Viestinnän perusteet KD00A90_2001 Ryhmä 4

1. Luento 5.11. tuntimuistiinpanot:

Googlaa "Robert Craig".

Katso video: Social Media is changing the way we communicate globally

7 viestinnän perinnettä:

1. Retorinen - Viestintä on käytännöllinen keskustelun taito
2. Semioottinen - Viestintä on merkkien välittämistä ja tulkintaa
3. Fenomenologinen - Kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
4. Kyberneettinen - Viestintä on tiedon virtausta (90-luvun trendisana internetin yleistymisen vuoksi)
5. Sosio-psykologinen - Yksilöiden välistä vuorovaikutusta
6. Sosio-kulttuurinen - Sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja sen jatkuvaa uudelleen järjestämistä
7. Kriittinen - Viestintä on prosessi, oletukset ovat haastettavissa

19.11. Teema 2, ryhmätyönä luennolla tehtävän presentaation aiheen tiivistelmä:

Flash mob

Odottamaton, tarkoitukseton teko.

Tapahtuma, jossa ryhmä ihmisiä suorittaa samanaikaisesti tietyssä paikassa ennalta sovittua lyhytaikaista toimintoa. Ryhmällä on yleensä yksi tai useampi toimeenpanija, joka jakaa useimmiten sosiaalisessa mediassa tiedon tulevasta tapahtumasta ja kerää ennestään toisille tuntemattomia yksilöitä osallistumaan. Odottamattomalla ja päällisin puolin tarkoituksettomalta vaikuttavalla toiminnalla on tarkoitus yllättää, hämmentää ja kiinnittää huomiota. Ryhman suuri koko luo turvallisuudentunteen osallistujille, jotka voivat toimia toisin kuin yksilöinä.

Flash rob

Flash mobin kaltaisen toiminnan hyväksikäyttäminen materiaalisen edun haltuunotossa. Toiminnalla on siis selkeä päämäärä, erona flash mobiin. Flash rob suunnitellaan etukäteen yhden tai useamman henkilön toimesta, ja tapahtumaan osallistujat eivät välttämättä tunne toisiaan etukäteen. Suuri joukko varkaita luo tunteen uhasta, jolloin henkilöstö tai sivulliset eivät pidä mielekkäänä ryhtyä vastarintaan. Ryhmän koko mahdollistaa nopean toiminnan ja paikalta poistumisen ennen viranomaisten tuloa.

3. Luento 19.11. tuntimuistiinpanot:

Ensi luennolle tulee Aalto-yliopiston vieraileva opettaja pitämään iltapäivän osuuden. Seuraava luento ei ole viikon päästä 26.11., vaan on siirretty pidettäväksi 10.12.

Yksilö ja yhteiskunta

Sisällöt, otsikot aiheille mitä tällä luennolla käsitellään:

1. Tarkastelunäkökulmia viestintään
2. Lyhyt katsaus historiaan
3. Vaikutuksia
4. Tapausesimerkkejä
5. Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
6. Monikanavaisuus (ei käsitellä tänään, siirretty Eeva Meltiolle ensi luennolle)

1. Tarkastelunäkökulmia viestintään, esim.

• Historia - nykyisyys - tulevaisuus
• Talous, tuotanto, kulutus (tästä tulee ensi luennon isompi teema)
• Teknologia: mainittu VHS, nauha-aika
• Funktiot l. tehtävät, vaikutukset - viestinnän tehtävä ylläpitää yhteiskunnan järjestystä ja valtaa
• Valta, suhteet (valittu tärkeäksi aiheeksi käsitellä tällä kurssilla)
• Merkitykset, tulkinnat: semioottinen näkökulma. Minkälaisia tulkintoja maailmasta viestintä edesauttaa?

Mitä enemmän joukkoviestintä on kehittynyt, sitä hallitsemattomampi siitä on tullut. Historiassa on rajoitettu sitä kuka puhuu, viestintä liittynyt hallintaan. Kirjapainotaidon keksiminen oli tärkeä muutos tähän, sillä sitä ennen lukutaito oli vain pienen eliitin (esim. papiston) hallussa. Nykyään yhä useammalla on yhä nopeampi mahdollisuus viestiä, eikä nykyaikana meidän yhteiskunnassamme ole viestinnällistä monokulttuuria. (Ida: esim. kehitysmaissa yms. erilaisissa kulttuureissa asia on toisin. Ks. Kiina ja luennolla ryhmä 1:n esittämä 50 cent army)

