee teososan palvella kaikkia siihen osallistuvia opinnäytteen tekijöitä (eli ei niin, että yhdellä opiskelijalla on tavoite ja muut tulevat mukaan vain näennäisesti opinnäytteen tekijöinä). 

• Se, että teososan ja kirjallisen osan oppimistavoitteet liittyvät toisiinsa, ei välttämättä tarvitse tarkoittaa sitä, että kirjallinen osa on vain raportti elokuvan tekoprosessista.  Esim. jos opinnäytteen teoksena on kauhuelokuva, niin silloin kauhun rakentamista voi tarkastella eri tavoin käsikirjoittamisen, kuvauksen ja äänen näkökulmasta. Aihe voi kuitenkin liittyä teokseen väljemminkin; esimerkiksi leikkaaja voi miettiä tapoja, jolla leikkauksen avulla vaikutetaan elokuvan tilan hahmottumiseen ja pohtia aihetta laajemminkin kuin vain teososan kannalta. 

• Oleellista on siis se, että opiskelijalla on jokin ammatillinen oppimis- tai kehittämistavoite, jota sekä teososa että kirjallinen osa palvelevat. Siis jokin asia, josta opiskelijalla on jo perustiedot ja -taidot, mutta josta hän haluaa oppia jotain lisää tai jokin uusi idea, jota hän haluaa opinnäytteessään kehittää.  Kirjallisen työn idean ei tarvitse olla aivan lopullisesti kirkastunut teososan käynnistyessä, mutta koko opinnäytteen ydinidean pitää olla selvillä.  Leffaprojektiin voi toki mennä mukaan muutenkin, mutta jos kyse on oikeasti opinnäytteestä, tulisi projektilla olla selkeä oppimistavoite.

Opinnäytteen hankkeistaminen

• Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää opinnäytteiden olevan hankkeistettuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työllä on voitava osoittaa olevan selkeä yhteys työelämään. Yhteys osoitetaan hankkeistussopimuksen avulla. Hankkeistussopimuksen pohjia ja tietoa hankkeistamisesta löytyy alla olevista dokumenteista. Hankkeistamista käsitellään tarkemmin opinnäyteseminaarissa.

MIKÄ ON HANKE? 

Opetusministeriön hankekriteerien mukaan YKSI seuraavista ehdoista on täytyttävä: 

1. RAHA: työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista.

   • Siis:  opinnäyte liittyy johonkin projektiin, jossa joku maksaa jollekin jotain.  Myös koulun TKI-hankkeet ovat ok.

2. OHJAUS: opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista.

   • opinnäytteellä on aina ohjaaja koulun puolesta, mutta joissain tapauksissa toisena ohjaajana voi olla myös työelämän edustaja

   • hankelomakkeessa yhtenä kriteerinä on myös se vaihtoehto, että opinnäytteen yhtenä tarkastajana on työelämän edustaja

3. HYÖDYNTÄMINEN: työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista.

   • tässä kriteerissä ideana on se, että työelämätaho ilmaisee kiinnostuksensa opinnäytetyöhön allekirjoittamalla hankesopimuksen

   • hankesopimus ei sisällä raportointivelvoitetta (miten opinnäytettä on hyödynnetty) eikä siinä myöskään sovita taloudellisista kysymyksistä tai tekijänoikeuksista; nämä asiat sovitaan erikseen hankesopimuksesta riippumatta 

Opinnäytteen julkisuus

• Opetusministeriön ohjeen mukaan opinnäytteen tulee olla julkinen heti kun se on hyväksytty
• Opinnäyte rinnastuu julkiseen asiakirjaan
• Opinnäytteen julkisuus perustuu yhtäältä siihen, että opetus ja tutkimus (mukaanlukien opinnäytteet) on julkisrahoitteista
• Toisaalta opinnäytteiden julkisuus liittyy opiskelijoiden tasavertaisuuteen: opinnäyte on oltava saatavilla, jotta sen saamaa arvosanaa voidaan arvioida suhteessa omaan työhön
• Opinnäytetyöhön voi liittyä aineistoa, joka perustellusti halutaan salata; tällainen voi esimerkiksi olla opiskelijan tekemä alkuperäinen käsikirjoitus tai konsepti; toisaalta esimerkiksi toimeksiantajalta saatu aineisto voi kuulua liikesalaisuuden piiriin
• Opetusministeriön ohjeen mukaan mahdollinen salassa pidettävä materiaali tulisi sijoittaa opinnäytetyön tausta-aineistoon, ei osaksi varsinaista opinnäytetyötä
• Opinnäytteen arvosanan tulee perustua julkiseen opinnäytteeseen

