Projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet
Väliraportin täyttöohjeesta:
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohteiden valinta ovat onnistuneet?
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen
Projektin lähtökohtana on havaittu muotoiluosaamisen ja ympäristömyönteisen suunnittelun tarve joukkoliikenteeseen, lähijunien asemaympäristöihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyvissä ratkaisuissa. Kehittämisen kohteiksi on valittu 1) pyöräilijäystävällisten palvelujen ja ratkaisujen suunnittelu uudelle Marja-Vantaan alueelle, 2) jo vireillä olleen pyöräkeskuskonseptin kehittäminen ja pilotointi Helsingissä sekä 3) pääradan asemaympäristöjen parantaminen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kohteiden valinta on onnistunut siinä mielessä, että niiden kautta saadaan kerättyä kattavasti tietoa sekä kokemuksia toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää myös muilla alueilla. Marja-Vantaan kehitystyössä saadaan tietoa, kuinka uusille asuin- ja työpaikka-aluille luodaan toimivia, käyttäjäystävällisiä jalankulkua, polkupyöräilyä ja joukkoliikennetta tukevia ratkaisuja. Helsingin pyöräkeskuksen osalta päästään testaamaan useampaa toimintamallia itse pyöräkeskukselle ja sen tarjoamille palveluille.
Projektin käynnistyessä on ilmennyt, että osassa kohteista on meneillään vastaavia kehittämisprosesseja, jotka vaativat tarkennuksia projektin toiminnansuunnitteluun. Helsingin kaupunki oli jo ennen projektin käynnistämistä tehnyt ratkaisuja pyöräkeskuksen toteutuksen suhteen ja solmia kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Neuvottelujen jälkeen projektille löytyi kuitenkin sopiva ja tarkoituksenmukainen rooli pyöräkeskuksen toteutuksessa. Lisäksi projekti tutkii ja testaa hajautetun, verkostomaisen pyöräkeskusmallin toteuttamista ja toimivuutta Cycle in -lippakioskiverkoston kautta. Toinen ilmennyt päällekkäisyys suunnitelmissa on Malmin aseman kehittämiseksi julistettu kansainvälinen suunnittelukilpailu. Tämä ei kuitenkaan suoraan vaikuta projektin toimintaan. Toisaalta samanaikaiset kehittämisprosessit kertovat siitä, että tavoitteet ovat realistisia ja ajankohtaisia myös kaupunkien taholta. Yhteistyö on saatu käynnistettyä ensimmäisen toimintavuoden aikana.
Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken.
Kansainvälinen yhteistyö.
Tähän mennessä yhteistyöorganisaatioiden valinta on ollut onnistunutta ja tukenut projektin toteutusta. Tämän ansiosta projektissa on mm. voitu hyödyntää muiden aihepiirin parissa jo pidempään toimineiden keräämää kokemusta ja tietoa sekä valita kehitystyön kohteeksi uusia näkökulmia pyöräilyyn liittyvien palveluiden tarpeista. Projekti myös tukee jo meneillään olevia prosesseja omalla työpanoksellaan ja vastuut on jaettu yhteistyökumppanien välillä sopivassa suhteessa. Pyöräkeskuksen osalta tämä tarkoittaa, että LAD osallistuu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja WSP Finland -suunnittelutoimiston kanssa Helsingin ensimmäisen pyöräkeskuksen pilottitoteutukseen Kampissa. Projekti tarjoaa yhteistyöhön sisustus- ja palvelusuunnittelun osaamista ja osallistuu Helsingin pyöräilykaupunki-identiteetin ja -ilmeen luomiseen. Marja-Vantaa kiinnostui projektin varta vasten heille suunnittelemista konsepteista: Sykleri -informaatioportti, Maastopyöräpolku -opastusjärjestelmä, Koulupolku sekä Tavaroiden kuljetus pyörällä -konsepti. Konsepteja lähdetään viemään eteenpäin vuoden 2012 keväällä. Tutustumismatka esimerkillisiin kansainvälisiin pyöräilykaupunkeihin siirtyy keväälle 2012. Toimintavuoden aikana on kuitenkin kuultu puheenvuoroja mm. Gentin ja Kööpenhaminan suunnittelijoilta sekä tutustuttu laajasti materiaaleihin toteutuneista käytännöistä ympäri maailmaa.
Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna.
