1. Tiivistelmä
Tässä artikkelissa käsittellään ihmiskunnan luovuutta ja luovuuden kehittymistä. Kuinka yksilöistä tulee jonkin alan ammattilaisia ja toisista tunnettuja henkilöitä kautta historian. Internetissä vallitsevan luovuuden tutkimista sekä mitä luovuus edes merkitsee.
Käsittelen myös aiheita kuten mitkä asiat vaikuttavat luovuuteen ja mistä luovuus on lähtöisin. Myös kuinka persoonallisuus vaikuttaa luovuuden syntyyn ja kuinka luovuuden syntymistä voidaan tulevaisuudessa moninkertaistaa muutamien esimerkkien sekä teorian kautta.
2. Johdanto
Luovuus on jotain mitä ei pystytä yksinkertaisesti selittämään, yleinen ajatus luovuudesta voi olla “joillakin on sitä, joillakin ei ole.” Wikipedian mukaan luovuus käsitteenä tulkitaan vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitioita sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista. Onko tama siis totta vai liittyykö siihen enemmänkin kuin epävarmaksi todettuna lähteenä oleva Wikipedia?
Luovuus, innovatiiviset tuotteet ja keksinnöt ovat asioita mitkä vievät ihmiskuntaa eteenpäin historiassa. Mutta miten ja mistä näitä kummallisia keksintöjä pursuaa? Michael Csikszentmihalyi tutkii asiaa kirjassaan Creativity: Flow and the Psychology of Discovery and Invention, aloittaen niinkin perinteisistä asioista kuin evoluutio ja geenit. Ilman evoluutiota olisimme edelleen simpansseja, olemmehan kuitenkin kaikki noin 98% dna:ltamme samanlaisia. Mikä eroittaa meidät muista eläimistä on kulttuuri ja sosiaaliset kanssakäymiset.
Aikoinaan ihmiskunnan ajatusmaailmaan kuului usko jumaliin ja kuinka ihminen on jumalien armon alla. Kunnes ajatus ja usko muuttui, ihmiskunnan kulttuuri vahvistui ja kehitys lähti nousuun räjähdysmäisesti. Nykyään ihmiset ovat luojia ja jumalat ovat vain muisto tai usko jostain muusta. Tämän myötä olemme siis oman onnemme nojassa ilman jumalallista väliintuloa, tuoden vallanhalua ja diktaattorimaisia ominaisuuksia. Mitä enemmän valtaa - sitä enemmän olet jumalallinen olento. Halu päästä historian kirjoihin ja kilpailemaan parhaista palkinnoista antaa kaikille hieman potkua pyrkiä suuriin tekoihin. Yksilöinä olemme siis haavoittuvaisia mutta sosiaalisen kunnan piireissä olemme vahvoja.
3. Ympäristön merkitys
Ilman kulttuurin omaa evoluutiota yksikään ihminen ei onnistuisi oppimaan mitään uutta helpolla, mikäli onnistuu siinä olisi tuotos jotain mitä on menneisyydessä jo keksitty, kuten pyörä tai kirjaimet. Lapsuudesta lähtien opimme nämä asiat itsestään kulttuurin ja historian avulla, ilman tällaista etua luovuus ei pääsisi kehittymään niin pitkälle kuin se on kehittynyt nykypäivänä.
Luovuus siis tarvitsee syntyäkseen kulttuurin apua, kuten kielen, kirjaimet, sosiaalisen tuen ja tavan selviytyä hengissä tässä maailmassa. Nähdäksemme huomisen päivän tarvitaan paljon energiaa ja keskittymistä yksinkertaisesti pysyäksemme hengissä. Kulttuuri, muut ihmiset ja historia auttavat tässä kaikessa jolloin elämä yksilönä on helpompaa (vähemmän aikaa menee esimerkiksi ruuan metsästykseen.) Enää ei tarvitse lähteä keihäs kädessä juoksemaan metsään löytääksemme päivän aterian, sen sijan yksittäinen henkilö voi hyvin mennä kauppaan hakemaan erittäin pienen työn edestä jotain syötävää selvitäkseen hengissä. Tällöin aikaa jää keskittyä muuhun.
