Home

Arto Salonen on lehtori Metropolian sosiaalialan ko:sta ja klusterinsa edustaja Yhteiskunta- ja ympäristövastuun tiimissä. Perjantaina 12.11. Arto puolusti väitöskirjaansa kestävän kehityksen haasteista Helsingin yliopiston päärakennuksessa - ohessa on otteita väitöstiedotteesta.                     
Väitöskirjassa Arto määrittelee nykykäsityksen mukaisen kestävän kehityksen konseptin ja analysoi kestävän kehityksen mukaista ihmisen arjen rakentumista ja sen vaihtelua eri ryhmien välillä. Tutkimustulosten perusteella kestävän kehityksen mukainen asennoituminen on yleistä, mutta myönteisestä asennoitumisesta ei aina seuraa kestävän kehityksen mukaista käyttäytymistä.

Kestävän kehityksen edistämisessä merkityksellisin tekijä on yhteisöllisyys, joka jäsentyy tutkittavien ajattelussa osana terveyttä. Yhteisöllisyyden vaalimista häiritsee kuitenkin kiire.

Kulutuskeskeisessä hyvinvointiyhteiskunnassa kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ja palvelujen korkeat kustannukset muodostavat merkittävimmän esteen kestävän kehityksen mukaisten elämäntyylien rakentumiselle. Siirtymistä nopeuttaisivat sellaiset ohjauskeinot, joiden avulla kestävän kehityksen mukaiset arkiset valinnat olisivat kansalaisille  kustannuksiltaan edullisimpia vaihtoehtoja.

Arton termi planetaarinen vastuu edustaa globaalivastuuta laajempaa eettistä huolenpidon piiriä kattaen inhimillisen todellisuuden lisäksi ei-inhimillisen todellisuuden kuten eläimet, kasvit ja elottoman luonnon. Planetaarinen vastuu on haaste ihmiskeskeiselle maailmankuvalle, mutta luo edellytykset kestävälle taloudelliselle toiminnalle ja monimuotoisen elämän säilymiselle maailmassa.

Globaali talous ja politiikka sallivat elämän perustana olevien ekosysteemeiden tuhoutumisen ja ihmisten välisen eriarvoisuuden. Arton mukaan yksilökeskeinen kulutuskulttuuri muodostaa uhan ekologiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle. Ratkaisuksi hän tarjoaa ihmisten käyttäytymisen muutosta ja yhteiskunnan siirtymistä kestävyysajattelun mukaiseen arkeen.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa osoitteessa:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6535-4

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedusteli keväällä 2010 hallinnonalansa toimijoilta kuinka ne edistävät kestävää kehitystä arjen työympäristössään sekä laajemmin omalla toimintasektorillaan.  75 tahosta vastasi kirjallisesti 45. 

Kestävä kehitys ymmärretään yhä valtaosin luonnonympäristön suojeluna ja siitä kumpuavana arjen käytäntöjen toimintana (energiankulutuksen hillitseminen, jätteiden lajittelu, jne.). Kestävän kehityksen monitahoinen yhteiskunnallinen ulottuvuus (ml. sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen puoli) on vieraampaa, kuten myös toimijatahojen oman vastuun sisäistäminen kestävän kehityksen edistäjinä laajasti toimintasektoreillaan. Pisimmällä kestävän kehityksen moniulotteisuuden sisäistyksessä näyttävät olevan korkeakoulut sekä tietyt virastot, laitokset sekä asiantuntijaelimet.

Haasteina nousivat esiin seuraavat: henkilökunnan sitouttaminen, riittävät resurssit, oikeanlaiset ohjausryhmät, perusohjeistuksen tarve, yhteistyö eri toimijoiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, kestävän kehityksen riittävän laaja-alainen hahmottaminen, nykytoimien kartoitus ja seuranta palvelemaan tulevan suunnittelutyötä, toimiva tiedottamis- ja palautejärjestelmä, kaikille yhteisten indikaattorien luominen ja yhteisen terminologian vahvistaminen. Korkeakoulujen osalta erityinen haaste on saada kestävä kehitys näkymään johdonmukaisesti opetusohjelmissa.

OKM raportti löytyy liitteistä.

Kestävän kehityksen osa-alue: Vastuullinen toiminta ja eettinen johtaminen

Viime maanantaina Metropolia oli isäntänä, kun Joanne B. Ciulla (Professor in Leadership and Ethics, Jepson School of Leadership Studies, University of Richmond, USA) piti opiskelijaluennon Eettisestä johtamisesta. Paikalla oli 20 opiskelijaa pääkaupunkiseudun yliopistoista ja Metropoliasta. Seuraavana päivänä Joanne B. oli pääesitelmöitsijä Finlandia-talolla CRNetin ja Juuriharja Oy:n Eettinen johtaminen - kestävä kilpailuetu seminaarissa, jossa muita esityksiä oli mm. Kone Oy (eettinen johtaminen - pitäaikaiset kumppanuudet), Aalto yliopisto Eettinen johtaminen Aallossa), Tulikivi Oy (ympäristövastuu - takan hiilijalanjälki), Hansel Oy (vastuulliset hankinnat), Diacor, Tapiola jne.

