Koulutuksen suunnittelijan ja opettajan palvelut - projekti (Peppi)
Versiohistoria
Versio |
Päiväys |
Tekijä |
Selite |
0.1 |
11.1.2010 |
Jaakko Rannila |
Luonnos |
0.2 |
9.2.2010 |
Jaakko Rannila |
Luonnos 0.2 |
0.3 |
15.2.2010 |
Jaakko Rannila |
Luonnos 0.3 |
0.4 |
10.3.2010 |
Jaakko Rannila |
Viimeistely + sopimuksen mukana lähtenyt versio |
0.5 |
18.3.2010 |
Jaakko Rannila |
Lukujärjestystyöryhmän jäsenissä muutoksia |
0.6 |
23.3.2010 |
Jaakko Rannila |
Tarkennuksia asiantuntijaryhmiin |
0.7 |
7.4.2010 |
Jaakko Rannila |
Tarkennuksia projektiorganisaatioon. |
1.0 |
23.4.2010 |
Jaakko Rannila |
Ohjausryhmän esittämät muutokset korjattu. Ohjausryhmän hyväksymä versio |
1.1 |
3.5.2010 |
Jaakko Rannila |
Päivityksiä projektiorganisaatioon |
1.2 |
3.9.2010 |
Jaakko Rannila |
Päivityksiä projektiorganisaatioon |
1.3 |
17.11.2010 |
Jaakko Rannila |
Päivityksiä projektiorganisaatioon |
1 Johdanto
Koulutuksen suunnittelijan ja opettajan palvelut projekti on osa Metropolia ammattikorkeakoulun koulutussuunnittelun sekä oppimis- ja opetusprosessien tietojärjestelmäpalvelut - hankekokonaisuutta.
Projektin tehtävänä on määritellä, suunnitella ja toteuttaa uusi koulutuksen suunnittelutyökalujen muodostama palvelukokonaisuus, joka korvaa käytössä olevan Toisu / vuosisuunnittelujärjestelmän sekä liittää olemassa olevat Totsu ja OPS editori järjestelmät osaksi palvelukokonaisuutta. Projektin tehtävänä on myös kartoittaa molempien organisaatioden palvelu- ja tietotarpeet nyt ja lähitulevaisuudessa sekä luoda palvelukokonaisuuteen vaatimusmäärittelyn mukaiset muut palvelut.
Projekti toteutetaan yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen mukaisesti.
1.1 Termit
Opetussuunnittelu
Opetussuunnittelulla tarkoitetaan koulutusohjelmien tutkintojen osaamisen määrittelyä ja vuosittaista saapumisryhmien opintojen suunnittelua. Opetussuunnittelun tuloksena syntyvät saapumisryhmien opetussuunnitelmat.
Opetussuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut
Metropolia ammattikorkeakoulussa on käytössä opetussuunnittelun tukena OPS-editori tietojärjestelmä, jolla tallennetaan koulutusohjelmien opetussuunnitelmat: ryhmien opetussuunnitelmien perustiedot, opetussuunnitelmien opinnot, ajoitussuunnitelmat ja opetussuunnitelmaan liittyvät muut kuin opintokokonaisuuksina tallennetut opintojen jäsennykset sekä suunnitellaan opetussuunnitelmiin liittyvät ja liittymättömät valinnaiset opinnot. Tampereen ammattikorkeakoulussa opetussuunnitelmat suunnitellaan ja tallennetaan Toisu järjestelmään.
Vuosisuunnittelu
Vuosisuunnittelu on opetusryhmien vuosittaisen koulutuksen suunnittelua. Vuosisuunnittelun tuloksena syntyvät ryhmien lukuvuoden toteutukset, opiskelijoiden opintojen periodikohtainen ajankäytön alustava suunnitelma ja opettajien työaikasuunnitelmien luonnokset.
Vuosisuunnittelun tietojärjestelmäpalvelut
Nykyisin koulutuksen vuosisuunnittelun tukena käytetään toiminnan suunnittelujärjestelmä TOISUa, joka on tuotettu yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. TOISUn on toimittanut Reaktor Innovations Oy. TOISU toiminnallinen määrittely on vuodelta 2004 ja käyttöönotto on ollut vuonna 2005.