Keskittyminen johonkin tiettyyn asiaan on ehdotonta uuden luomiseen tai uuden näkökannan näkemiseen. Esimerkiksi Mozart on yksi tunnetuimmista säveltäjistä ihmishistoriassa, mutta hän ei olisi pystynyt samaan ilman keskittymistä musiikin alaan. Eikä ilman aikasempaa historiaa. Ilman nuottien ja muiden säveltäjien tuotoksien tutkimista tulos olisi ollut jotain aivan muuta. Kulttuurin ja historian tärkeys on siis erittäin merkittävä.
Csikszentmihalyi antoi hyvän esimerkin kaikkien yhteensopivuudesta jolloin tulos on jotain merkittävää: tulta ei voi luoda ilman kipinää, mutta ei myöskään ilman puuta ja ilmaa. Tuli edustaen jotain uutta tuotosta, kipinä luojaa, ilma ja puu kaikkea muuta, kuten kulttuuria ja sosiaalisia tekijöitä.
Jotta uusia innovatiivisia tuotoksia voidaan tuoda esille ja ovat menestyneitä tarvitaan siihen luojan ja kulttuurillisten tekijöiden lisäksi myös ryhmä asiantuntijoita (jotka ovat uhranneet elämänsä keskittymisen tietyn osa-alueen täydelliseen ymmärtämiseen) jotka lopulta voivat niin sanotusti hyväksyttää keksinnön oikeanmukaisuuden. Mikä kuulostaa tottakai aika oudolta, mutta hetken miettimisen jälkeen ymmärtää tämän merkityksen. Mistä on huonona esimerkkinä keskiaika jolloin kristinusko tuhosi kaiken kehityksen ja uusien keksintöjen tuomisen maailmaan, tuolloin asiantuntijoina pidettiin Jumalan sanan saattajia kuten pappeja, nunnia, munkkeja ja muita kirkkoon kuuluvia henkisen maailman ymmärtäjiä (tai näin ainakin silloin ajateltiin.) Nykypäivänä kristinusko ei enää ole niin vahvoilla jolloin kirkon valta on hälventynyt ja kehitys on voinut muuttua räjähtävästi nousuun.
4. Luovuus verkkopalveluissa
Otetaan kaikkeen tähän esimerkkinä Facebook, joka on erittäin suuri ja mullistava palvelu sosiaalisessa mediassa. Ilman kulttuurillisia tekijöitä (kuten kieli, kirjaimet, aikaisemmat keksinnöt kuten tietokone, tietotekniikka ja internet) olisi tällaisen palvelun tuottaminen mahdotonta. Luova tuotos, mutta ei niinkään yksittäisen henkilön tuotos, vaan kokonaisen kulttuurin ja maailmanlaajuisen sosiaalisuuden merkittävä seuraava askel evoluutiossa, oli kyseessä sitten ihmisen tai kulttuurin evoluutio.
Yksilönä palvelun luoja on oletettavasti erittäin lahjakas omalla osa-alueellaan ja osaa nähdä asioita omalla tavallaan. Henkilö tarvitsee tällaiseen luovuuteen oman jaksamisen keskittyä tiettyyn alueeseen ja kehittyä juuri sillä alalla erittäin hyväksi ennenkuin voi keksiä uutuuksia. Huomioon on otettava myös vaikka DaVinci, hän oli erittäin lahjakas taiteilija jo ennen suuria töitänsä. Kuten myös Mark Zuckerberg oli taitava koodin luoja ja ymmärsi miten internet toimii jo ennen Facebook-palvelun luomista. Keskittyminen ja erikoistuminen jollekkin tietylle osa-alueelle ei voisi onnistua ilman helpompaa ja yksinkertaista tapaa selviytyä primitiivisistä tarpeistamme, ihmiskunnan sivistyksestä.
Kolmantena asiana, kuten jo aiemmin sanottu, on ryhmä asiantuntijoita tai henkilöitä jotka voivat niin sanotusti hyväksyttää tuotoksen uudeksi luovuuden työksi. Facebookin luomisen suhteen asia kuitenkin on hieman eri. Kun palvelu julkaistiin, ei siihen tarvittu asiantuntijoita vaan käyttäjiä. Kun käyttäjiä tulee suuri määrä niin kuka asiantuntija voisi väittää tuotteen “epäonnistumisen.” Asiantuntijoina siis voidaan verkkopalveluissa ja mainonnassa pitää itse käyttäjiä ja kuluttajia, tottakai on olemassa kilpailuja missä on tuomaristo joka päättää menestyneimmän ja parhaimman mainoksen tai palvelun. Mutta lopulta paras on kuitenkin se mikä myy eniten. Mainonnasta on vaikea tehdä mitään taiteellista mikä tullaan muistamaan lopullisesti, varmasti on mahdollista tällaisiinkin (kukapa ei muistaisi Old Spicen tai Budweiserin Wazzup tv-mainosta). Kuten mainonnassa niin myös verkkopalveluissa on vaikea jäädä “historiaan” mutta muutamia esimerkkejä löytyy, kuten Facebook, Google, YouTube, Yahoo! ja eBay.
