Communication Research in Europe: An Attempt at Futurology
Chair: François Heinderyckx
Ensin kerrotaan vuosikokouksen äänestysten tulokset ja kertoo valittujen henkilöiden nimet (toimeenpanevan elimeen). Puheenjohtajiston jäsenet saivat hauskat t-paidat, jokainen omalla erikoistekstillään.
Ja sitten alkaa varsinainen loppuistunto. Francois esitteli paneelin jäsenet
Round table:
Nico Carpentier ; Cees Hamelink ; François Heinderyckx ; Pertti Hurme; Kaarle Nordenstreng ; Slavko Splichal; Tamara Witschge
Pertti Hurme: vaikeaa ennustaa kommunikaatiotutkimuksen tuloksia ja niipä on poiminut muutaman haasteen twitteristä: Tulevaisuuden keskeisiä tutkimuskohtaita sosiaalinen media, muutokset "työpaikoilla" ja kommunikaatio niistä ja vaikka resurrsit olisivat vähäiset kommunikaatiolla voidaan saada paljon aikaan.
Kaafle Nordenstreng :Tulevaisuutta en tiedä ja siksi jotain menneisyydestä. Muutos on ollut merkittävää 1990 - luvulta, jolloin ensimmisen kerfran aloitettiin massamedian tutkimus Euroopassa. Vauhti on ollut huimaa, mutta samalla fragmentoituminen on kiihtynyt samoin kuin monimuotoistuminen samalla tavalla kuin muussakin yhteiskunnassa. Tässä konferenssiissa nuori sukupolvi on osoittanut monipuolisen osaamisensa ja innostuksensa tutkimukseen.
Cees Hamelink. Sain pari vuotta siten puhelin WHOsta, jossa pyydettiin selvitystä puhelimen käytöstä terveydenhoidossa tulevaisuudessa. Niinpä sanoin tuovani vuohen ja yhdesä se sitten teurastettaisiin ja katsottasiin sisälmykset. Noinhan roomalaiset katsoivat tulevaisuuteen ja se on nykyäänkin yhtä hyvä keino kuin mikä muu tahansa. Joten se tulevaisuudesta, mutta toivottavasti jatkuvuus säilyy tutkimuksessa.
Nica CCarpentier: Media ja kommunikaatioala tlee olla organisoitua ja siinä ECREAn merkitys. Ilman organisoitumista koko ala tuhoutuu. ECREAn tulee olla demokraattista smalla tavalla kun tukimustoiminta kentällä on monimuotoista. Alamme on prekatiaattien työtä ja siihen asiaan tulisi myös puuttua ja tehdä näkyväksi "vammat". Toinen tärkeä asia, joka koskee ECREAaon tarve vihertyä ja edetä sillä alalla
Tamara Witschge:Viisaiden miesten joukossa. Itse olen miettinyt journalistisen työn muutoksia ja näen, että muutokset myös meidän tutkimusalallamme tulevat muuttumaan ja siirtyminen business- malliseen toimintaan. Se näkyy mm. siinä, että rahoituslähteet ovat muuttuneet ja puhutaan esimerkiksi luovasta toimialasta, joka tarkoittaa liiketaloudellista suuntautumista. Yksi esimerkki on mm. julkaisumuotojen muuttuminen ja kuinka kustantajat niitä säätelevät tai voivat säädellä. Miten tutkimuskemme muuttuisi jos ajattelisimme noita "liiketoimijoita" kumppaneina ?
Francois Heinderyckx ( lausutaan hendricks): Tulevaisuuden haasteita on myös se, kuinka voisimme työskennellä paremmin kielimuuritilanteessa. Muutamat kielialueet tai maat puuttuvat tästäkin tapahtumasta osittain siitä syystä. Tuota muuria on pystyttävä alentaman tai rikkomaan.
Cees: tulevaisuutta pohditaan konfernsseissa , jossa on paikalla psykologeja, talousteiteilijöitä jne, mutta ei juurikaan kommunikaatioaln ihmisiä. Nissä meidän tulisi olla läsnä
Closing keynote: Jan Servaes
ECREA, sirkus. - teemana (katso mitä sirkus tarkoitaa)
Servaes on ollut perustamassa ja panemassa alulle ECREAa ja siitä syystä hän ptämässä loppupuheenvuoroa. Hän käy läpi kommunikaatio-alan tutkimuksenja toimijoiden organisoitumisen ja UNESCOn roolin siinä, Tekee myös katsauksen europpalaisen ja amerikkalaisen perinteeen ja trendien välillä.
Tekee myös katsauksen eurooppalaisten kommunikaatiotutkimuksen organisaatioiden yhdistymisvaiheista 1990 -luvulta alkaen ja kuinka lobbaus toimintaedellytysten turvaamiseksi hoidettiin.
Kriittisia huomioita;
- Akateeminen työkentely on aina konservatiivista (instituutio) (Bourdieu), vaikka itse olisimme kuinka openminded. On hyvä muistaa myös, että yhteiskuntatieteet eivät ole luonnontieteitä. Kummallakin on tutkimusperinteensä ja menetelmänsä, joita olisi hyvä kunnioittaa (nykyään luonnonteidettä tunnutaan ajavan kaikille tieteiden aloille).
- MOnialaisuus on dilemma, joka heijastuu niiden toimintatapojen yhteensovitttamisessa ja kestävän kehityksen näkökulmat ovat mielenkiintoisia. Mitä on kestävä kommunikaatiotutkimus ja yhteiskunnallisten prosessien kestävä vaikutus ?
- Teknologinen determinismi; kuinka paljon se määrää toimintaamme ? ja onko meillä oikeus olla kriittisiä siihen nähden ?
- Mitä tarkoittaa ja miten tulisi ajtella osallistumisen ja vallan suhdetta
- Mityn voidaan arvioida ja mitata yhteiskunnallista hyötyä ?
- Katsomme ain alänteen, Olisiko aika katsoa etelään ja itään ?
Lopuksi: muistaka kysyä oikeita kysymyksiä
Closing ECC2012 in Istanbul:Nurçay Türko¤lu ja Salvatore Scifo
Kiitokset ILADille ja sen johtokunnalle valmiudesta järjestää konferenssi Istanbulissa. Kiitokset kaikille esiintyjille ja elokuvaesitysten organisoijoille ja ohjaajille. KIitokset myös kultturiohjelmien järjestäjille, vapaaehtoisille opiskelijatoimijoille, performanssien esiintyjille (kaiien nimet mainittiin ja se oli aika pitkä lista)
Lisäksi vielä kiitokset sponsoreoille ja ammattimaiseille konfernssijärjestäjille ja osa.aikaisille oppaille ja avustajille (n. 25 kpl)
Ja vielä kukkia paikalliselle järjestäjä-koordinaattorille Nurcaylle ja koko hänen tiimilleen
Introducing ECC2014 in Lisbon: Claudia Alvares
Esitti kutsun seuraavaan kofernssiin Lisaboniin marraskuussa 2014. Heille suuri kunnia jatkaa Barcelonan, Hampurin ja Isanbulin perinnettä TERVETULOA, BEM-VINDO