Lukujärjestyssuunnittelu
Lukujärjestyssuunnittelu on opetusryhmien, opettajien, opiskelijoiden ja tilojen käytön suunnittelua. Lukujärjestyssuunnittelun tuloksena syntyvät opetusryhmien, tilojen ja opettajien lukujärjestykset.
Seuranta- raportointi ja julkaisupalvelut
Seuranta- raportointi ja julkaisupalveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden avulla em. järjestelmiin tallennetut tiedot saadaan julkaistua erilaisissa näkymissä, kuten organisaation sisäisessä portaalissa, ulkoisilla sivuilla sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden erilaisissa palveluissa.
Proof of concept (POC) / Teknisen alustan koestusvaihe
Vaiheen avulla pyritään kokeilemaan tiettyä teoriaa ja toiminnallisuutta ja sen soveltuvuutta ja toimivuutta. Projektiin kuuluvalla koestusvaiheella selvitetään erilaisten teknisten alustojen soveltuvuutta palvelupohjaisen arkkitehtuurin toteuttamiseksi.
1.2 Tausta ja lähtökohdat
Nykyisin tuotannossa oleva Toisu/vuosisuunnittelu järjestelmä on määritelty ja otettu käyttöön edellisten organisaatioiden tarpeiden mukaisesti. Järjestelmä ei palvele käyttäjiä nykyisten organisaation vaatimusten mukaisesti. Nykyinen järjestelmä ei tue riittävän hyvin eri tiedonsiirtoja järjestelmien välillä (STTS, OPS-editori, WinhaPro jne.). Lisäksi samojen tietoyksiköiden kopioiminen eri tietolähteisiin lisää ylläpidon määrää ja lisää riskiä tiedon eheyden katoamiselle eri tietolähteiden välillä. Tämän lisäksi eri tietolähteissä olevien tietojen raportoiminen ja koostaminen on haastavaa tai mahdotonta, koska eri tietolähteet rakentuvat eri tietomallien mukaisesti.
Nykyisen järjestelmän tarjoamat palvelut ovat hajaantuneet eri osiin vaikeasti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Muutosten teko toimintoihin aiheuttaa säännöllisesti uusia virheitä sovelluksen toimintaan. Tämän lisäksi uusien järjestelmien tuomat vaatimukset eri tietojen integrointitarpeesta luo vaatimuksia koulutuksen suunnittelun järjestelmille, johon ne eivät tällä hetkellä pysty nykyisessä arkkitehtuurissaan vastaamaan.
Edellä mainittujen puutteiden vuoksi kesällä 2009 teetettiin selvitys nykyisen Toisu järjestelmän nykytilasta ja jatkokehitysmahdollisuuksista. Tämän selvityksen sekä syksyllä 2009 tehdyn nykytilaselvityksen lopputuloksena päädyttiin lopputulokseen, jossa nähtiin parhaana ratkaisuna rakentaa nykyiset palvelut erilaisella arkkitehtuurilla ja uusilla tekniikoilla siten, että ne tuottaisivat organisaation vaatimusten mukaiset palvelut paremmin sekä mahdollistaisivat tietojen vaihdon eri palvelujen välillä palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukaisesti.
1.3 Tavoitteet ja lopputulokset
Projektin tavoitteena on kartoittaa nykyisten organisaatioiden tieto- ja palvelutarpeet nyt ja lähitulevaisuudessa sekä muodostaa niistä vaatimusten mukaisia palvelukokonaisuuksia. Projektin tavoitteena on rakentaa uusi järjestelmäkokonaisuus palvelukeskeisen arkkitehtuurin mukaisesti, jossa eri palvelut on integroitu keskenään siten, että niiden tuottamat tiedot ovat kaikkien tietoja tarvitsevien palveluiden käytettävissä.
