1. Johdanto
Luovuus on jotain mitä ei pystytä yksinkertaisesti selittämään, yleinen ajatus luovuudesta on “joillakin on sitä, joillakin ei ole.” Wikipedian mukaan luovuus käsitteenä tulkitaan vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitioita sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista. Onko tama siis totta vai liittyykö siihen enemmän asioita?
Luovuus, innovatiiset tuottee ja keksinnöt ovat asioita mitkä vievät ihmiskuntaa eteenpäin maailmassa. Mutta miten ja mistä näitä kummallisia keksintöjä pursuaa? Michael Csikszentmihalyi tutkii asiaa kirjassaan Creativity: Flow and the Psychology of Discovery and Invention. Aloittaen niinkin perinteisistä asioista kuin evoluutio ja geenit. Ilman evoluutiota olisimme edelleen simpansseja, olemmehan kuitenkin kaikki 98% dna:ltamme samanlaisia. Mikä eroittaa meidät muista eläimistä on kulttuuri ja sosiaalisuus.
Aikoinaan ihmiskunnan ajatusmaailmaan kuului usko jumaliin ja kuinka ihminen on jumalien armon alla. Kunnes ajatus ja usko muuttui ja ihmiskunnan kulttuuri muuttui ja kehitys lähti nousuun räjähdysmäisesti. Nykyään ihmiset ovat luojia ja jumalat ovat vain muisto tai usko jostain muusta. Tämän myötä olemme siis oman onnemme nojassa ilman jumalallista väliintuloa, tuoden vallanhalua ja diktaattorimaisia ominaisuuksia. Mitä enemmän valtaa - sitä enemmän olet jumalallinen olento. Halu päästä historian kirjoihin ja kilpailemaan parhaista palkinnoista antaa kaikille hieman potkua pyrkiä suuriin tekoihin. Yksilöinä olemme siis haavoittuvaisia mutta sosiaalisen kunnan piireissä olemme vahvoja.
2. Ympäristön merkitys
Ilman kulttuurin omaa evoluutiota yksikään ihminen ei onnistuisi edes välttämättä oppimaan mitään uutta helposti, mikäli onnistuu siinä olisi tuotos jotain mitä on menneisyydessä jo keksitty. Kuten pyörä tai kirjaimet. Lapsuudesta lähtien opimme nämä asiat itsestään kulttuurin ja historian avulla, ilman tälläistä etua luovuus ei pääsisi kehittymään niin pitkälle kuin se on kehittynyt nykypäivänä.
Luovuus siis tarvitsee syntyäkseen kulttuurin apua, kuten kielen, kirjaimet, sosiaalisen tuen ja tavan selviytyä hengissä tässä maailmassa. Nähdäksemme huomisen päivän tarvitaan paljon energiaa ja keskittymistä yksinkertaisesti pysyäksemme hengissä. Kulttuuri ja muut ihmiset, historia ja niin edelleen auttaa tässä kaikessa ja elämä on helpompaa, vähemmän aikaa menee esimerkiksi ruuan metsästykseen. Enää ei tarvitse lähteä keihäs kädessä juoksemaan metsään löytääksemme päivän aterian, sen sijan henkilö voi mennä kauppaan hakemaan erittäin pienen työn edestä jotain syötävää selvitäkseen hengissä. Tällöin aikaa jää keskittyä muuhun.
Keskittyminen johonkin tiettyyn asiaan on ehdotonta uuden luomiseen tai uuden näkökannan näkemiseen. Esimerkiksi Mozart on yksi tunnetuimmista säveltäjistä ihmishistoriassa, mutta hän ei olisi pystynyt samaan ilman keskittymistä musiikin alaan. Eikä ilman aikasempaa historiaa tutkiakseen, nuottien ja muiden säveltäjien tuotosten tutkimista tulos olisi ollut jotain avian muuta. Kulttuurin ja historian tärkeys on siis erittäin merkittävä.
Csikszentmihalyi antoi hyvän esimerkin kaikkien yhteensopivuudesta jolloin tulos on jotain merkittävää: tulta ei voi luoda ilman kipinää, mutta ei myöskään ilman puuta ja ilmaa. Tuli edustaen jotain uutta tuotosta, kipinä luojaa, ilma ja puu kaikkea muuta, kuten kulttuuria ja sosiaalisia tekijöitä.
Jotta uusia innovatiivisia tuotoksia voidaan tuoda esille ja ovat menestyneitä tarvitaan siihen luojan ja kulttuurillisten tekijöiden lisäksi myös ryhmä asiantuntijoita (jotka ovat uhranneet elämänsä keskittymisen tietyn osa-alueen täydelliseen ymmärtämiseen) jotka lopulta voivat niin sanotusti hyväksyttää keksinnön oikeanmukaisuuden. Mikä kuulostaa tottakai aika oudolta, mutta hetken miettimisen jälkeen ymmärtää tämän merkityksen.
