Ryhmä 5: Janne, Anssi, Noora, Juhani, Milla, Julia

 

 

Ryhmän tekstejä voi työstää
    •    kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
    •    pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
    ◦    http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
    ◦    http://piratepad.net/front-page/
    •    pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
    •    päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)

    •    Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.



Kollektiiviset muistiinpanot

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

VESTINNÄN PERUSTEET

 

- Kaikki ollaan tuottajia, jakajia, vastaanottajia
- Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet viestinnän tutkimuksessa.
- Eri näkökulmat: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen ja kriittinen näkemys.
- Non-verbaalinen viestintä:
intuitiot, synnynnäisyys, tiedostamattomuus, kuilttuurierot
- Vähintään 2 osapuolta

Viestintä siirtona: Prosessuaalinen lähestymistapa
- tekninen, välineellinen, tehokkuus, tarkkuus
- sanomien, ei merkitysten, siirtäminen
- painopiste sanomien lähettäjässä ja hänen tavoitteissaan

Viestintä yhteisyytenä:
Semioottinen lähestymistapa

- merkitysten vaihtamista ja tulkintaa, keskeisintä viestinnän tuottaminen.
- kysymykset kulttuurisia
- osallisena oleminen, merkitysten tuottamista, vaihtamista ja tulkintaa
- miten B tulkitsee A:n viestin sanoman.
- Merkitysen syntymiseen vaikuttaa kieli, kulttuuri, asenteet, ympäristö, menneisyys jne,
- Tulkinta ei sama kuin tarkoitus, viestintä mahdotona ilman yhteistä kieltä ja kulttuuria.
- Painopiste tekstissä ja siinä miten se tulkitaan, yksilö ja kulttuuri toisistaan erottamattomina
- Sanomien tuottaminen ja lukeminen yhtäaikaista toimintaa.

Viestinnän metamalli

- Seitsemän viestinnän perinnettä

1. retorinen, viestintä käytännöllinen keskustelun taito
2. semioottinen: merkkien välittämistä ja tulkintaa
3. fenomenologinen: kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
4. kybermneettinen: viestintä on tiedon virtaus
5. sosiokulttuurinen: sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja uudelleen järjestämistä
7. kriittinen: prosessi, kaikki oletukset voidaan vaarantaa milloin vain.

-----

 

-Viestintäyhteiskunta

•sosiaalinen vuorovaikutus

->Informaation jakoa

•välttämätön infon jaolle

•lähettäjä ja vastaanottaja

~vastaanottajalla eri tulkintatavat

-Oikeaa määritelmää viestinnälle ei ole olemassa

•aika ja tilanne vaikuttavat

=> siirrytty moniarvoisuuteen

-Tulkintatavat

•mekanistinen

•psykologinen

•yhteisöllinen

•kriittinen

-Sanaton viestintä

•kielten alkeismuodot

•synnynnäiset ominaisuudet

•usein tiedostamatonta

•usein välitöntä

•oppiminen muovaa

~kulttuurit

-Sanoman (ei ajatusten/merkityksen) siirtäminen

•yksilö ja kulttuuri erottamattomia
•tulkinta ei aina sama kuin tekijän tarkoitus

-Malleja

•retorinen ->käytännön keskustelu

•semioottinen ->merkit, tulkinta

•fenomenologinen ->kokoemus dialogista toisen kanssa

•kyberneettinen ->viestintä tiedon virtausta

•sosio-psykologinen ->yksilöiden välinen vuorovaikutus

•sosio-kulttuurinen ->sosiaalisen järjestyksen tuottamista

•kriittinen ->voidaan kyseenalaistaa

 

Syy- ja seuraussuhde = kausaalisuhde

- skeema

(Antero kaljalla-esimerkki)

Westley ja Melcanin malli ( nimet ???)

vastaanottaja <- välittäjä -> lähettäjä (esimerkkinä lehden toimitus)

- Lukijalle ja toimittajalle ei suoraa kontaktia 
-> riippuvainen ulkopuolisesta vaikuttajasta

Jacobsonin malli
- 2 tasoa
- konteksti, sanoma, kontakti, koodi (metakieli, esim roska taiteena)

Onko media väline vai välittäjä?

- ei neutraalia
- eri näkökulmia (propaganda, sensuuri...)

Uudet mediat: epäilystä hypetykseen

 

Mediantuotannosta

  • Viestinnän tuotanto riippuu taloudesta, mediasta ja vallasta.
  • Taustalla aina ihminen
  • Mediadiversiteetti, eli monimuotoisuus vastaan Mediakovergenssi, eli yhtenäistyminen
  • Myös nykyajan rakenteelliset muutokset vaikuttavat mediantuotantoon (kilpailutilanteet, liiketalouden ajattelu, meritokratia) 

PRODUSER=PROSUMER=producer+consumer

 

Joukkoviestinnästä

  • ei välitöntä palautetta median tarjoajan ja vastaanottajan välillä ->yksisuuntaisuus
  • julkista
  • valtamediat "portinvartijoita"
  • ylesöt "massoja"
  • Tekstien arvo ja totuus suhteessa niiden tuoreuteen
  • JOURNALISTIT asialla
  • vastaanottajat epäluuloisia nykyään
  • "demokraattinen sensuuri" 
  • joukkoviestinten toisistaan riippuvaisuus
  • valta on enemmän viestintää kuin toimintaa

 

HAHMOTUS JA HAVAITSEMINEN

 

Kognitiivinen psykologia

> tiedon valikoiminen, jäsentäminen, tiivistäminen.