Metropolia on antanut opinnäytteen julkisuuteen (ja osien salaamiseen liittyen) seuraavan ohjeen:

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehdyt opiskelijoiden opinnäytetyöt ovat julkisuuslain nojalla julkisia asiakirjoja; kenellä tahansa on oikeus saada opinnäytetyö nähtäväkseen esittämällä asianomaiselle viranomaiselle tätä koskevan pyynnön. Tietynlainen sisältö saattaa poikkeuksellisesti tehdä opinnäytetyöstä kokonaisuudessaan tai joiltakin osin salassa pidettävän. Opetusministeriö on antanut ohjeistuksen, jonka mukaan opinnäytetöitä, jotka lain nojalla olisi määrättävä salassa pidettäviksi, ei tule ryhtyä laatimaan tai vaihtoehtoisesti opinnäytetyö on laadittava siten, että salassapidon alaiset tiedot sijoitetaan ainoastaan varsinaisesta työstä erilliseen liitteeseen. AMK-tutkinnon opiskelija hakee liitteen salaiseksi julistamista mallin  mukaisella kirjeellä. YAMK-tutkinnossa salattavan tai luottamuksellisen tiedon lainmukaisesta käsittelystä sovitaan joko opiskelijan, ohjaajan ja yrityksen/organisaation kolmikantasopimuksessa tai opinnäytetyön ohjauksessa.

Metropolian suositus on, ettei Turnitin-tarkastusta tehdä opinnäytetyön sellaisille ei-julkaistaville liitteille, jotka sisältävät henkilö- tai potilastietoja, liikesalaisuuksia, IPR/tekijänoikeuden tms. perusteella salattavia tietoja.Oppilaitos on julkisuuslain nojalla velvollinen antamaan julkiset opinnäytetyöt kaikkien niitä haluavien nähtäville sekä tarvittaessa myös alistamaan opinnäytetyön julkisen käsittelyn ja kritiikin kohteeksi.

https://oma.metropolia.fi/opiskelijoille/opinnaytetyo-ja-kypsyysnayte

Yllä olevan ohjeen mukaan salaiseksi julistamista on haettava kirjeellä, jonka malli löytyy yllä linkitetyltä OMAn sivulta.  Dokumentti ladattavissa myös alla olevasta linkistä:

• Hakemus opinnäytteen liitteen salaiseksi julistamisesta

Opinnäytteen kielenhuolto

Mika Säterin moodle-sivulla   tietoa opinnäytetyön kielenhuoltoon liittyvistä asioista.  
Sivulta löytyvät nykyiset ohjeet ja välineet opinnäytetöiden kirjoittamiseen (mallipohja, lähteet yms.) ja linkit Doodle-kyselyihin, joista kielenohjauksiin ja kieli- ja ulkoasutyöpajoihin varataan ajat. Opiskelijat siis ilmoittautuvat niihin itse Doodlessa.

Kypsyysnäyte

Opinnäytteen luovuttamisen jälkeen kirjoitetaan ns. kypsyysnäyte. Kypyysnäyte on lainsäädännössä määritelty edellytys tutkinnon suorittamiselle.   Käytännössä se on lyhyt, opinnäytteen aiheeseen liittyvä teksti, jolla opiskelija "osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa".  Kypsyysnäytteellä on siis kaksi funktiota:  se osoittaa, että on perehtynyt opinnäytteensä alaan (eli on itse kirjoittanut sen) ja toisaalta, että hallitsee äidinkielensä riittävän hyvin (mikä on mm. tiettyjen valtion virkojen edellytys).

"Perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan" mittaa se, että kypsyysnäytteen tehtävä perustuu oman opinnäytteen sisältöön.  Kypsyysnäytteeseen ei siis tarvitse erikseen valmistautua, vaan siihen voi vastata oman opinnäytteen pohjalta.   Kypsyysnäyte kirjoitetaan ns. koulusivistyskielellä, eli joko suomeksi tai ruotsiksi riippuen siitä kummalla kielellä on koulunsa suorittanut.  