Tässä lyhyt yhteenveto Metropolia-luennosta:

Riittääkö talous- ja poliittisessa elämässä, että toimii lainmukaisesti (eli onko toiminut oikein jos oikeusistuin vapauttaa syytteistä) vai ohjaavatko toimintaa korkeammat moraaliset, eettiset periaatteet?
Valta-asema tuo mukanaan resurssien hallinnan ja mahdollisuuden palkita tai rangaista. Korruptio määritellään annetun vallan käyttönä henkilökohtaiseksi hyödyksi. Moraalinen valta syntyy kun johtaja käyttäytyy johdonmukaisen eettisesti ja alaiset luottavat hänen oikeaan toimintaansa. Usein pieni väärinkäytös eskaloituu vakavaksi kriisiksi johtajan peitellessä tekoa tai valehdellessa. Menestyksen myötä johtaja eristyy todellisuudesta, resurssien hallinta antaa uskon, että lopputulokset ovat johtajan kontrollissa.

Länsimaisen johtamisen etiikan periaatteet loi Platon ja Sokrates 2400 vuotta sitten, Machiavelli pohti niitä 500 v sitten ja samat teemat tulevat esille tänä päivänä. Aristoteleen mukaan hyve syntyy hyvistä tavoista ja toiminnasta - olet mitä teet. Eettisen toiminnan yksi pääperiaate on: tee muille kuten itsellesi toivot tehtävän.

Johtajan hyveet nousevat organisaation hyvästä toiminnasta ja moraalista. Arvot eivät ole riittävä lähtökohta eettiselle toiminnalle (voit arvostaa rehellisyyttä ja olla samalla itse epärehellinen). Eettinen toiminta koostuu pienistä asioista, toimintatavoista, hyvistä käytänteistä - ei siis vain isoista asioista, strategioista, arvoista. Palkitsemisjärjestelmät ovat osoittautuneet etiikkaa rapauttaviksi (huijaa systeemiä saadaksesi palkkion). Samoin mittareiden käyttö johtaa mittaritulosten inflaatioon palkkion toivossa - saat sitä mitä mitataan.

Johtajan tulee aina muistaa kuka hän syvimmiltään on, mitä hän jo osaa ja tietää. Eettinen johtaja on ehjä ihminen (integriteetti).

Eettisen toiminnan kysymykset:
Am I doing the right thing?        Teenkö oikean asian?
Am I doing it the right way?        Teenkö sen oikein?
Am I doing it for the right reason?    Teenkö sen oikeasta syystä?
Am I using what I have learned?        Käytänkö oppimaani hyväksi?

Viime viikolla laitoimme Eevan ja Anna-Maija Vesan kanssa yhteenvedon Metropolian kestävän kehityksen edistyksestä Tuubi-tiedotteena tiedoksi kaikille Metropolialaisille - näille sivuille kun todennäköisesti löytää vain aktiivi etsijä. Täytyy sanoa että hyvällä alulla ollaan ja hankkeissa on vahvaa näyttöä ja osaamista.

Uutena koulutusohjelmana aloittaa ensi vuonna englanninkielinen Sustainable Building Engineering. RaKi-klusteri on tässä hyvin ajan tasalla - toki KeKe on tähänkin asti ollut mukana rak.ins. koulutuksessa.

Menemme lokakuun alussa Eevan ja Janne Teräslahden benchmarkkaamaan GreenOfficea Tilastokeskuksessa - erityisesti heidän tietohallintopäällikkö voi kertoa tietotekniikan sähkönkulutuksen vähentämisestä, tiedon "kylmästä" varastoinnista jne.

Parikin henkilöstöaloitetta on mennyt eteenpäin - uusimpana sähköinen palkkalaskelma kirjeen korvaajana on tulossa vuoden vaihteessa. Ideoikaa ja tuokaa kestävän kehityksen aloitteita YY-tiimille tai suoraan eevalle ja minulle ... yritämme sitten viedä eteenpäin päättäjille.

Kirjoittelin vielä viimeisiä muutoksia kestävän kehityksen foorumiin ennen kesälomaa.

Paljon on tehty vielä viime metreillä, YY-tiimin ja Green Office-tiimin Tuubi-asiat ovat taas kunnossa, samoin tähän wikille on täydennetty tietoja.

Eilen olin Hannu M:n kanssa Tekesin Uudet oppimisympäristöt webinaarissa (87 osallistujaa ACP;ssa) . Tekes on aloittamassa syksyllä aiehaun ko. hankkeeseen. Tilaisuudessa nousi monta ajatusta siitä, miten paljon olisi tehtävä pelkästään omassa sähköisessä (oppimis)toiminnassamme, joka parhaimmillaan toimisi online yhdessä työelämän (=liiketoiminnan, ja siis työpaikkojen) kanssa. Nyt Tekes peräänkuuluttaa pitkäjänteistä kestävää liiketoimintaa, yritysten tuotteiden tai palvelujen toimintojen mittaamista/mallinnusta (evidence base) ja oppimisprosessien uudistamista yhdessä työelämän kehityksen kanssa (sosiaalinen media) ja vielä organisaatioiden uutta johtamiskulttuuria verkostomaisessa sosiaalisessa kontekstissa. Mallinnukset ovat selvästi potentiaalinen alue meillekin.

Jos joku innostui tästä, niin katsoa voi lisää linkeistä

www.tekes.fi/info/oppimisymparistot

http://wiki.eoppimiskeskus.fi/display/TekesOPPY/Home

http://tekesoppy.blogspot.com

Olisi mukava saada tänne porukkaa mukaan kirjoittelemaan ja vaihtamaan ajatuksia.Olisiko meillä halua lähteä vaikka partneriksi hankkeeseen mukaan?

Hyvää kesää ja rentouttavaa oloa kaikille!

Eeva