Projektin 1. vaiheen tulokset:
- Projektisuunnitelma
- Proof of consept / Teknisen alustan koestusvaiheen raportti
- Konsepti tuotettavista palveluista
- Toiminnallinen määrittely
- Tekninen ja suorituskykyyn liittyvä vaatimusmäärittely
Projektin 2. vaiheen tulokset:
- Koulutuksen suunnittelijan palvelut
- Opettajan palvelut
- Seuranta-, raportointi- ja julkaisupalvelut
Projektin 3. vaiheen tulokset
- Pilotointiryhmien loppuraportti
- Koulutussuunnitelma
- Loppuraportti
Projektin lopputuloksena syntyy myös tietolähde mm. opetussuunnitelmien ja toteutusten osalta seuraaville palveluille:
- Opintotarjotin ja opinto-opas
- Henkilökohtainen opetussuunnitelma
- Tutkinto ja kurssiarviointi
- Raportointipalvelut
1.4 Rajaukset
Projektissa keskitytään erityisesti koulutuksen suunnittelun palveluihin ja niiden totettamiseen. Tiedon siirtoa tai lukemista 3. osapuolen toteuttamista järjestelmistä ei voida taata.
1.5 Riskit
nro |
Nimi |
Tunnistaminen |
Hallintakeinot |
Seuraukset ja vakavuus (1-5) |
Toteutetut hallintakeinot |
1 |
Projektiin osallistuva avainhenkilö (Metropolia tai toimittajan edustajat) poissa käytettävistä esim. sairauden takiatai projektista puuttuu avainhenkilöitä |
sairastuminen |
varahenkilöt |
projektijäsenen puuttuminen 3 |
ennakointi aikatauljen asettamisessa ja vaiheistuksessa |
2 |
Uuden teknologian ja kehitystyökalujen käyttöönotto osoittautuu ennakoitua vaikeammaksi |
aikaa kuluu ympäristön pystyttämiseen ja kehitystyökaluihin tutustumiseen |
Proof of consept |
Työmääräarviot pettävät 3 |
Proof of consept |
3 |
Vaatimusmäärittely on epäselvä toteuttajalle |
aikaa kuluu toteutuksen teossa työmääräarvioita enemmän |
Vaatimusmäärittely tehdään yhdessä toimittajan kanssa |
työmääräarviot pettävät 3 |
Projektisuunnitelman mukaiset projektimenetelmät |
4 |
Muuttuvat vaatimusmäärittelyt projektin aikana |
aikaa kuluu vaatimusmäärittelyiden muuttamiseen ja toteutusten uudelleen tekemiseen |
ketterät kehitysmenetelmät |
työmääräarviot pettävät 4 |
|
5 |
Käyttöönotto epäonnistuu |
Organisaation eri yksiköt eivät pysty tai sitoudu toimimaan projektissa määriteltyillä toimintatavoilla ja prosesseilla |
Alakohtainen määrittely, jossa pyritään ottamaan eri alojen erityispiirteen huomioon |
Vain osa organisaation yksiköistä pystyy tekemään käyttöönoton 4 |
Laaja määrittelijäryhmä, jossa on mukana kaikkien alojen edustajia |
1.6 Ympäristö
Alla on esitelty projektin aikana käytettävät välineet.
Tehtävä |
Menetelmä / Väline |
Ylläpitäjä(t) |
Projektisuunnitelma |
Metropolian Wiki |
Projektipäällikkö |
Aikataulutus + seuranta |
MS-Project |
Projektipäällikkö |
Kustannusarvio + seuranta |
MS Excel |
Projektipäällikkö, taloushallinto |
Prosessikuvaukset |
MS Visio tai Qliffy |
Projektiryhmä, Asiantuntijatyöryhmät |
Käyttöliittymä demot ja protoilu |
Valitun ohjelmointikielen mukaisesti |
Käyttöliittymäasiantuntijat |
Määrittelydokumentaatio |
Metropolian Wiki |
Projektiryhmä, Asiantuntijatyöryhmät |
Tiedottaminen |
Tuubi portaali, Metropolian Wiki |
Projektipäällikkö, Projektiryhmä, Viestintäpalvelut |
2 Projektin organisaatio
Projektin organisaatio koostuu ohjausryhmästä, projektiryhmästä, erillisistä asiantuntijatyöryhmistä ja järjestelmätoimittajan projektiorganisaatiosta. Tämän lisäksi projektissa hyödynnetään käyttöliittymä, rajapinta ja skeemamäärittelyn asiantuntijoita. Tähdellä 
merkittyjen jäsenten osallistumista ei ole vahvistettu. Projektin organisaatio muodostuu seuraavasti (kuva).