3. Luovuus verkkopalveluissa
Otetaan kaikkeen tähän esimerkkinä Facebook, joka on erittäin suuri ja mullistava palvelu sosiaalisessamediassa. Ilman kulttuurillisia tekijöitä, kuten kieli, kirjaimet, aikaisemmat keksinnöt kuten tietokone, tietotekniikka, internet ja niin edelleen, olisi tällaisen palvelun tuottaminen mahdotonta. Luova tuotos, mutta ei niinkään yksittäisen henkilön tuotos, vaan kokonaisen kulttuurin ja maailmanlaajuisen sosiaalisuuden merkittävä seuraava askel evoluutiossa, oli se sitten ihmisen tai kulttuurin evoluutio.
Yksilönä palvelun luoja on oletettavasti erittäin lahjakas omalla osa-alueellaan ja osaa nähdä asioita omalla tavallaan. Henkilö tarvitsee tällaiseen luovuuteen oman jaksamisen keskittyä tiettyyn alueeseen ja kehittyä juuri sillä alalla erittäin hyväksi ennenkuin voi keksiä uutuuksia. Huomioon on otettava myös vaikka DaVinci, hän oli erittäin lahjakas taiteilija jo ennen suuria töitänsä. Kuten myös Mark Zuckerberg oli taitava koodin luoja ja ymmärsi miten internet toimii jo ennen Facebook-palvelun luomista. Keskittyminen ja erikoistuminen jollekkin tietylle osa-alueelle ei voisi onnistua ilman helpompaa ja yksinkertaista tapaa selviytyä primitiivisistä tarpeistamme, ihmiskunnan sivistyksestä.
Kolmantena asiana, kuten jo aiemmin sanottu, on ryhmä asiantuntijoita tai henkilöitä jotka voivat niin sanotusti hyväksyttää tuotoksen uudeksi luovuuden työksi. Facebookin luomisen suhteen asia kuitenkin on hieman eri. Kun palvelu julkaistiin, ei siihen tarvittu asiantuntijoita vaan itse käyttäjiä. Kun käyttäjiä tulee suuri määrä niin kuka asiantuntija voisi väittää tuotteen “epäonnistumisen.” Asiantuntijoina siis voidaan verkkopalveluissa ja mainonnassa pitää itse käyttäjiä ja kuluttajia, tottakai on olemassa kilpailuja missä on tuomaristo joka päättää menestyneimmän ja parhaimman mainoksen tai palvelun. Mutta lopulta parashan on kuitenkin se mikä myy parhaiden. Mainonnasta on vaikea tehdä mitään taiteellista mikä tullaan muistamaan lopullisesti, varmasti on mahdollista tällaisiinkin. Kuten verkkopalveluissakin on vaikea jäädä “historiaan” mutta onhan siellä jo esimerkiksi Facebook, Google, YouTube, Yahoo!, eBay ja niin edelleen.
Luovuus ei siis välttämättä tarkoita yksilöllistä uniikkimaisuutta vaan tekijöihin täytyy ottaa mukaan kulttuuri, historia, varallisuus ja kaikki mitkä helpoittavat yksilön keskittymistä ja valmiutta erikoistua tiettyyn osa-alueeseen. Persoonallisuus on myös yksi mikä vaikuttaa, ei kaksi samoista juurista voi luoda samoja asioita. Toisia kiinnostaa taiteet ja toisia fysiikka, mutta mahdollisuudet luoda jotain innovatiivista on samat.
4. Persoonallisuuden merkitys
Vaikkakin merkittävin tekijä luovuuteen on taustatekijät on omalla persoonallisuudella siis oma merkittävä osansa. Henkilö joka on taustoistansa huolimatta
- Fyysisesti energinen vs levollisesti hiljainen
- Älykäs vs naiivi
- Keskittynyt vs leikkisä
- Fantasia vs todellisuus
- Ulospäin suuntautunut vs sisäänpäin suuntautunut
- Nöyrä vs ylpeä
- Maskuliininen vs feminiininen
- Konservatiivinen vs kapinallinen
- Objektiivinen vs intohimoinen
- Kärsimys vs nautinto
5. Tulos
Loppupeleissä uudet tuotokset ja luovuuden antimet eivät tarkoita vain ja ainoastaan henkilökohtaista onnistumista vaan myös ihmiskunnan etua kaikin tavoin. Kaikki uutuudet ja merkittävät keksinnöt tulevat elämään historiassa mistä tulevat sukupolvet oppivat enemmän ja keksivät sitä enemmän uusia asioita. Kuinka pieni merkittävä luonnos se voikin tuntua itselleen – tuotos voi jokin päivä olla merkittävin asia jonkin suuren asian pohjaksi. Kuten c+ kieli on merkittävä luomus kaikelle internetissä olevista palveluista ja virtuaalisista tavaroista. Pienet asiat, kuten uudet tekstieditorit voivat olla suurikin apu jonkin mullistavan luomiselle, kuten notepad++ voi olla jotain niin pientä parannusta notepad ohjelmaan ja turha verrattuna dreamweaveriin, mutta kaikilla ei välttämättä ole varaa ostaa tuhansien eurojen arvoista monimutkaista ohjelmaa.
6. Lähteet
Csikszentmihalyi, Mihaly (1996) Creativity : flow and the psychology of discovery and invention