> skeemat

> käyttäytymisen ennustaminen, tietojen varaan voidaan rakentaa informaatiojärjestelmiä

Havannointi

  • Yleiset lainalaisuudet, mutta yksilöllistä.

Aistit

  • Prosessi aktivoi aivoihin tallentunutta muistitietoa joka antaa havainnolle tulkinnan


    Symmetrisyyden laki (mielletään kauniiksi)
    Valiomuotoisuuden laki (good shape)

> jäsennämme näkemämme symmetrisemmäksi

Alue

> rajatun alueen sisällä oleva on kohde.

Tiedon arkkitehtuuri,
Infografiikka

> saada koteelle mahdollisimman suri määrä ajatuksia mahdollisimman nopeasti, tiiviisti ja pienellä vaivalla.

 > esteettinen ja selvä polku ymmärrykseen

 

MONIKANAVAISUUS

  • kännykät
    > akuutti tietotarve, tsekkaus, kommunikointi, navigointi
  • tabletit
    > surffaaminen, some, lyhyet tekstit
  • TV 
    > uppoutuminen, jaetut käyttötilanteet
  • PC / Läppäri
    > pidemmät työjaksot

 

YKSILÖ, VALTA JA MONIKANAVAISUUS

 

  • digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon muotoja
  • ollaan läsnä kokoajan > multilineaarinen olemassaolo
  • tietoa ei voi ohjailla/hallita keskitetysti

Yksilöt, ryhmät ja yhteysöt ovat ratkaiseva muutosvoima

> kuka hallinnoi? kuka käyttää valtaa fragmentoituneessa mediaympäristössä?

> siirtynyt yrityksille

 

TARINAT JA VIESTINTÄ

Tarinalla ei ole yhtä määritelmää:

> sarja tapauksia ajassa

> krooninen järjestys

> fiktiivinen tai ei-fikstiivinen kertomus teosta, tapahtumasta, niiden kulusta...

> Onko raportti siis tarina?

 

Kuvat ja tarina - olemme kaikki sanoittajia ja kuvittajia. Kun näet kuvan, kuvittelet siihen tekstin ja sama toisinpäin.

 

Tarina ja juoni -> sama tarina, monella eri juonella


> aihe keskeinen osa kulttuuria: tiedon säiytys / välitys

> ihmisen tarve viihteeseen

 

> mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, uusia mahdollisia kehitetään jatkuvasti.

 

MIKSI TARINAT KIEHTOVAT MEITÄ?

Aristoteles: puhdistus säälin ja pelon tunteista.


Tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää

Voimme kokea asioita jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Miten vaikuttaa meihin?

Arvot ja normit

 

TARINOILLA VAKUUTTAMINEN

  • Aristoteleen tarinankertominen vaikuttaa samaistumisen kautta. > HOLLYWOOD
  • ns eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta. > järki, ei tunteet 

 

TARINARAKENTEET

"Miksi kerromme tietyn tapahtumasarjan, emmekä jotain toista?"

 

  • Eri elementtien kudelma
  • dramaturgia-kokonaisuus

 

TARINAVERKOSTO

Some rakentuu dialogista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista

Toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona

Meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta.

Tahdomme liittää itsemme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin, verovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin.

Näkökulmat valitaan, tai käytetään valtaa.

Todistamisen funktio

Määrittää, keitä olemme.

Subjektiivinen käsitys

 

KOMIIKKA

Komiikan ainesosia ovat esim.

  • Täysin sopimattomat reaktiot.
  • Kuvan ja sanan ristiriita.

Huumori tarinallisuudessa hyvä väline, jos vitsin tajuaa, palkinto on välitön.

Komiikassa muistettava, että noin 9 kymmenestä vitsistä käyttökelvottomia.

 

Epäsuora viestintä sosiaalisessa mediassa


Diesel-mainokset

Roolit tiedetään etukäteen, osataan luonnostaan näytellä

> Taiteen tehtävä rikkoa rooleja ja paljastaa olemassaolevat.

Epäsuoraa viestintää käytetään päivästä toiseen.

"National choice" > vältetään haavoittumista.

Käsikirjoituksessa piiloteksti

Mainokset 50-l vs nykypäivä ?

Lyotard - "the postmodern condition"


Emme enää usko tarinioihin. > kristinusko, sosialismin tarina, kapitalismin jne...

Occupy wall street

"it's the end of the big stories"

kielipelit

valitaan itse monesta vaihtoehtoisesta tarinasta

identiteetti on palapeli

K.I.S.S -sääntö

 

 

Ryhmän viestintämalli

  • No labels
You must log in to comment.