Viestinnän perusteet KD00A90_2001 Ryhmä 3

Ryhmä 3:

Ryhmän tekstejä voi työstää
    •    kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
    •    pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
    ◦    http://piratepad.net/front-page/
    •    pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
    •    päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)

    •    Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.

Tehtävä 1: Muistiinpanoja näkökulmasta "Mitä viestintä on?"

1. Communcation Models:

• Viestintä on järjestelmä, jossa yhdenkin osa-alueen muuttumiinen vaikuttaa toiseen. Samoista lähtökohdista saattaa myös syntyä erilaisia tuloksia riippuen siitä, "mitä on ollut aiemmin".

2. Tieto on mallien muodostamista

• Tulkitsemme saamiamme viestejä aikaisempien kokemuksiemme kautta. Tästä johtuen tietyn viestin tulkinta vaihtelee riippuen yksilöstä.

3.Tiedon tunnusmerkit

• Jotta tiedämme puhuvamme samasta asiasta, täytyy se ensin määritellä. Esim. Voit tutkia jotakin, mutta tarkasteletko sitä vai selvitätkö sitä?

4. Tieto on valtaa

• Sillä kuka määrittelee tiedon, on valta. Se missä asemassa olemme vaikuttaa siihen, millaisia viestejä otamme vastaan ja kehen vertaamme itseämme.

Ryhmän viestintämalli

Ideointia:

Tulkinnanvaraisuus:

• Lisää motivaatio aie-kohdan alle/lisäksi
• Clipart-kollaasi!

viestintamalli.pdf

Kollektiiviset muistiinpanot

 Joukkoviestintä

• Esimerkkejä viestinnän vaikutusten määrittelystä

1. 1. Keneen tai mihin ja millä tasolla

   2. Missä muutos tapahtuu

   3. Tarkoittaako vaikutus muutosta

   4. Millä aikajaksolla muutosta tarkastellaan ja kuinka pysyviä ne ovat?

• Ferdinand Tönniesin erottelu yhteiskunnalliseen ja yhteisölliseen järjestykseen:

1. 1. Yhteisö

• • • Sukulaisuus, kieli, perinteet, yhteiset tavat luovat ihmisten välisen järjestyksen pohjan

    • Ihmisten väliset suhteet ovat henkilökohtaisia ja selkeitä

b. Yhteiskunta

• • • Järjestys perustuu markkinoihin, jolloin ihmisten on valvottava omaa etuaan → Ihmisistä tulee yksilöitä sanan varsinaisessa merkityksessä

    • Ihmiset ovat toisistaan erillisiä ja ainutlaatuisia yksilöitä

    • Suhteita ohjaavat transaktiot eikä orgaaninen yhtenäisyys kuten aiemmin

    • Vasta yhteiskunnasta syntyi ajatus yhteisöstä massana

    • massa määritellään yksilöiden välisten suhteiden mukaan

    • Yksilöt erilaisia

    • Ei johtajaa, ei kykene toimimaan itsenäisesti ja suunnitelmallisesti

      • → Internet haastaa tämän ajatuksen → Esim. Sichuanin maanjäristys 2008 → Sukulaisten etsiminen ja avun järjestäminen

• MCR-perinne (mass communication research)

  • Kritisoitu tutkimuksen kysymyksen asettelun johdattelevuudesta ja lyhyen aikavälin tulosten seuraamisesta

  • Edustaako journalismi yleistä mielipidettä tekemällä kyselyitä vai julkista mielipidettä tarjoamalla ihmisille estradin keskusteluille→ Luodaanko ihmisille mielipide vai annettaanko heidän luoda se itse?

  • Joukkoviestinnällä on vaikeaa luoda uusia mielipiteitä: Se enemmänkin vahvistaa vanhoja

  • Tietolähteellä suuri merkitys vaikutuksen uuden mielipiteen luomiseen:→ Uskottavampi saattaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ero kuroutuu.

  • Jos tietoa tarkasteltiin useasta näkökulmasta, sillä pystyttiin paremmin vaikuttamaan eri mieltä oleviin ja koulutetumpiin (perustelujen vaatimiseen tottuminen)

  • Jos halutaan vahvistaa tiettyä mielipidettä, on yhteen näkökulmaan pohjautuva tarkastelu tehokasta

  • Vaikuttamisessa ei ole tärkeää mitä sanotaan ja miten se perustellaan, vaan kuka sen sanoo. (Esim. Timo Soini)

• Mielipidevaikuttajat (portinvartijat)

  • Joukkoviestinnällä voidaan parhaiten vaikuttaa mielipidevaikuttajien kautta

    • Ihmiset muuttavat helpoiten mieltään läheisen ihmisen "painostuksesta"

    • Mielipidevaikuttajia voi olla useita ja toimivat yleensä tietyllä kapealla alalla → Mielipiteet ovat siis sosiaalisia ja ihmisten omien verkostojen luomaa

• Tajunnallisen riitasoinnun hypoteesi

  • Kun ihminen kohtaa ristiriidan, hän kokee sen epämiellyttävänä ja pyrkii purkamaan tilanteen

  • Esim. Mielipiteen muuttaaminen tai vaikka ristiriidan toisen osapuolen "ignooraus"

• Joukkoviestinnän vaikutuksen mekanismeja

  • Agenda setting- teoria

    • Joukkoviestimet eivät vaikuta niinkään ihmisten mielipiteeseen, vaan siihen mistä ihmisillä on mielipiteitä

    • Esim. poliitikkoja arvioidaan esillä olevien asiakysymysten perusteella:

      • Joukkoviestintä voi vaikuttaa nostamalla haluamiaan mielipiteitä → yleinen mielipide vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin

  • Hiljaisuuden spiraali

    • Joukkoviestintä vaikuttaa vääristämällä käsitystämme muiden mielipiteistä

    • Jos luulemme muiden ajattelevan asiasta toisin, emme uskalla tuoda esiin omia vastakkaisia mielipiteitämme (tai kerromme olevamme asiasta jotain muuta mieltä)

    • Voimistetaan tiettyjä ajatuksia ja vastakkaiset joutuuvat vaikenemisen kierteeseen

    • Teoria olettaa, että ihminen luonnostaan pelkää yhteisön hyljeksintää

      • kollektiivinen ryhmäpaine → vrt. tajunnallinen riitasointu

      • Toimivuus riippuu yleisön keskinäisitä sidoksista → laaja mielipiteiden vaihtaminen ei tule kyseeseen

  • Kehystäminen

    • Joukkoviestimet vaikuttavat suosimalla rajauksia näkökulmiin

    • Pommittamalla tiettyjä "kehyksiä" yleisöön voidaan kyllästämisen kautta luoda mielleyhtymiä asioiden välillä

    • esim. EU kannattajat ovat eteenpäinkatsovia, vastustajat haluavat pysyä paikallaan

    • Vrt. Hiljaisuuden spiraalin liittäminen kehystämiseen

  • Kultivaatioteoria

    • Joukkoviestinnän (etenkin väkivaltaviihteen) vaikutukset ovat kasautuvia ja pitkäikäisiä

    • Väkivaltaisempi televisio-ohjelma merkitsee elämistä väkivaltaisemmassa ympäristössä

      • Ei vaikuta vain asenteisiin vaan koko maailmankuvaan

      • Mitä enemmän katselet, sitä enemmän muokkaannut

• Yhteenveto

  • Kirjoittaja (Kunelius) uskoo itse joukkoviestinnän kasautuviin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin

  • Henkilökohtaisten kontaktien vireys, omat kokemukset ja joukkoviestinten monipuolisuus luovat vastuskykyä joukkoviestimien vaikutusta vastaan

Tarinat ja tarinakulttuuri

• Tarinalle ei ole yhtä selkeää määritelmää:

  • MÄÄRITELMÄ 1: Kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta → esitystapa, johon seuraaja voi samaistua

  • MÄÄRITELMÄ 2 (parempi): Tarina on erilaisten tapahtumien kudelma ja verkosto → Näistä muodostuu kokonaisuus, kun ne sommitellaan sopivalla tavalla

• Osa ihmisten kultturia → tiedon säilyttäminen → viihde, uskonto, opetus

  • esim. Kalevala ja muut ennen kirjoitustaitoa luodut perimätiedon säilymistä vaalivat tarinat → Tarina on helpompi muistaan kujin jokin asia sanasta sanaan

• Tai osa ihmistä? → esitystapa kehittyy ympäristömme muuttuessa

  • esim. kuvat → kuvan ja äänen yhdistäminen televisiossa

• Miksi tarinat kiehtovat?

  • Samaistuminen → eläminen ja kokeminen tarinan kautta → omien tunteiden käsittely

  • Voimme kokea asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia

• Aristotelinen tarinankerronta vaikuttaa samaistumisen kautta → vetoaa tunteisiin

  • Usein:

    • Etenee syy/seuraus-suhteessa

    • Rajattu aika ja paikka

    • Päähenkilöllä ongelma, joka ratkaistaan tarinan päätteeksi:

• Eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieeraantumisen kautta:

  • Useita eri tarinalinjoja

  • Ottaa mukaansa pohdinnan kautta → miten tämä liittyy tarinaan

  • Vetoaa järkeen

  • Katsoja kokee olevansa katsoja, ei kokija

• Tarinankerronnan muodot yhdistyvät usein toisiinsa → esim kokonaiskaari, jonka ymmärtää vasta lopussa

• Tarina pitää päättyä siten, että se koetaan päättyneeksi

• Tarinassa olevat elementit tulee liittyä toisiinsa ja merkityksellisiä tulevien tapahtumien näkökulmasta