Nettiaineisto: Professori Saara L. Taalas / Luovan talouden hybridimalli - aineistonluovutus Anni Sinnemäelle. Vastaavasti uutisblogi Kauppalehdestä "Hybridipotaskaa luovasta taloudesta", Päivi Mykkänen.
Luento, Timo Parkkola
Keskustelua
- luovan alan yrittäjyys eri näkökulmista (ruotsalaisten tutkimustulosten mukaan kulttuuriyrittäjyyteen ryhdytään siksi, että saa toteuttaa itseään ilolla)
- miksi ryhtyä kulttuurialan yrittäjäksi? Kulttuuriyrityksen kokoa ja lukumäärää voidaan usein kasvattaa keskittymällä toiminta-ajatuksen mielihyvää tuovaan voimaan, ei välttämättä liiketaloudellisiin seikkoihin. Meidän on hyväksyttävä mielihyvää tuottava yrittäjyys.
- luovuuden rajattomuus: rajat eivät edistä luovuutta
- luovuus vs. kaupallisuus, miten näkyy lopputuotteessa
- yhteinen kieli luovan tuotteen tekijän ja kulttuurituottajan välillä: kommunikaatio, miten myydä luovan alan tuotteita, jos "markkinointi" on kirosana taiteilijalle ja "viestintä" tuottajanäkökulmasta väärä termi.
- Tärkeintä ei ole taloudellinen turvallisuus tai hyvät myyntiluvut, vapaaseen taiteeseen panostaminen on osoitus henkilön vahvuudesta (=uskalluksesta luopua)
- Yrittäjät eivät välttämättä pidä itseään yrittäjänä, jolloin he eivät osaa hakeutua rahoitusinstrumenttien äärelle.
- "Kulttuuria ja luovaa toimintaa ei perinteisesti ole tarkasteltu varteenotettavana osana taloutta. Tämä selvitys kuitenkin osaltaan osoittaa, että tässä toiminnassa on kyse kasvavasta sekä liiketalouden perustunnusluvuilla mitaten terveestä liiketoiminnasta myös Suomessa." (Luovan KENTÄN yritystoiminta - Elinkelpoisuus ja kehityssuunnat (2007), Turun kkk, Mediaryhmä)
Luento, Jari Hoffren
- Intellektuellisesta epärehellisyydestä luovaan talouteen
- rehellisyys = uskollisuus ilmiötä/kohdetta koskeville havainnoille ja huomioille ja
- tavoille kommunikoida niistä esteettömästi (vrt. tieteellisen argumentaation hyveet)
- epärehellisyydellä on monta muotoa, mutta yleisin on eri syistä ilmenevä halu "oikaista"; mm. rikkoa Einsteinin periaate "tee asiat niin yksinkertaisiksi kuin mahdollista, mutta älä yhtään sen yksinkertaisemmaksi"
- "oikaisu" voi johtua ainakin: ideologiasta (indoktrinaatio, harkittu teko), pragmaattisista syistä (ilmiö välineenä omiin tarpeisiin, "intellektuaalinen välinpitämättömyys")
- rakenteissa syitä: tulosrahoitus korkeakouluilla - kiusaus laskea läpäisyn kriteereitä rahoitussyistä
- voisi taqrkoittaa luovan talouden käsitteen yhteydessä sen lukitsemista johonkin pragmaattiseen näkökulmaan
- vastakohtana on tässä luovan talouden käsitettä koskeva einsteinilainen lähestymistapa: ei tehdä siitä suurta ja monimutkaista, muttei liian helppoeakaan
- käsitteelle (sitä koskevalle lukutavalle) useita lähestymistapoja:
- kulttuurituottajalle kyse on näiden lähestymistapojen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä oman tuottajaidentiteetin ja -profession rakentajana nyt tai myöhemmin
- kulttuurituotannon kouluttajalle ja opettajalle kyse on näiden lähestymistapojen tunnistamisesta, opiskelusta ja hyödyntämisestä oman kouluttaja/opettajaidentiteetin ja profession rakentajana nyt ja myöhemmin
- Luovan talouden valuuttaongelma
- mitattavat määreet
- Aku Alanen, Tilastokeskus analysoinut kulttuuritilastoja."Luovaan talouteen päästään vain kaikkien alojen luovuuden avulla"
- muotitermit ovat helposti tyhjiä; luovuus on myönteinen käsite ja se yhdistetään kaikkeen mahdollisiin aloihin
- tilastonlaatijan näkökulma "voiko luovuutta ja tilastollista toimialaa ylipäänsä yhdistää"
- määrittelyn vaikeudet niin luovaan talouteen sisällytettävien alojen osalta kuin sen vaikutuksien todentamisessa
- luova/luovuus -käsitteiden laajuus: ei ainoastaan taiteellinen tai kulttuurinen luovuus; todellisuudessa on olemassa myös teknologista, sosiaalista ja kaikkia elämänalueita koskevaa luovuutta ilmenee
- mittarit ja tutkimukset eivät kerro, onko kulttuuriala sen luovempaa kuin teknologia-ala?
- luova luokka -tematiikka
- mittareiden rakentaminen: mielipidepohjaiset luovuusmittarit, asenteet
- tilastollisesti mieluummin "tekijänoikeustoimialat tai kulttuuriset toimialat" kuin "luovat alat"
- ISEW / GPI (index of sustainable economic welfare / genuine progress indicator) versus BKT (bruttokansantuote)
- Keskustelun johtopäätöksiä: kulttuurituottajuus on vahvasti yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä!
Seminaaritehtävän ohjeistus
- keskustelua; miten omia lukulistoja käytetty ja hyödynnetty opinnäytetyössä kulttuurituottajuuden näkökulmasta