Tässä väliraportin kaikki kysymykset ja vastausehdotukset. Lisäilkäähän osaprojektienne näkökulmasta tänne infoa jos tuntuu että jotain olennaista on jäänyt sanomatta. Huom kirjoitustila Eurassa ei ole järjettömän iso, joten romaania ei kannata alkaa kirjoittamaan.
2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa
V.2009 vastattua, pitää päivittää:
(Hakemuksessa: "Hankkeen tavoitteena on kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä media-, kulttuuri-, kirjasto-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa." "Hankkeen tavoitteena on kehittämiensä tuotteiden ja monialaisen verkoston välityksellä edistää ammattikorkeakoulujen viestinnän, sosiaali- ja terveysalan sekä esittävän taiteen koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista.")
Haluamme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä, mutta emme koe aktiivisesti parantavamme koulutuksen työelämävastaavuutta. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia on testattu kolmessakin eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta en sanoisi että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastaa paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu on kylläkin koettu hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Käsikirjoitustyökalun osalta esittävän taiteen opiskelijat saivat konkreettista kokemusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS?
Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" tuntuu edelleenkin realistiselta ja tähän on pyritty toiminnassa myös vuonna 2009. Toistaiseksi työelämäorganisaatioiden kanssa yhteistyö on tosin ollut helpompaa kuin koulutusorganisaatioiden kanssa.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Kansainvälinen yhteistyö
HKT kävi esittelemässä Noodia Shanghaissa, alkava yhteistyö Saksan teatterin kanssa.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
Vuonna 2010 Medios osallistui ITK-päiville Aulangolla sekä standipaikalla että digitarina-osaprojekti myös foorumiesityksellä. Standilla sai katsoa digitarinoita, kirjoittaa Noodilla ja tutustua avoimen lähdekoodien oppaisiin. Foorumiesityksen tuloksena projektipäällikkö kävi esittelemässä digitarina-menetelmää Hämeen kirjastojen henkilökunnalle Hämeenlinnassa ja Kouvolassa syksyllä 2010.
Syyskuussa Metropolian Kulttuuri ja luova ala järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman "Luovuus syttyy yhteisöissä" seminaarin talon omissa tiloissa Hämeentiellä. Aamupäiväksi kutsuttiin ulkopuolisia puhujia, iltapäivällä hankkeet esittäytyivät omissa työpajoissaan. Medios järjesti yhteistyöpajan, jossa tutustuttiin lyhyesti Noodiin, FLOSS manualsiin ja digitarinaan. Projektin esitteitä oli jaossa auditorion aulassa koko päivän.
Projektipäällikkö osallistui myös Nuoret ja Media-seminaariin syyskuussa, jossa hän kertoi osaprojekteista niin monelle kanssaosallistujalle kuin ehti. Saman kuukauden aikana uusi yhteisöllisen käsikirjoittamisen kouluttaja esitteli Noodia Teatterilaivalla ja myöhemmin syksyllä monessa muussakin tapahtumassa ja paikassa.
Noodi sai huomattavasti julkisuutta niin lehdistössä, verkossa kuin tv:ssäkin elokuussa, jolloin oli Free Hugsin ensi-ilta Studio Pasilassa. Ennen esityksen alkua järjestimme lehdistötilaisuuden ja samalla Noodi julkaistiin suuren yleisön käyttöön.
M2Hz ja Stadi-tv toimivat alustoina sekä m-cultin omille tuotoksille ja julkaisuille että digitarinoille. VOIMA-LEHDEN LIITTEESTÄ PARI SANAA.
Vuoden aikana avattiin myös Medioksen uudet sivut, jotka ovat entistä wiki-sivua esteettisemmät ja helppokäyttöisemmät ja sisältävät vain ulkopuolisia kiinnostavaa materiaalia ja linkkejä. Wiki-sivu toimii edelleen projektihenkilöstön omassa tiedonvaihdossa.
Hankehakemuksesta poiketen emme ole julkaisseet kuukausittaista tiedotuskirjettä emmekä järjestäneet projektin omia seminaareja aloitusseminaaria lukuun ottamatta. Ensimmäiseen meillä ei henkilöstöresurssit riittäneet, sillä projektissa ei ole tiedottajaa. Jälkimmäiseen emme nähneet syytä, sillä on helpompaa mennä mukaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja markkinoida siellä projektiamme. Tällöin paikalla on jo valmiiksi aiheesta kiinnostuneita ihmisiä.
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
Kaikki toimet ja työkalut ovat sukupuolineutraaleja, mikä sinänsä lisää pohjoismaista tasa-arvoa. Kaikkiin projektin toimiin on valittu ilmoittautumisjärjestyksessä ja osallistujien oman kiinnostuksen mukaan molempia sukupuolia.
Kaikilla erityisryhmillä on pääsy projektin toimenpiteisiin, menetelmät ovat tasa-arvoistavia eikä mukaan tulevien valintoja tehdä muuta kuin rahoittajien määrittelemien rajoitusten puitteissa.
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Noodi valmistui vuoden 2010 aikana, se julkistettiin elokuussa Studio Pasilassa Free Hugsin ensi-illan yhteydessä. Noodi jää verkkoon kaikkien käyttöön ilmaiseksi.
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty