eli Vyyhdin 12 hankeaskelta

  • Hankkeen ydinryhmän näkökulma, osatoteuttajien Helkan tai Hubin näkökulmaa ei vielä nivottu mukaan)
  • Onko projketisuunnitelmassa?

Hankkeen synnyttäminen

Vyyhti-hanke syntyi Voimaa-hankkeen jatkona Milla Hakkaraisen, Päivi Keräsen ja Matti Rantalan ideoimana (Milla Hakkaraisen haastattelu 5.2.2014):

1 Hankkeen näkökulmien sovittaminen avoimeen ESR-hakuun

  • Kohderyhmien muodostaman kolmikannan ideointi
  • Hankkeen tavoitteiden kuvaaminen ratkaisuna rahoittajan asettamaan ongelmaan

2 Kumppaneiden haku

  • mahdollisten hankekumppaneiden kartoittaminen
  • nopealla aikataululla tapaamiset  
  • esisopimusten allekirjoittaminen
Mitä opittiin?

Yrittäjyys-sektorin erityisyys hanketoiminnassa (ideamarkkinat s.112 - nämä viitteet viittaavat Leena UVn miniartikkeliin, jossa hieman taustoitusta ja käsitteellistämistä verkosomaisesta hanketoiminnasta)

(a)    Hankerahoituksen ja ammattikorkeakoulun toimintasyklit ovat hitaita ja hakuvaiheessa rahoitus on epävarma, haasteellista yrittäjille.

(b)   Hankkeen tavoitteiden ja tulosten sanallistaminen hankehakemusta varten edustaa erilaista sanomisen kulttuuria kuin yrittäjän toiminta.

(c)    Kontakteja varten tarvitaan etukäteen pohdintaa siitä, miten kuvata hankkeen merkitystä tai tarkoitusta juuri kyseiselle yritykselle tai toimijalle.

Päättäjien lobbaamisen tärkeys

Helsingin kaupunki / Nuorisoasiainkeskus
(a) Kaupungin saaminen mukaan on hidasta.
(b) Lobbaus on tärkeä jotta päättäjät saadaan tietoisiksi hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Muuten päätöksenteko tapahtuu vailla tietoperustaa.

Hankkeen käynnistäminen

3 Ydinryhmän ja ohjausryhmän kokoaminen

  • Ydinryhmään Milla ja Jussi; Toni Niemisalo aloitta hankeassistenttina, Susanna Snellmann mukaan syksyllä 2011 ja projektipäälliköksi Millan tilalle 2012 8vai 13?); Sanna Ristaniemi mukaan Vyyhtipelin kautta (KOSKA?)
  • Ydinryhmän jäsenet Metropolian alumneja eri osaamisalueilta
  • Edustavat erilaisia intressejä, vahvuuksia mutta ovat silti samanhenkisiä
  • Ydinryhmä loi toiminnan ”hengen”
  • Ohjausryhmässä eri sidosryhmien edustajia

4 Toimintakulttuurin luominen

  • Ulkoiset sidosryhmät heti osallistavasti ja tasa-arvoisesti mukaan toiminnan suunnitteluun
  • Tavoitteiden asettaminen tulkitsemalla yhdessä hankehakemusta niin, että toiminta palvelee osallistujatahoja
  • Rahoitus on rajana toiminnalle
  • Vyyhtimäinen toimintakulttuuri - myönteisen kautta, positiivinen ote luo innostusta
  • Verkkovälineet käyttöön jo ennen kuin toiminta varsinaisesti käynnistyi

 5 Suunnitteluvaihe

  • Pitkä, aikaa yhteistoiminnan raknetamiselle; lennokkaita keskusteluja, valittiin ideat joita sitouduttiin kehittämään yhteisiksi tuotteiksi
  • Suunnitteluvaiheessa tulkittiin mihin rahoitus oikein saatiinkaan
  • Verkkoviestintä suunniteltiin toisaalta asiakas- ja käyttäjäystävälliseksi (blogi, facebook ja twitter), toisaalta hanketoimijoiden osallisuutta, yhteistoiminnallisuutta ja avoimuutta tukeviksi (Metropolia wiki).
Mitä opittiin?

Osatoteuttajien on tärkeää olla mukana suunnitteluvaiheessa (Sipulimallin luominen s. 85)

  • (a)  Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry. jäi pois suunnitteluvaiheesta, eikä myöhemminkään yhteistä toimintapintaa enää rakentunut.
  • (b)  Toimintakulttuuri rakentuu ydinryhmän ympärille.
  • (c)  Viestinnän osaaminen alusta lähtien keskeinen osa hankkeen osaamista.

Hankkeen toteutusvaihe

6 Vaihtuvia toimijoita, ydintiimi täydentyy

  •  Ydintiimi täydentyi Susanna Snellmannin rekrytoinnilla, alueelliseen toimijuuteen saatiin lisää kokemusta
  • Kulttuurintuottajia paljon assistentteina, vaikka hanke on viestinnän koulutusohjelman alainen
  • Kaikki tuoneet oman osaamisensa hankkeeseen
  • Ideoita on kuultu ja tuettu _ESIMERKKEJÄ?

7 Toimintalinjan jatkuva tarkistaminen

  • Rajaus: Ollaanko tekemässä sitä, mitä pitäisi olla tekemässä? Mikä kuuluu hankerahoituksen katon alle? Kaikkea ei ole voitu toteuttaa.
  • Ohjausryhmän näkökulma? Agilanderilla ymmärtääkseni sama kysymys

8 verkkoviestintä

9 Osatoteuttajat

10 Susannan kaudelta,

Mitä opittiin?             

(a) Monialainen hanketoiminta tuo esiin toimintakulttuurien eroja (ks. vaihdanta ja motivaatiotekijät s. 112-115)

(b) Keskeistä:

    • Toimialat ylittävä yhteistyö
    • Joukkoistamiseen perustuva ongelmanratkaisu
    • Verkkovistinnän välineet

(c) Delfoi-kyselyn tulos: Vyyhtimäisyys on rakentavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta. Vyyhtimäisyys on uskallusta, heittäytymistä; yhteistoiminnallisuutta omassakin porukassa ja hyvä, luotettava tiimi.

Hankkeen purkaminen

11 Vaikuttavuustutkimus ja Vyyhti-hankkeen arviointi

12 Keskeinen kysymys: mitä Vyyhdistä jäljelle?

Mitä opittiin? 

Miten hanke voi käyttää kaiken potentiaalinsa?


 

 

 

 

 

  • No labels
You must log in to comment.