Nykyään on mahdollisuus viestiä yksilöinä, alamaisen jäseninä (Ida:? epäselvä ilmaus? mitä se sanoi). Kaikki tämä lisää viestinnän hallitsemattomuutta. Ei ole selvästi rajattuja massoja jotka kukin seuraisivat jotain tiettyä viestintävälinettä. (Ida: Tarkoittaa sitä, ettei tiettyä haluttua massaa voida saavuttaa valitsemalla jotain tiettyä viestintävälinettä. Youtuben katselijat saavutetaan tietty käyttämällä Youtubea, siinä mielessä tietyn massan voi saavuttaa, mutta tässä haettiin sitä ettei esim. jokaikistä Helsinkiläisiä kissanomistajia voi mitenkään saavuttaa vain valitsemalla jokin tietty oikea kanava.)

2. Lyhyt katsaus historiaan

Viestintä on avainasemassa taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä: Kuka hyötyy milloinkin siitä, että yhteiskunta hyötyy?

Assosiatiivisuuden aikaisempi kasvu, ja sen jatkuva kasvaminen: Ihmiskunnan historiassa on uskomaton määrä aikaisempaa viestintää, johon assosioida. Nykyaikana ympäristön voimakas kuvallistuminen ja symbolistuminen liittuu assosiivisuuteen. (Ida: Tämä tarkoittaa siis ilmeisesti sitä, että jos näemme karkeasti seinään piirretyn punaisen kuvan, se saattaa muistuttaa luolamaalauksesta sillä tiedämme sellaisia olleen, ja täten näköaistimus synnyttää tietynlaisia mielikuvia. Assosioimme siis asioita kun koemme jonkin muistuttavan jotain. Tuntematon mies jolla on mustat hammasharjaviikset saattaa synnyttää negatiivisen tunteen jos assosioimme hänet Adolf Hitleriin, mutta esimerkiksi vanhojen elokuvien ystävälle sama mies saattaa synnyttää positiivisen tunteen hänen muistuttaessaan Charlie Chaplinia.)

Aika ja paikka, reaaliaikaisuus: Viestintäaktit ennen kirjoitustaidon keksimistä olivat sidottuja aikaan ja paikkaan, tässä ja nyt. Tekstin avulla voidaan ylittää ajan ja paikan rajoja, sillä painotuotteet tarjosivat uudenlaisia levitysmahdollisuuksia (Ida: -ja säiliön tallettaa viesti, joka aikaisemmin olisi kadonnut fyysisestä maailmasta puhutun lauseen loputtua.)Marshall McLuhan kehitti ilmaisun Global Village, joka sisältää idean sähköisen viestinnän aiheuttamasta maailman kutistumisesta. Digitaalisesti on mahdollista viestiä lähes täysin irrallaan ajasta ja paikasta, vaikka silläkin on omat ongelmansa.

Kuvitteelliset yhteisöt, tiivistymistä ja hajautumista (esim globaalisuus): Digitaalinen viestintä mahdollistaa isot tiettyjen aihealueiden ympärille syntyvät yhteisöt ajasta ja paikasta riippumatta. Verkossa syntyy toisaalta myös löyhempiä, pienempiä yhteisöjä, joihin sitoutuminen on väljempää: pelkkä "tykkää" -nappulan klikkaus riittää liittämään sinut tiettyyn yhteisöön. Comme ci comme ça. (Ida: tämä viimeinen kappale jäi epäselväksi, tarkennusta?)

3. Vaikutuksia

Viestinnän välineistön kehittyessä yksilöiden järjestäytyminen nopeasti ja joustavasti mahdollistaa valta-asemassa olevien instituutioiden haastamisen: kuka tahansa voi perustaa blogin! Kynnys haastaa instituutioita on ollut vielä muutama vuosikymmen sitten paljon korkeampi. Asenneilmapiiri palautteen antamiseen on muuttunut, ja viestintä ei ole enää vain ammattilaisten käsissä.

Viestinnän kuluttajilla on nykyään runsaudenpula valita ainekset maailmankuvaansa. Viestinnän nopeutuminen asettaa ammattiviestijöille uusia haasteita vastata kysyntään nopeammin kuin siviiliviestijät. Esimerkiksi journalistien paineet uutisoida tapahtumista nopeasti ennen bloggareita aiheuttaa uutisen tason heikentymistä. Viestinnän laatu, tässä tapauksessa uutisen faktat, saattavat jäädä vaillinaisiksi tai jopa virheellisiksi.

