Interactive writing is an amalgam of math and storytelling Michael Kaplan
- Vuorovaikutteisen tarinan käsikirjoittamisessa vaaditaan taitoa kertoa tarinoita, mutta lisäksi kyky ymmärtää, kuinka digitointi ja ohjelmointi tulee vaikuttamaan tarinan kulkuun ja esittämistapaan
- Vuorovaikutteisen median käsikirjoittajilla on enemmän huolehdittavia asioita kuin perinteisen median (kuten teatterin) kirjoittajilla:
- kuinka tekstin logiikka toimii kokonaisuudessa?
- millä säännöillä käyttäjä voi edetä teoksessa?
- mitä teknologiaa käytetään -> kuinka käyttäjä käyttää sovellusta? (vuorovaikutuksen suunnittelu)
-> käsikirjoittajan täytyy hallita tarinankerronta ja sen lait, matematiikka ja suunnittelu (design)
- Myös kirjan lukeminen on tavallaan vuorovaikutteista: lukija voi laittaa kirjan pois ja selata sivuja haluamassaan järjestyksessä. Lukija ennakoi kirjan käänteitä tai yrittää arvata, kuka on murhaaja jne.
- Vuorovaikutteisessa käsikirjoittamisessa murhamysteeri täytyy kuitenkin käsitellä eri tavalla: Esim. Agatha Christien novelleissa yhdenkin yksityiskohdan muuttaminen voisi olennaisesti muuttaa tarinaa siten, ettei sitä pystyisi enää ymmärtämään.
Perinteinen media |
Vuorovaikutteinen media |
|---|---|
Lukija seuraa päähenkilöä / päähenkilöitä |
Käyttäjä laitetaan päähenkilön asemaan |
|
|
|
|
|
|
Määritä teoksen tarkoitus ja tavoite
- Ennen kuin aloitat teoksen suunnittelun, mieti, onko tarkoitus viihdyttää, tiedottaa, opettaa, vaikuttaa käyttäytymiseen ja asenteisiin tms?
- Teoksen käyttötarkoitus luo pohjan koko projektille ja teokselle
- Jos kirjoittaja ei osaa määrittää tavoitettaan, käyttäjäkään ei saa siitä selvää
- Vuorovaikutteisuus ei ole itsetarkoitus eikä välttämättä tue projektin tavoitetta, jolloin sitä ei pidä pakottaa mukaan siihen
Kontrollikysymyksiä ennen kuin aloitat kirjoittamisen
- miksi tämä projekti kannattaa tehdä?
- mitkä ovat projektin tärkeimmät tavoitteet?
- mitä käyttäjät haluavat / odottavat sovellukselta?
- mitä haluan käyttäjien tuntevan, kun he käyttävät sovellusta?
- vaatiiko sisältö vuorovaikutteisuutta vai toimisiko lineaarinen kerronta paremmin?
- mikä on oma suhteeni sisältöön? (onko se samalla oma intohimoni tai harrastukseni, haluanko jakaa omia kokemuksiani tms?)
- paljonko aikaa tekemiseen on? (vaikuttaa siihen, kuinka laajaa käsikirjoitusta teet)
- onko sisältö skaalautuvaa, helposti päivitettävää?
- mitä uniikkeja vuorovaikutteisia ominaisuuksia voin lisätä, jotta sisältö pääsisi oikeuksiinsa?
Käyttäjät
Käsikirjoittamiseen vaikuttaa myös se, kenelle teos on suunniteltu
- käyttäjien ikä ja koulutustausta
- käyttäjien tekninen osaaminen (paljonko ovat käyttäneet vuorovaikutteisia teoksia?)
- kulttuuritausta / sukupuoli
- käytetäänkö teosta työpaikoilla vai kotona?
- Kuinka usein teosta käytetään? (päivittäin, viikottain tms.)
- Käytetäänkö sitä ryhmissä vai yksin?
- Minkälaiset välineet käyttäjillä on? (tehokkaat, pienet vai suuret näytöt jne)
- Millaisessa ympäristössä sovellusta käytetään? (bussissa, pöydän ääressä, baarissa?)
- Onko käyttäjillä kokemuksia muista vastaavista sovelluksista? Jos on, ne vaikuttavat siihen, mitä he odottavat tältä teokselta.
Käyttöliittymä
Tarinan rakentaminen
Eri lähtökohtia tarinan luomiseen
- juoni
- aihe
- hahmot
- aistit ja impulssit
- muita vaihtoehtoja
Tarinankerronta hahmon ympärillä
Juonilähtöinen tarinankerronta
Vuorovaikutteisten tarinoiden rakennemalleja
- Lineaarinen rakenne
- Kalanruotorakenne
- Puurakenne
- Tähtirakenne (kärrynpyörä)
- Verkkorakenne
- Matriisirakenne
- Pyramidirakenne
- muut rakenteet
Kirjallisuus
Aristoteles: Runousoppi
Eku Wand: Interactive Storytelling: The renaissance of narration
Jon Samsel & Darryl Winberlay: Writing for Interactive Media (saatavissa google-kirjana)
Markku Eskelinen: Kybertekstien narratologia. Digitaalisen kerronnan alkeet
Kari Hintikka: Virtuaalitaide etsii kehyksiään
Marita Liulia: Interaktiivisen median käsikirjoittamisesta
Marita Liulia: Muistilista multimedian tekemisestä ja tuottamisesta
Luukkonen, Jussi: Digitaalisen median käsikirjoitusopas. Edita. Helsinki 2000.