Projektiryhmä koostuu koulutusalojen ja tukipalvelujen edustajista. Tämän lisäksi projektiryhmään kuuluu järjestelmätoimittajan projektipäällikkö. Projektiryhmässä on vähintään yksi henkilö jokaisesta asiantuntijaryhmästä.
Asiantuntijaryhmien puheenjohtajana toimii projektiryhmän jäsen, jonka tehtävänä on raportoida työryhmien esittämät toiveet ja vaatimukset tieto-, raportointi ja palvelutarpeista projektiryhmälle.
Projektin myöhemmässä vaiheessa määritellään projektin testaus/pilotointiryhmien edustajat. Tämän lisäksi projektin myöhemmässä vaiheessa määritellään koulutussuunnitelmassa järjestelmän kouluttajiksi valitut henkilöt.
2.1 Organisaatio ja vastuut
2.1.1 Ohjausryhmä
Ohjausryhmä hyväksyy projektin projektisuunnitelman.
Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja valvoa projektin tavoitteiden toteutumista ja projektin etenemistä sekä tukea projektipäällikköä ongelman ratkaisuissa ja antaa suosituksia toimintatapoihin. Ohjausryhmä valvoo, että projekti toteutuu projektisuunnitelman mukaisesti sekä puuttuu mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistamiseen. Ohjausryhmä antaa suosituksia ja linjauksia projektiryhmän ja asiantuntijaryhmien toimintatapoihin Ohjausryhmän tehtävänä on lisäksi tiedottaa projektin etenemisestä omistajaorganisaatiolle sekä seurata kustannusarvion toteutumista.
Ohjausryhmän jäsenet
Lea Ryynänen-Karjalainen (pj), Vararehtori, Metropolia
Päivi Karttunen, Vararehtori, TAMK
Mikko Naukkarinen, Vararehtori, TAMK
Matti Hartikainen, Tietohallintopäällikkö, TAMK
Jukka Nivala, Johtaja, Yhteinen hallinto ja kehittäminen (RaKi), Metropolia
Tuomas Orama, Projektipäällikkö, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut, Metropolia
Tuomo Rintamäki, Tietohallintojohtaja, Tietohallintopalvelut, yhteiset, Metropolia
Jaakko Rannila (siht.), Projektipäällikkö, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut, Metropolia
2.1.3 Projektipäällikkö
Projektipäällikön tehtävänä on projektin läpivieminen projektisuunnitelman mukaisesti sekä projektiryhmän ja ohjausryhmän kokousten valmistelu ja kokoon kutsuminen. Tämän lisäksi projektipäällikön vastaa projektin etenemistä ja laatii projektin tilanneraportit ohjausryhmien kokouksiin.
Projektipäällikkö
Projektipäällikkönä projektissa toimii Jaakko Rannila Metropolia ammattikorkeakoulun tietohallinnosta. Projektipäällikön tukena toimii oman organisaationsa projektipäällikköinä Leena Tuomela, Eduix Oy ja TAMK:n edustaja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Yhteystiedot
|
Jaakko Rannila (Metropolia) |
Leena Tuomela (Eduix) |
Eija Kumanto (TAMK) |
puhelin |
+358207835270 |
+358407624785 |
+358407624785 |
sähköposti |
etunimi.sukunimi@metropolia.fi |
etunimi.sukunimi(@)eduix.fi |
etunimi.sukunimi@tamk.fi |
postiosoite |
PL 4000 |
Hämeenkatu 26 |
Kuntokatu 3 |
käyntiosoite |
Bulevardi 31 |
Hämeenkatu 26 |
Kuntokatu 3 |
2.1.2 Projektiryhmä
Projektiryhmän tehtävänä on suorittaa projektisuunnitelmaan merkittyjen tehtävien ja vaiheiden toimeksiannot. Tähdellä merkittyjen jäsenten osalta osallistuminen on vielä vahvistamatta.