Luovuus ei siis välttämättä tarkoita yksilöllistä uniikkimaisuutta vaan tekijöihin täytyy ottaa mukaan kulttuuri, historia, varallisuus ja kaikki mitkä helpoittavat yksilön keskittymistä ja valmiutta erikoistua tiettyyn osa-alueeseen. Persoonallisuus on myös yksi mikä vaikuttaa - ei kaksi samoista juurista voi luoda samoja asioita. Toisia kiinnostaa taiteet ja toisia fysiikka, mutta mahdollisuudet luoda jotain innovatiivista ovat samat.
5. Internet-yhteisön merkitys
Web 2.0 liikkeen myötä web pohjaiset yhteisö työkalut, kuten Google Docs, ovat tulleet suosituiksi sekä ne ovat auttaneet miljoonia käyttäjiä nopeuttamaan omien töiden tekemisessä ja lisäten näin ollen aikaa muihin keskittymisiin.
Pois lukien suuret web työkalut, lukuisat editorit eivät tue monien käyttäjien yhteistyötä, mutta ovat silti käytettäviä sellaisenaan vaikkakin hieman kömpelöjä käytettävyydeltään. "Collaborative" -työkalujen teko tarvitsee tuhansittain javascript-koodi rivejä, mikä vaikeuttaa ja hidastaa näiden palveluiden tuloa markkinoille. Tähän kuitenkin on apuna uudet ohjelmat minkä kautta koodien kirjoittaminen lyheni ja samalla toiminnallisuus pysyi samana. Google Docs toimii hyvänä esimerkkinä millainen lopputulos voi olla.
Gutwinin mukaan standardi web selaimien käyttö on alkanut käydä entistä enemmän alusta tiedon ja rikkaiden ohjelmistojen jakamiseen. Mikä jälleen kerran edes auttaa ihmisiä keskittymään yhteen tiettyyn osa-alueeseen, antaen enemän aikaa ja helpoittaen joskus aikoinaan vaikeaksikin omaksuttuja asioita. Internet selainten rajoittuneisuus esimerkiksi protokolla tuen, hiekkalaatikko rajoituksien ja selaimien käyttöliittymien (API) epäjohdonmukaisuuksien kautta parannukset ovat web kehittäjille ongelmallista. Web 2.0 liike ehdottaa geneeristä muutosta näkökulmaan web ohjelmien käytöstä yksittäisistä käyttäjä lähtöisistä editoreista moni käytöllisiksi jaettaviksi editoreiksi.
Web-pohjaiset ryhmä ohjelmistot (collaboration) on todettu tukevan maantieteellisesti vaihtelevia ryhmiä. Esimerkiksi ryhmänjäsenet voivat liittyä, muokata ja jakaa dokumentteja, muistiinpanoja ja web pohjaisia office työkaluja toistensa kanssa, kuten Google Docs tai Microsoft Office Web Apps. Tällaiset edes auttavat ketä tahansa yksilöä missä tahansa maailmalla tehdäkseen yhteistyötä toisten kanssa vaikka sitten toisella puolen maailmaa.
Näistä kuitenkin puuttuu grafiikka-työkalut, mitkä tulisi myös hyvä jakaa. On olemassa Word -suorittimia (kuten Adobe Buzzword, CKEditor), integroituja tuotanto ympäristöjä (kuten Cloud9 IDE, Eclipse Orion) ja grafiikka editoreja (kuten Adobe Photoshop Express, SVG-edit) mitkä kuitenkin ovat yhden käyttäjän ohjelmistoja. Muuttaen nämä editorit ja ohjelmat monien käyttäjien yhteistyö ohjelmiksi voisi merkittävästi laajentaa tulosta, sillä muutetut ohjelmat ja palvelut rikastuttavat olemassa olevan ohjelman/palvelun mahdollisuuksia jaetuin tiedoin.
