Ryhmä 5: Janne, Anssi, Noora & Juhani
Ryhmän tekstejä voi työstää
• kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
• pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
◦ http://piratepad.net/front-page/
• pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
• päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)
• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.
Kollektiiviset muistiinpanot
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
JUHANI
-Viestintäyhteiskunta
•sosiaalinen vuorovaikutus
->Informaation jakoa
•välttämätön infon jaolle
•lähettäjä ja vastaanottaja
~vastaanottajalla eri tulkintatavat
-Oikeaa määritelmää viestinnälle ei ole olemassa
•aika ja tilanne vaikuttavat
=> siirrytty moniarvoisuuteen
-Tulkintatavat
•mekanistinen
•psykologinen
•yhteisöllinen
•kriittinen
-Sanaton viestintä
•kielten alkeismuodot
•synnynnäiset ominaisuudet
•usein tiedostamatonta
•usein välitöntä
•oppiminen muovaa
~kulttuurit
-Sanoman (ei ajatusten/merkityksen) siirtäminen 
•yksilö ja kulttuuri erottamattomia
•tulkinta ei aina sama kuin tekijän tarkoitus
-Malleja
•retorinen ->käytännön keskustelu
•semioottinen ->merkit, tulkinta
•fenomenologinen ->kokoemus dialogista toisen kanssa
•kyberneettinen ->viestintä tiedon virtausta
•sosio-psykologinen ->yksilöiden välinen vuorovaikutus
•sosio-kulttuurinen ->sosiaalisen järjestyksen tuottamista
•kriittinen ->voidaan kyseenalaistaa
bliip bluup <3
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
JULIA
- Kaikki ollaan tuottajia, jakajia, vastaanottajia
- Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet viestinnän tutkimuksessa.
- Eri näkökulmat: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen ja kriittinen näkemys.
- Non-verbaalinen viestintä:
intuitiot, synnynnäisyys, tiedostamattomuus, kuilttuurierot
- Vähintään 2 osapuolta
Viestintä siirtona: Prosessuaalinen lähestymistapa
- tekninen, välineellinen, tehokkuus, tarkkuus
- sanomien, ei merkitysten, siirtäminen
- painopiste sanomien lähettäjässä ja hänen tavoitteissaan
Viestintä yhteisyytenä:
Semioottinen lähestymistapa
- merkitysten vaihtamista ja tulkintaa, keskeisintä viestinnän tuottaminen.
- kysymykset kulttuurisia
- osallisena oleminen, merkitysten tuottamista, vaihtamista ja tulkintaa
- miten B tulkitsee A:n viestin sanoman.
- Merkitysen syntymiseen vaikuttaa kieli, kulttuuri, asenteet, ympäristö, menneisyys jne,
- Tulkinta ei sama kuin tarkoitus, viestintä mahdotona ilman yhteistä kieltä ja kulttuuria.
- Painopiste tekstissä ja siinä miten se tulkitaan, yksilö ja kulttuuri toisistaan erottamattomina
- Sanomien tuottaminen ja lukeminen yhtäaikaista toimintaa.
Viestinnän metamalli
- Seitsemän viestinnän perinnettä
1. retorinen, viestintä käytännöllinen keskustelun taito
2. semioottinen: merkkien välittämistä ja tulkintaa
3. fenomenologinen: kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
4. kybermneettinen: viestintä on tiedon virtaus
5. sosiokulttuurinen: sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja uudelleen järjestämistä
7. kriittinen: prosessi, kaikki oletukset voidaan vaarantaa milloin vain.
-----
Syy- ja seuraussuhde = kausaalisuhde
- skeema
(Antero kaljalla-esimerkki)
Westley ja Melcanin malli ( nimet ???)
vastaanottaja <- välittäjä -> lähettäjä (esimerkkinä lehden toimitus)
- Lukijalle ja toimittajalle ei suoraa kontaktia
-> riippuvainen ulkopuolisesta vaikuttajasta
Jacobsonin malli
- 2 tasoa
- konteksti, sanoma, kontakti, koodi (metakieli, esim roska taiteena)
Onko media väline vai välittäjä?
- ei neutraalia
- eri näkökulmia (propaganda, sensuuri...)
Uudet mediat: epäilystä hypetykseen
HAHMOTUS JA HAVAITSEMINEN
Kognitiivinen psykologia
> tiedon valikoiminen, jäsentäminen, tiivistäminen.
> skeemat
> käyttäytymisen ennustaminen, tietojen varaan voidaan rakentaa informaatiojärjestelmiä
Havannointi
- Yleiset lainalaisuudet, mutta yksilöllistä.
Aistit
- Prosessi aktivoi aivoihin tallentunutta muistitietoa joka antaa havainnolle tulkinnan
Symmetrisyyden laki (mielletään kauniiksi)
Valiomuotoisuuden laki (good shape)
> jäsennämme näkemämme symmetrisemmäksi
Alue
> rajatun alueen sisällä oleva on kohde.
Tiedon arkkitehtuuri,
Infografiikka
> saada koteelle mahdollisimman suri määrä ajatuksia mahdollisimman nopeasti, tiiviisti ja pienellä vaivalla.
> esteettinen ja selvä polku ymmärrykseen
MONIKANAVAISUUS
- kännykät
> akuutti tietotarve, tsekkaus, kommunikointi, navigointi - tabletit
> surffaaminen, some, lyhyet tekstit - TV
> uppoutuminen, jaetut käyttötilanteet - PC / Läppäri
> pidemmät työjaksot
YKSILÖ, VALTA JA MONIKANAVAISUUS
- digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon muotoja
- ollaan läsnä kokoajan > multilineaarinen olemassaolo
- tietoa ei voi ohjailla/hallita keskitetysti
Yksilöt, ryhmät ja yhteysöt ovat ratkaiseva muutosvoima
> kuka hallinnoi? kuka käyttää valtaa fragmentoituneessa mediaympäristössä?
> siirtynyt yrityksille
TARINAT JA VIESTINTÄ
Tarinalla ei ole yhtä määritelmää:
> sarja tapauksia ajassa
> krooninen järjestys
> fiktiivinen tai ei-fikstiivinen kertomus teosta, tapahtumasta, niiden kulusta...
> Onko raportti siis tarina?
Tarina ja juoni -> sama tarina, monella eri juonella
> aihe keskeinen osa kulttuuria: tiedon säiytys / välitys
> ihmisen tarve viihteeseen
> mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, uusia mahdollisia kehitetään jatkuvasti.
MIKSI TARINAT KIEHTOVAT MEITÄ?
Aristoteles: puhdistus säälin ja pelon tunteista.
Tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää
Voimme kokea asioita jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Miten vaikuttaa meihin?
Arvot ja normit
TARINOILLA VAKUUTTAMINWN
- Aristoteleen tarinankertominen vaikuttaa samaistumisen kautta. > HOLLYWOOD
- ns eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta. > järki, ei tunteet
TARINARAKENTEET
"Miksi kerromme tietyn tapahtumasarjan, emmekä jotain toista?"
- Eri elementtien kudelma
- dramaturgia-kokonaisuus
TARINAVERKOSTO
Some rakentuu dialogista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista
Toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona
Meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta.
Tahdomme liittää itsemme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin, verovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin.
Näkökulmat valitaan, tai käytetään valtaa.
Todistamisen funktio
Määrittää, keitä olemme.
Subjektiivinen käsitys
--------------------
NOORA