Projektiryhmän jäsenet
Jaakko Rannila, Projektipäällikkö, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut
Mika Lavikainen, Projektipäällikkö, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut
Osmo Troberg, Asiantuntija, Koulutus- ja oppimisprosessit
Tero Hakkarainen, Suunnittelija, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut
Heikki Valmu, Koulutuspäällikkö, Elektroniikka
Jaana Holvikivi, Yliopettaja, Tietotekniikka
Juha Lindfors, Erityisasiantuntija, Koulutus- ja oppimisprosessit
Eija Kumanto, TAMK
Ismo Santapukki, TAMK
Jussi Ylänen, TAMK
Riitta Hanhijärvi, TAMK
Leena Tuomela, Projektipäällikkö, Eduix Oy
2.1.3 Asiantuntijatyöryhmät
Asiantuntijatyöryhmien tehtävänä on toteuttaa organisaation tieto ja palvelutarpeiden määrittely. Asiantuntijaryhmien edustajien tulee omalla toiminnallaan toteuttaa projektin tavoitteenmukaista onnistumista. Asiantuntijaryhmien tehtävinä on toimia myös palvelukokonaisuuden pilotoijina projektin aikana ja levittää tietoa organisaation sisällä.
Tähdellä merkittyjen jäsenien osallistuminen on vielä vahvistamatta.
Asiantuntijatyöryhmän jäsenet
1. Raportointi-, tieto- ja seurantapalvelut
Tero Hakkarainen,Suunnittelija, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut
Sirpa Ryhänen, Talouspäällikkö, Taloussuunnitteluyksikkö
Lea Myyry, Henkilöstösihteeri, Henkilöstöpalvelut, yhteiset
Ulla Kelavuori, Henkilöstösihteeri, Henkilöstöpalvelut, yhteiset
Heli Kosonen, Henkilöstösihteeri, Henkilöstöpalvelut, yhteiset
Tapio Ekholm, Projektipäällikkö, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut
Tiina Heikkinen, Asiantuntija, Suunnittelupalvelut
Marja Sutela, TAMK
Matti Hartikainen, TAMK
Reeta Lempiäinen, TAMK
Helena Haataja, TAMK
Tiina Leppänen, TAMK
2. Lukujärjestyssuunnittelu
Mika Lavikainen, Projektipäällikkö, Tiedonhallinta- ja järjestelmäpalvelut
Riikka Vähätalo, Lukujärjestyssuunnittelija, Yhteinen hallinto ja kehittäminen
Mika Rintala, Koulutussuunnittelija, Viestintä
Hannele Hokkanen, Lehtori, Terveys- ja hoitoala
Heikki Visti, Lehtori, Tietotekniikka
Antti Koivumäki, Yliopettaja, Tietotekniikka
Tiina Kokko, Koulutussuunnittelija, Musiikki
Sari Kelo, Koulutussuunnittelija, Liiketalous
Soile Bergström, Lehtori, Sosiaaliala
Lea Yli-Koivisto, TAMK
Jarmo Pösö, TAMK
Jukka Suominen, TAMK
Matti Hartikainen, TAMK
3. Opetussuunnittelu
Riitta Hanhijärvi, TAMK
Marjaana Hanki, Koulutussuunnittelija, Elokuva- ja tv/radiotuottaminen
Susanna Varonen, Tuntiopettaja, Sähkötekniikka
Osmo Troberg, Asiantuntija, Koulutus- ja oppimisprosessit
Elina Taponen, Assistentti, Liiketalous