Uudelleen käytettävyys on yksi tärkeimmistä ohjelma tuotannon periaatteista, koska se nostaa ohjelman kestävyyttä, toimittaa kapsulointia ja laskee tuotannon ja ylläpidon hintaa. Kaksi suurinta ongelmaa uudelleen käytettävien web pohjaisten ohjelmien luomisessa, mitkä täytyy saada korjattua ovat
- monimutkaisuus ongelmien ratkaisussa sekä
- heterogeeninen ohjelmisto käyttöliittymä (API) mikä on ongelma suurimmassa osassa ohjelmistoissa.
Web 2.0 teknologia kivetti monimutkaisten käytettävyyksien ohjelmat, kuten word suorittimet, grafiikka editorit ja integroidut tuotanto ympäristöt. Vaikakkin yhteistyö palvelut kuten Google Docs on monien ylistämä ja adoptoima web työkalu, monet web palvelut ovat silti yksittäisille käyttäjille suunniteltuja. Vaikeimmaksi ongelmaksi siis tulee monimutkainen ja laaja palveluiden luonti prosessi kalliiden liittämisten, testausten ja ylläpidon myötä.
6. Persoonallisuuden merkitys
Vaikkakin merkittävin tekijä luovuuteen on taustatekijät, on omalla persoonallisuudella siis oma merkittävä osansa. Henkilö joka on taustoistansa huolimatta esimerkiksi fyysisesti energinen, naiivi ja ylpeä voi luovuus olla aivan erilaista kuin esimerkiksi levollisesti hiljaisella, älykkäällä ja nöyrällä henkilöllä.
Esimerkkejä persoonallisuuden vastakkain asettelusta:
- Fyysisesti energinen vs levollisesti hiljainen
- Älykäs vs naiivi
- Keskittynyt vs leikkisä
- Fantasia vs todellisuus
- Ulospäin suuntautunut vs sisäänpäin suuntautunut
- Nöyrä vs ylpeä
- Maskuliininen vs feminiininen
- Konservatiivinen vs kapinallinen
- Objektiivinen vs intohimoinen
- Kärsivä vs nauttiva
7. Tulos
Loppupeleissä uudet tuotokset ja luovuuden antimet eivät tarkoita vain ja ainoastaan henkilökohtaista onnistumista vaan myös ihmiskunnan etua kaikin tavoin. Kaikki uutuudet ja merkittävät keksinnöt tulevat elämään historiassa, mistä tulevat sukupolvet oppivat enemmän ja keksivät sitä enemmän uusia asioita. Kuinka pieni merkittävä luonnos se voikin tuntua itselleen – tuotos voi jokin päivä olla merkittävin asia jonkin suuren asian pohjaksi. Kuten c+ kieli on merkittävä luomus kaikelle internetissä olevista palveluista ja virtuaalisista tavaroista. Pienet asiat, kuten uudet tekstieditorit voivat olla suurikin apu jonkin mullistavan luomiselle, kuten notepad++ voi olla jotain niin pientä parannusta notepad ohjelmaan ja turha verrattuna dreamweaveriin, mutta kaikilla ei välttämättä ole varaa ostaa tuhansien eurojen arvoista monimutkaista ohjelmaa. Jatkokehityksessä täytyisi keskittyä entistä enemmän yhteistyö-työkalujen kehittämiseen massatoiminnoiksi, eikä vain keskittyä yksittäisten henkilöiden työn kehittämiseen. Mikäli tässä onnistuttaisiin (lähellä tuntuu tämä olevan) voitaisiin saada maailmaan niin paljon enemmän ja tiheämmin uusia tuotoksia. Mutta ongelmana voidaan myös pitää tässä suurien yritysten rahaa - pieni innovatiivinen ajatus voidaan ostaa huikeilla summilla pois yksilöltä jolloin yritykset jäävät panttaamaan näitä tuotteita ja jättäen ihmiskunnan odottamaan uutuuksia.
8. Lähteet
Csikszentmihalyi, Mihaly (1996) Creativity : flow and the psychology of discovery and invention
Verkko, luettu 21.05.2012: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luovuus
Verkko, luettu 26.11.2012: http://www2012.wwwconference.org/proceedings/proceedings/p1057.pdf