Hankkeessa toimi kevätkaudella osa-aikainen tuottaja-tiedottaja Saija Heinonen ja elokuun alusta lähtien tehtävässä aloitti päätoiminen tuottaja-tiedottaja Päivi Keränen. Kevätkaudella luotiin perustuksia viestinnälle mm. otettiin käyttöön hankkeen wikityötila sekä kilpailutettiin ja valittiin logo sekä visuaalinen ilme hankkeelle. Toukokuussa ilmestyneessä Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin kaupunginosa- ja kulttuurilehden Kuohun muotoilun teemanumerossa 2/11 julkaistiin myös ensimmäinen lehtijuttu hankkeesta. Alkusyksystä hankkeelle luotiin verkkosivut ja jatkettiin wikityötilan työstämistä. Lisäksi tilattiin yleisesite aloitusseminaarissa ja muissa syksyn 2011 tapahtumissa jaettavaksi.
Liikkuvan Arjen Design -aloitusseminaari pidettiin Metropolian tiloissa Helsingin keskustassa torstaina 15.9.2011. Seminaari järjestettiin osana Helsinki Design Week'ia ja ajoittui Euroopan liikkujan viikon alkua edeltävälle päivälle. Molemmat tapahtumakokonaisuudet tukivat seminaarin markkinoinnissa ja tiedottivat seminaarista omissa kanavissaan (seminaari mukana HDW:n sähköisessä tapahtumakalenterissa,Helsinki Design Week Magazine -lehdessä sekä Euroopan liikkujan viikko -tapahtumakalenterissa julkaistu 29.8.). Lisäksi seminaarista tiedotettiin seuraavia kanavia pitkin:
- Sähköpostikutsut yhteistyökumppaneille, sidosryhmille sekä muille samojen teemojen parissa toimiville
- Kaupunkifillari, suora linja -blogissa (julkaistu 1.9.)
- Uudenmaan www-sivujen ajankohtaistaosiossa (julkaistu 7.9.)
- Metropolian www-sivuilla (julkaistu 31.8.) ja sisäisessä Tuubi-portaalissa (julkaistu 1.9.)
- Taikin Onni-foorumilla (julkaistu 31.8.)
- Hankkeen omilla www-sivuilla (julkaistu 26.8.) sekää facebookissa (julkaistu 23.8.)
- Helsinki.fi -sivuston tapahtumaosiossa
- Ornamon jäsentiedotteessa
- HS.fi:n Oma kaupunki -tapahtumakalenterissa
Seminaarin pääpuhujana toimi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, jonka keynote-puheenvuoron aiheena oli Liikkumisen design haasteena kasvavalla metropolialueella. Muina puhujina Marja-Vantaan projektin johtaja Reijo Sandberg, WSP Design Studion Pia Salmi, VR-yhtymän Otto Lehtipuu, Syklin Pauli Vennervirta, HSL:n Kerkko Vanhanen ja Metropolian viestinnän lehtori ja fillarijengin perustajajäsen Juhana Kokkonen. Tapahtumaan osallistui 60 osanottajaa. Tuottaja-tiedottaja laati seminaarista jutun, joka julkaistiin Metropolian henkilöstön verkkolehdessä Metropoolissa heti seminaaria seuraavalla viikolla 21.9.2011.
Hankkeen ensimmäinen uutiskirje, Terveisiä työpöydältä, julkaistiin 3.10.2011. Tämän jälkeen kirje postitettiin kuukausittain yhteistyökumppaneille sekä muille postituslistalle liittyneille. Uutiskirje julkaistiin myös hankkeen wiki- ja facebooksivuilla.
Projektin ensimmäiset, eri pyöräilijäprofiilien pohjalta rakennetut, konseptit olivat planssinäyttelyn muodossa esillä Metropolian kulttuurialan järjestämässä Luovuus syttyy -foorumissa 17.10.2011. Tilaisuuteen osallistui n. 120 Metropolian sidosryhmien edustajaa, hanketoimijaa ja opiskelijaa. A0-kokoisia plansseja hyödynnetään myös konseptien ja projektin esittelyssä yhteistyökumppaneille. Tämän jälkeen planssit olivat esillä Metropolian ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstölle järjestämässä infotilaisuudessa 1.11.2011 ja niitä hyödynnettiin hankkeen ja konseptien esittelyssä mahdollisille toteutuskumppaneille (ts. pohjana yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisessa).
Liikkuvan Arjen Design julkistettiin osana Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa 7.11.2011. Tilaisuuteen osallistuneille tiedotusvälineille jaettiin hankkeen esite sekä lehdistötiedote Metropolian koordinoimista WDC-hankkeista (Liikkuvan Arjen Design oli yksi tiedotteen kärjistä).