Satu Aittomäki, Lehtori, Toimintaterapia
Anna-Kaisa Pienimaa, Lehtori, Terveys- ja hoitoala
Anu Luoma, Assistentti, Liiketalous, yht hall ja keh
Suvi Ollikainen, Koulutussihteeri, Liiketalous, yht hall ja keh
Leila Lintula, Asiantuntija, Koulutus- ja oppimisprosessit
Virve Peltoniemi, TAMK
Anna-Liisa Karjalainen, TAMK
Ari Koivumäki, TAMK
Timo Salo, TAMK
Satu Kylmälä, TAMK
4. Vuosisuunnittelu
Osmo Troberg, Asiantuntija, Koulutus- ja oppimisprosessit
Tuomo Saloheimo, Lehtori, Radiografia ja sädehoito
Hannele Ruotsalainen, Koulutussuunnittelija, Pop/jazz-musiikki
Heikki Valmu, Koulutuspäällikkö, Elektroniikka
Anitta Pankkonen, Koulutuspäällikkö, Elokuva- ja tv/radiotuottaminen
Elina Ala-Nikkola, Koulutussuunnittelija, Esittävä taide
Sari Kelo, Koulutussuunnittelija, Yhteinen hallinto ja kehittäminen, Liiketalous
Hannele Pihlaja, Koulutuspäällikkö, Bioanalytiikka
Tuuli Sauro, Koulutussuunnittelija, Toimintaterapia
Simo Hoikkala, Koulutuspäällikkö, Rakennustekniikka
Anna-Liisa Karjalainen, TAMK
Riitta Mäkelä, TAMK
Merja Saarinen, TAMK
Ari-Pekka Anttila, TAMK
5. Opettajapalvelut
Juha Lindfors, Erityisasiantuntija, Koulutus- ja oppimisprosessit
Cai Melakoski, TAMK
Terhi-Maija Itkonen-Isakov, Asiantuntija , Koulutus- ja oppimisprosessit
Hannele Virtanen-Vaaranmaa, Lehtori, Sairaanhoitotyö
Päivi Tenhunen-Marttala, Koulutuspäällikkö, Kulttuurituotanto
Jarmo Toivanen, Lehtori, Tuotantotalous
Simo Hoikkala, Koulutuspäällikkö, Rakennustekniikka
Ulla Saukkonen, Lehtori, Sosiaaliala
Pia Väkiparta-Lehtonen, Lehtori, Liiketalous
Eino Palo, TAMK
Virve Peltoniemi, TAMK
Susanna Seitsamo, TAMK
2.2 Kokouskäytäntö
Ohjausryhmä
Aihe |
Päivämäärä |
Projektisuunnitelman hyväksyminen |
8.4.2010 |
1. Vaiheen hyväksyminen |
1.10.2010 |
Väliraportointi |
15.3.2011 |
2. Vaiheen hyväksyminen |
1.9.2011 |
Väliraportointi |
2.12.2011 |
3. Vaiheen hyväksyminen |
15.3.2012 |
Loppuraportin hyväksyminen & projektin päättäminen |
2.5.2012 |
Ohjausryhmä kokoontuu vähintään jokaisen vaiheen jälkeen ja eri vaiheiden välissä, jolloin projektipäällikkö raportoi projektin etenemisestä.
Projektiryhmä
Projektiryhmä kokoontuu tarvittaessa, mutta vähintään kerran kahdessa viikossa. Projektiryhmän kokoonkutsujana toimii projektipäällikkö.
Asiantuntijatyöryhmät
Asiantuntijatyöryhmät kokoontuu tarvittaessa, mutta määrittelyvaiheessa vähintään kerran kuukaudessa. Asiantuntijatyöryhmien kokoonkutsujana toimivat työryhmien puheenjohtajat.
2.3 Tiedotuskäytäntö
Projektin etenemisestä ja vaiheista tiedotetaan projektisivustolla (Metropolia Wiki). Projektin tiedotusta voi seurata kuka tahansa.