Jos koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, on Metropolian ohje se, että kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla opinnäyte on kirjoitettu.

Kypsyysnäyte  kirjoitetaan yleensä tenttitilaisuudessa käsin konseptipaperille; laajuus n. 3-4 konseptisivua.  Kypsyysnäytteen arvioi sisällön osalta opinnäytteen ohjaaja ja kielen osalta  kielenopettaja.  Arviointiasteikko on hyväksytty / hylätty.

MENETELMÄKIRJALLISUUTTA JA LINKKEJÄ

Tiedon luotettavuuden arviointi ja tiedonhaku

• Tiedon luotettavuuden arviointi (Aalto-yliopisto)
• Tiedonhaun opas (Tampereen yliopisto)

Metodikurssin powerpointeja

Opinnäyte ja menetelmät osa 1

Opinnäyte ja menetelmät, osa 2

KIRJALLISUUTTA TUTKIMUSMENETELMISTÄ

Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka: Menetelmäopetuksen tietovaranto KvaliMOTV - Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja. Tampere: Yhteiskunnallinen tietoarkisto 2009-2012.

• KvaliMOTV-sivuston pdf-muotoinen menetelmäopas

Pirkko Anttila: Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi 2005.

• Laaja-alaisesti taiteellisen työn ja siitä saatavan tiedon tutkimista käsittelevä teos. Esittelee myös laajasti erilaisia menetelmiä.

Jari Eskola & Juha Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino 2005 (alk. 1998).

• Hyvä yleisesitys laadullisista menetelmistä.

Suvi Ronkainen, Leila Pehkonen, Sari Lindblom-Ylänne: Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: Sanoma Pro 2013 (2. painos).

• Hyvä, selkeä ja kattava yleisesitys laadullisista (kvalitatiivisista) ja määrällisistä (kvantitatiivisista) menetelmistä.

Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi 2005

• Tutkielman kirjoittamisen / tutkimuksen tekemisen opas, jossa tutkimuksen tekoa käsitellään monipuolisesti. Teos esittelee paitsi tutkimuksen metodologisia ja teoreettisia lähtökohtia ja tutkimusmenetelmiä, myös tutkimuksellista kirjoittamisen tapaa ja siihen liittyviä kysymyksiä (kieliasu, tyyli, lähdeviitteet, jne.)

Sirkka Hirsjärvi & Helena Hurme: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino 2004 (tai uudempi).

• Yksityiskohtainen ns. teemahaastattelumenetelmän esittely, perusteos.
• e-kirja Metropolian kirjastossa: https://metropolia.finna.fi/Record/3amk.265710

Hyvärinen, Matti; Nikander, Pirjo; Ruusuvuori, Johanna: Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino 2017.

• Monipuolisesti erilaisia haastattelumenetelmiä ja -tapoja esittelevä teos.
• e-kirja Metropolian kirjastossa: https://metropolia.finna.fi/Record/3amk.269362

Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino 2001 (alk. 1993)

• *Laadullisen tutkimuksen periaatteita tarkasteleva teos.

Janne Seppänen: Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja menetelmiä mediakuvan tulkitsijalle. Tampere: Vastapaino 2005.

• *Yhteiskuntatieteellisen journalismin tutkimuksen lähtökohdista lähtevä teos, joka esittelee selkeästi erilaisia tapoja analysoida visuaalisen kulttuurin ilmiöitä (painopisteenä kuvien käyttö lehdissä). Esittelee representaatioiden tutkimusta, semiotiikkaa, visuaalisen aineiston sisällönanalyysiä, mediakuvan vastaanoton tutkimusta, mediakuvan tuotannon tutkimusta sekä kuvallisuuden tuotantoon liittyvää vallan problematiikkaa.
  
  

Juha T. Hakala: Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus 2004.

• *Käytännön opas kirjallisen opinnäytteen kirjoitusprosessin tueksi.

David Bordwell & Kristin Thompson: Film Art - An Introduction. 7th Edition. New York ym.: McGraw-Hill.  Useita laitoksia. Uusin  (12th edition) 2019.  (aiemmat laitokset 1979- 2016).

