MIKROPÄIVÄKIRJA
Kirjat:
- Robert Hoekman jr: Designing the obvious - a common sense approach to web & mobile application design (second edition)
- Joshua Porter: Designing for the social web
- Robert Hoekman jr: Web anatomy - Interaction design frameworks that work
Rakas mikropäiväkirja.
Hyi s****** että osaa olla kylmä! Terve järkikin sen sanoo, että ulos ei tuossa säässä kannata mennä. Hyrr!!! Järjestä tulikin mieleen, että myös webbi/mobiilipalvelujen suunnittelussa voi käyttää tervettä järkeä. Ensimmäiseksi luen siis Robert Hoekmanin Designing the obvious - a common sense approach to web & mobile application design (second edition).
Kirja on jaettu 11 kappaleeseen. Tykkään lukea kappaleen kerrallaan, jonka jälkeen kirjottelen omia mietteitä sisältävän referaatin/yhteenvedon. Kappaleiden otsikot ovat seuraavat:
- Defining the obvious
- Lead with why, follow with what
- Ignore the user, know the situation
- Build only what is absolutely necessary
- Support the user's mental model
- Turn beginners into intermediates, immediately
- Be persuasive
- Handle errors wisely
- Design for uniformity, consistency and meaning
- Reduce and refine
- Don't innovate when you can elevate
Wau! _Tämän luettuani voin jo kuvitella itseni Teräsmiespuku päällä, missä lukee "Super Web Designer"._ Joo, olen hieman skeptinen...
Rakas mikropäiväkirja!
Hehkutuskappale! You can do it! Kirjottajalla on jotenkin ärsyttävä tyyli kirjoittaa. Minä minä minä! Minä sitä, minä tätä! Mieleeni tulee vain vaasalaisen punk-yhtyeen yksi biisi. Mutta mitään ihmeellistä ja mullistavaa kirjan kappale ei lukijalle tarjoa. Mutta löytyy sieltä muutama hyvä pointti, mitkä kannattaa ottaa suunnittelussa huomioon.
Kirjoittajan mukaan webissä on kolme tasoa (layers): People, interface, data. People on ylin taso, data on alin ja interface on sitten siinä keskellä. People tasossa on vain ja ainoastaan ihmisiä. Heillä on tietoa, he käyttävät tietoa ja he haluavat tietoa. Data tasolla on sitten se kaikki tieto; asiakastiedot, kirjainmerkit, arvostelut, ruokaohjeet, elokuvien näytösajat, mikropäiväkirjat jne jne. Keskimmäinen kerros sitten yhdistää ne ihmiset ja sen kaiken tiedon. Ja se Interface taso voi olla sitten ihan millainen tahansa (kirja keskittyy pääasiassa webbisovelluksiin). Ainoa yhdistävä tekijä on se, että se keskimmäinen kerros yhdistää ne ihmiset ja sen datan.
Toinen hyvä pointti on se, että ei kaikki ihmiset ole yhtä kiinnostuneita netistä, sovelluksista ja teknologiasta, kuin esimerkiksi kirjan kirjoittaja tai vaikka minä. Suurin osa ihmisistä vain haluaa saada itselleen sen tarpeellisen tiedon ja lähtee menee! Ei ne jaksa tuijottaa näyttöjä ja kännyköitä koko päivää.