3 Projektin vaiheet ja aikataulu
Projekti jaetaan kolmeen kokonaisuuteen eli vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen aikana tehdään mm. projektisuunnitelma, määritellään projektiorganisaatio ja projektin tavoitteet sekä tehdään alustava tarve- ja vaatimusmäärittely. Projektin toisessa vaiheessa aloitetaan toteutusvaihe, joka sisältää itsessään myös määrittelyn ja testauksen. Projektin kolmas vaihe sisältää mm. järjestelmän käyttöönoton, pilotoinnin, koulutuksen ja testauksen.
3.1 Vaiheet
Projektin alkuvaiheessa tehdään Proof of Consept (POC) tuotteistus, jossa yksi palvelu (Toteutussuunnittelu) tullaan rakentamaan uuden palvelupohjaisen arkkitehtuurin mukaisesti. Tässä vaiheessa tarkastellaan eri teknologia vaihtoehtoja sekä testataan palvelupohjaisen arkkitehtuurin toimivuutta ja mm. vasteaikoja käyttäjän näkökulmasta.
Projekti jaetaan eri vaiheisiin, joiden jälkeen projektin jokainen vaihe tulee hyväksyä ennen etenemistä seuraavaan vaiheeseen.
Vaihe 1
1. Projektisuunnitelma
2. Proof of consept ja teknologiavalinta
3. Sopimus
4. Alustava määrittely ja suunnittelu
Vaihe 2
Palveluiden määrittely, toteutus, testaus ja pilotointi
1. Koulutuksen suunnittelijan palvelut
2. Opettajan palvelut
3. Seuranta-, raportointi ja julkaisupalvelut
Vaihe 3
1. Testaus
2. Pilotointi
3. Käyttöönotto ja koulutus
4. Loppuraportti ja projektin päättäminen
3.2 Aikataulu
Projektin aikataulu on esitetty erillisessä liitteessä 1.
4 Henkilöresurssit projektissa
Projektin aikana käytetään Metropolia ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja toimittajan henkilö esursseja. Projekti pitää oikeuden käyttää tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Projektin kustannusarvio on esitetty luvussa 6.
Metropolian ja Tampereen henkilöresurssitarve projektille (htp)
|
2010 |
2011 |
2012 |
Projektipäällikkö |
154 |
179 |
88 |
Ohjausryhmä (7 hlö) |
8 |
12 |
8 |
Projektiryhmä (11 hlö) |
239 |
321 |
119 |
Asiantuntijatyöryhmät (69 hlö) |
912 |
1163 |
175 |
Testausryhmä |
18 |
92 |
79 |
Koulutus |
0 |
229 |
363 |
Yhteensä |
1332 |
1997 |
803 |
Toimittajan henkilöresurssitarve projektille (htp)
|
2010 |
2011 |
2012 |
Yhteensä |
120 |
250 |
30 |
5 Projektissa noudatettavat menetelmät
Projekti jaetaan kolmeen eri kokonaisuuteen. Ensimmäinen kokonaisuus koostuu Proof Of Consept:stä, jonka avulla pyritään varmistamaan, että valittu teknologia on oikea. Tämän lisäksi kokonaisuudessa tehdään tavoitteiden ja rajauksien täsmennys sekä kootaan projektiorganisaatio. Kokonaisuuden lopputuloksena laaditaan alustava toiminnallinen määrittely kaikista niistä tarpeista, vaatimuksista ja toiveista, joita sekä käyttäjillä ja organisaatiolla on suhteessa asetettuihin projektin tavoitteisiin. Vaiheen aikana tehdään myös konseptisuunnittelu, jossa kuvaillaan järjestelmän tuottamia palveluita. Vaiheen lopputuloksia tarkennetaan tarvittaessa seuraavassa vaiheessa.