• Elokuvaesteettisen tutkimuksen perusteos, jonka lähtökohtana on ns. uusformalistinen elokuvateoria. Selkeä, lähestyttävä ja informatiivinen. Antaa hyvän peruskäsitteistön elokuva-analyysin tekoon niin kerronnan kuin tyylinkin näkökulmasta. Erittäin suositeltava.
• Taustatietoa teoksesta ja aiempien laitosten analyysejä David Bordwellin verkkosivulla
   

VERKKOMATERIAALIA TUTKIMUKSEN AVUKSI

TUTKIMUSMENETELMIÄ JA TEORIAA

Yleistä

Linkkejä sellaiseen verkossa olevaan materiaaliin ja kirjallisuuteen, jossa tutkimuksen tekemisen periaatteita ja metodologiaa käsitellään yleisesti ja laajasti ja / tai annetaan ohjeita opinnäytteen tekemiseen.

VERKKOMATERIAALIA

Tutkimusmenetelmien verkko-oppikirja

• Kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä.

• Vanha versio: Menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto

Menetelmäpolku

• Hyvä esittely tutkimuksen vaiheista ja käytettävistä menetelmistä:  ongelmanasettelu, tutkimusstrategia, aineiston keruu, aineiston analyysi.  Jyväskylän yliopisto.

Viestintätieteellinen tutkimus

• Verkkokurssi, joka esittelee viestinnän tutkimuksen periaatteita, lähtökohtia ja käsitteitä. Tampereen yliopisto.

Tilastokeskuksen verkkokoulu

• Tietoa tilastollisista menetelmistä ja tilastotieteen käsitteist

Juha Varto: Laadullisen tutkimuksen metodologia (pdf-kirja)

• Laadullista (kvalitatiivista) tutkimusta ja sen periaatteita esittelevä teos jonka filosofinen perusta on fenomenologisessa traditiossa. Taideteollisen korkeakoulun www-sivut.

Internet-aineiston arviointikriteerejä (Tampereen yliopisto)

• Kriteereitä, joilla voi arvioida internet-lähteistä saadun tiedon pätevyyttä.

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTIMOTV

Sisällys http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html

Tutkimusprosessi: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/tutkimus/prosessi.html

Kyselylomakkeen laatiminen: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kyselylomake/laatiminen.html

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/lukemistot/kvanti_lukemisto.html

Puuttuvat havainnot (kato) ja miten sitä voi kompensoida http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/puuttuvat/puuttuvat.html

 vanhempi versio (v. 2003)

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/puuttuvat/puuttuvat_2003-artikkeli.html

KIRJOJA JA OPPAITA

Seppo Laaksonen: Surveymetodiikka (ilmainen pdf-kirja)

http://bookboon.com/fi/surveymetodiikka-ebook

Aki Taanila:  Määrällisen aineiston kerääminen

http://myy.haaga-helia.fi/~taaak/t/suunnittelu.pdf

Tarja Heikkilä:  Kvantitatiivinen tutkimus

http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.pdf

 Hyvä ja informatiivinen kalvosarja.

OPINNÄYTTEITÄ VERKOSSA

http://www.theseus.fi/Theseus pääsivu

Metropolian työt Theseuksessa

• Stadian aikaisia opinnäytteitä Doriassa

KIRJASTOT JA TIEDONHAKU

Metropolian kirjasto

• Aloitussivulta voi hakea kirjaston kokelmissa olevia teoksia, myös e-kirjoja
• Kansainväliset e-aineistot -välilehdeltä voi etsiä laajasti verkossa julkaistuja aineistoja

Google Scholar

• Googlen palvelu, jossa hakutulokset on rajattu tutkimuskirjallisuuteen

Taideyliopiston kirjasto

Aalto-yliopiston kirjasto

Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto

FINNA-kirjastojen pääsivu
 

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kirjasto

- Kirjasto sijaitsee  osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A,5. kerros

- laaja elokuvaan ja televisioon eri tavoin liittyvän kirjallisuuden kokoelma, ks. kirjaston tietokanta

- lainausoikeus kaikilla, laina-aika teoksilla yleensä 2 viikkoa, voi uusia sähköpostitse; tunnuksen hankkimisen jälkeen myös omatoimisesti verkossa

Helmet-kirjastot (Helsinki, Vantaa, Espoo)