Projektille laadittiin viestintäsuunnitelma, joka käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa 25.11.2011. Viestintäsuunnitelmaa täydennetään ja muokataan projektin edetessä tarpeen mukaan.
projektin mahdollinen internet-osoite http://lad.metropolia.fi
Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa.
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi.
Projektin varsinaisen toiminnan käynnistyessä huomattiin pian, että samankaltaisia ja samojen teemojen parissa työskenteleviä projekteja ja toimijoita on paljon. Päällekäisen työn välttämiseksi ja synergiahyötyjen saavuttamiseksi yhteistyön synnyttämisen ja avoimuuden merkitys korostuu hankkeessa. On tärkeää saada aihepiiristä kiinnostuneet saman pöydän ääreen keskustelemaan ja tapaamisia kasvokkain yhteistyökumppaneiden kanssa on syytä järjestää säännöllisesti.
Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan.
Kevätkausi 2011 painottui projektin toiminnan suunnitteluun ja projektihenkilöstön rekrytointiin. Pääprojektit käynnistettiin ja niissä tuotettiin syyskaudella ensimmäiset konseptit, joiden pohjalta työskentelyä tullaan tulevana vuonna jatkamaan. Pyöräkeskusprojektin konseptit: Cycle in -lippakioski, Restyle my bike studio sekä Rent.me -pakettiratkaisu pyörävuokraukseen. Lisäksi syksyn aikana on aloitettu pyöräkeskuksissa tarjottavien tuotteiden suunnittelu mm. pyöräilyvaatteet ja -varusteet. Marja-Vantaa: Sykleri-informaatioportti-, Maastopyöräpolut- sekä Koulupolkukonsepti. Kaikki näistä konsepteista muodostavat valmistuessaan yhtenäisen kokonaisuuden, joka tukee pyöräilyyn, kävelyyn ja joukkoliikenteeseen liittyviä matkaketjuja ja näiden kulkumuoto-osuuden kasvua sekä parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta. Konsepti-ideat on otettu mukaan kaupunkisuunnitteluun ja niitä on päätetty lähteä soveltamaan kaupunkien meneillään oleviin toteutussuunnitelmiin.
Yhteiset asemat konseptit...
Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut?
Tähän mennessä projektissa on kehitetty konsepteja uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Konseptien kehitystyötä ja testausta jatketaan keväällä 2012 yhteistyökumppaneiden kanssa.
Projektin tasa-arvovaikutukset
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia esim. osallistuvissa organisaatioissa.
Projektissa on huomioitu havainto, että naiset pyöräilevät miehiä vähemmän ja lapsia ei aina uskalleta päästää liikkumaan pyörällä. Pyöräilyturvallisuutta lasten koulumatkalla on mietitty erityisesti Koulupolku-konseptissa. Yksi konsepteista pohtii, miten tavaroiden kuljettaminen on mahdollista myös polkupyörällä, mikä edistää autottomien ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Naisten pyöräilyä edistäviä asioita ovat mm. pyörien varustelu ja vaatetus, joiden tuotekehitys on käynnistetty myös osana projektia.
Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen
Millaisia vaikutuksia projektilla on ollut kestävän kehityksen (erityisesti ympäristövaikutusten) näkökulmasta?
Projektiin osallistuneet ovat nähneet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyvät puolet ja osaavat puhua niiden puolesta myös tietopohjalta. Tämä tukee asenteiden muuttumista. Monet ovat vaihtaneet kulkuneuvoa jo projektin aikana.
Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty?
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?
Projektin viestinnässä ja ideoiden levittämisessä on todettu hyväksi käytännöksi konseptien esittäminen kuvallisina plansseina. Visuaalisuus herättää katsojan mielenkiinnon helpommin.
Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen?
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön?
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty?
Projektin toiminnan juuri käynnistyttyä a ensimmäisten konseptien vasta valmistuttua syyskaudella on vielä vaikea varmasti arvioida. Jatkuvuutta projektin päättymisen jälkeen on kuitenkin pyritty varmistamaan tiiviillä yhteistyöllä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa sekä avoimella ja ajantasaisella tiedotuksella projektin etenemisestä ja tuloksista. Se, että projektin toimenpiteet nivoutuvat kaupunkien olemassa oleviin kehittämistarpeisiin ja -prosesseihin, tähtää toiminnan jatkuvuuteen. Kehitettyjä konsepteja pyritään testaamaan yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa vuoden 2012 aikana ja tämän jälkeen arviomaan niiden toimivuutta ja tarvittaessa jatkokehittämään niitä.