Projektin toinen kokonaisuus koostuu eri moduulien määrittelystä ja toteutuksesta. Projektin toisessa kokonaisuudessa käytetään projektimallina iteroivaa ohjelmistokehityksen menetelmää. Menetelmässä projekti ja järjestelmät jaetaan jaksoihin (moduuleihin), joista jokainen sisältää määrittelyn, suunnittelun, demovaiheen, toteutuksen, testauksen ja pilotointivaiheen. Mallissa kehitetään järjestelmäkokonaisuutta vaiheittain, jossa osa moduuleista saadaan pilotoinnin käyttöön jo projektin aikana. Mallissa eri vaiheet käyvät iteraatioita, kunnes asiakas hyväksyy toteutuksen toimitussopimuksen mukaisesti. Malilla pyritään saamaan aikaan käyttökokemuksia pilotoinnin avulla projektin aikana, jolloin voidaan varmistaa se, että valmistuvat palvelut vastaavat mahdollisimman tarkasti käyttäjien ja organisaation vaatimuksia.
Projektin kolmas kokonaisuus muodostuu kaikkien moduulien lopputestauksesta, käyttöönotosta ja koulutuksesta. Kokonaisuuteen kuuluu myös laajempi pilotointi, johon pyritään löytämään koulutusohjelmia kaikista klustereista ja yksiköistä.
Jokaisen vaiheen jälkeen tullaan laatimaan vaihekohtainen raportti, jossa kuvaillaan projektin sen hetkisiä tuloksia ja projektin edistymistä.
5.1 Muutosten hallinta
Kaikki projektisuunnitelmaan liittyvät ja kokonaisuuden kannalta merkittävät muutokset tulee hyväksyttää projektiryhmällä ja ohjausryhmällä. Projektipäällikön tulee olla suoraan yhteydessä ohjausryhmän puheenjohtajaan muutoksista.
Projektin toisen kokonaisuuden aikana tarkennetaan määrittelyä. Muutoksia pystytään seuraamaan Wiki sivuston automaattisen versiohistorian avulla. Dokumenttien versioinnista sovitaan projektiryhmässä ja versiointimenetelmät kirjataan projektisuunnitelmaan.
5.2 Seuranta
Projektipäällikkö huolehtii projektin raportoinnista ohjausryhmälle.
5.3 Dokumenttien hallinta
Projektin aikana syntynyt dokumentaatio tallennetaan Metropolian Wiki sivustolle. Dokumenttien versioinnista sovitaan projektiryhmässä ja versiointimenetelmät kirjataan projektisuunnitelmaan. Projektin aikana syntyneessä määrittelydokumentaatiossa pyritään yhdenmukaisuuteen ja kuvaustavoista sovitaan projektiryhmän kesken. Kuvaustavat kirjataan projektisuunnitelmaan.
5.4 Viestintä
Projektipäällikkö huolehtii yhdessä projektiryhmän ja viestinnnän kanssa projektiin liittyvästä viestinnästä. Projektin viestintätavoista sovitaan projektiryhmässä ja ne kirjataan projektisuunnitelmaan.
6 Kustannukset
Projektin hankeinvestointien kokonaiskustannusarvio on 400.000€. Projektin 1. vaiheen (2010) palvelujen ostoista koostuva kustannusarvio on 95000€. 2. vaiheen (2011) kustannusarvio on 280.000€ ja kolmannen vaiheen (2012) kustannusarvio on 25.000€. Edellä mainitut kustannukset ovat hankeinvestointeja eikä niihin ole sisällytetty henkilöstökustannuksia. Hankkeeseen liittyvien palvelujen ostoista koostuvat kustannukset jaetaan Metropolia ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun välillä yhteistyösopimuksen mukaisesti. Arvio projektin henkilökustannuksista on eritelty liitteessä 2.
Projektin tarkempi kustannusarvio on liitteessä 2. Projektin kustannuksia seurataan ja niistä raportoidaan ohjausryhmälle.
7 Projektin päättäminen
Ohjausryhmä päättää projektin päättämisestä. Projektin päätyttyä laaditaan projektista loppuraportti ja arkistoidaan projektin aikana syntynyt dokumentaatio. Projekti päätetään ohjausryhmän viimeisessä kokouksessa, jossa käsitellään loppuraportti ja tarkistetaan projektin tulokset.