Valtasuhdetta selvitettäessä:

1. Kenellä on valtaa (kuka on valtasubjekti?)
2. Kuka on vallan kohde (kuka on valtaobjekti?)
3. Mikä on vallan perustana (Vallan käyttämät keinot?)
4. Kuinka suurta valtaa (Määrä?)
5. Kuinka laajaa valta on ( Käyttöalue?)
   Mikä on valtasubjektin ja valtaobjektin keskinäissuhde, alistuuko valtaobjekti aktiivisesti?

4. Tapausesimerkkejä

Tapaus John Geoghan:

• Lähtökohtana The Boston Globen julkaisema reportaasi vuonna 2002, joka toi esille katolisen kirkon sisällä vaiettua lasten hyväksikäyttöä
• Syntyi järjestö VOTF, jonka tavoitteena oli muuttaa kirkon toimintatapoja
• Järjestö kasvoi räjähdysmäisesti 30:stä jäsenestä 25000:aan puolessa vuodessa
• Järjestö pakotti kirkon reagoimaan tilanteeseen

Kymmenen vuotta aikaisemmin 1992 Boston Globe oli jo julkaissut samankaltaisen artikkelin, jonka vaikutukset olivat huomattavasti vähäisemmät. Tapaus jäi paikalliselle tasolle, ja sekä 90-luvun että 2000-luvun tapauksissa kirkko halusi pitää asian sisäisenä ja käsitteli ensisijaisesti tapauksen seurauksia eikä syitä. Näitä kahta uutista ja niiden aiheuttamaa reaktiota erottaa kymmenen vuoden aikana tapahtunut ajattelutavan muutos, kun yleisön kynnys puuttua asioihin on alentunut. On tapahtunut selkeä kulttuurinen muutos viestintätavoissa, kun ihmisten osallistumisesta on tullut hyväksyttävää ja suorastaan oletettavaa. Aikaisemman tapauksen aikana vuonna 1992 tiedon levittäminen on vaatinut enemmän fyysistä aktiivisuutta, kun uudempi digitaalinen viestintä on vaivattomampaa ja nopeampaa. Nykyiseen uudempaan kulttuuriimme liittyy järjestäytymisen helppous.
Tapaus Sichuanin maanjäristys 12.5.2008:* Satoja rakennuksia romahti, erityisesti kouluja

• 69 195 kuollutta
• 18 392 kadonnutta
• 374 643 loukkaantunutta
• 4,8 - 11 miljoonaa koditonta

Luvut enganninkielisestä wikiartikkelista 2008 Sichuan earthquake. Lue kohta Collapse of schoolhouses ja erillinen artikkeli Sichuan schools corruption scandal.

Maanjäristyksen uhreista erikoisen suuri osa oli lapsia. Syynä oli erityisesti koulujen romahtaminen, kun samalla alueella olevat virastorakennukset säilyivät vaurioitta. Valtamedia lähinnä vaikeni tapauksesta. Aktiivisina toimijoina olivat paikalliset vanhemmat, jotka olivat menettäneet ainoan lapsensa. Sosiaalisen median välityksellä tapauksesta levisi tieto välittömästi järistyshetkellä, kun aiheesta keskusteltiin Twitterissä. Neljänkymmenen minuutin päästä järistyksestä yksityishenkilöt olivat perustaneet Wikipediaan sivun, ja jo seuraavana päivänä sosiaalisessa mediassa alkoi avustusten järjestelmällinen keräys. Syynä nopeaan reagointiin sosiaalisessa mediassa on henkilökohtaisten suhteiden aktivoituminen kriisitilanteen iskiessä.

Sosiaalisen median avulla aloitettiin tutkimus siitä, miksi nimenomaan koulut romahtivat muttei hallintorakennukset. Tutkimuksessa selvisi laajaa korruptiota rakennusvaiheessa, jonka johdosta koulut olivat rakennettu systemaattisesti vastoin maanjäristysalueiden standardeja. Kiinan hallitus ei tiennyt mitä tehdä, joten se ei tapansa mukaisesti reagoinut tapaukseen mitenkään ja odotti kohun laantuvan nopeasti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Vasta 21.5., yli viikko järistyksen jälkeen hallitus julisti kiellon rakennuskorruption uutisoinnista, ja kielsi tuhoutuneiden rakennusten lähestymisen. Hallitus yritti vaientaa lapsensa menettäneitä vanhempia tarjoamalla rahaa vastineeksi kirjallisesta vaikenemissopimuksesta. Vuonna 2010, kaksi vuotta järistyksen jälkeen yhtäkään virkamiestä ei ole vielä asetettu syytteeseen.