Raportti keynote 3:

Etukäteen jo jännittää, sillä en ymmärrä aiheesta juurikaan mitään. Mutta katsotaan mitä tästä selviää. Sanna siis raportoi keynote 3:n ja Lea sitten keynote 4:n.

Slavko Splichal on professori Ljubljnan yliopistosta ja on kirjoittanut monia kirjoja.

Termi public sphere on yleistynyt 1990-luvulla, konsepti on yksi osa The Universe of publicnessia. Sitten puhuja määrittelee mitä “The public” tarkoittaa, miten se määritellään, viitaten sosiologiaan sekä J. Benthamin Public Opinion Tribunaliin, G. Tarden The public and the crowd sekä J Deweyn The all-affected principle ja siitä päästään R. Parkin The marketpace metaphoriin ja F Toenniesin Complex form of social williin.

Sitten puhutaan siitä, mitä julkisuus tarkoittaa (publicness – publicity).

  • Näkyvyys
  • Pääsy (access) 

Nyt päästään termiin public sphere. Se on puhujan mielestä infrastruktuuri. Hän kertoo miten termi on syntynyt, ennen puhuttiin yleisestä mielipiteestä (public opinion), joka käsitettiin usein kriittiseksi ääneksi. Internetistä on tullut online public sphere (en keksi tälle hyvää suomekielistä sanaa). The publicista on tullut public sphere.

Ilmaisun vapaudesta vapaaseen lehdistöön, valtaapitävein seurannasta kansalaisten seurantaan. Yleinen mielipide on hegemonisoitunut. Yleinen mielipide ei enää tarkoittanut yleisön mielipidettä vaan kaikki julkaistut mielipiteet olivat yleisiä. (Public opinion wasn’t the opinion of the public, but every opinion was public tai jotain sinnepäin). Public sphere ei ole enää radikaali vaan se liberaali. Liberalisoinnista päästään pasifikointiin (pacification) ja siitä sitten marketization eli kaupallistamiseen? (Ihan pakko tunnustaa, että nyt mennään niin syvälle viestinnän tutkimukseen, ettei juurikaan mulla edes hius heilu… Mutta onneksi slidet on ihania syyslehtiä ja fonttina Comic sans! Se piristää päivän kuin päivän.)

Mikä tekee public spherestä julkisen?

  • Publicin luonne ja rakenne
  • Yleisen mielipiteen ehdot ja vaikuttavuus
  • Julkisuudessa keskusteltujen asiat, niiden tärkeäys ja vaikuttavuus
  • Ammatimaiten välittäjien merkitys/rooli (journalistit, editorit yms.
  • Instituinalisoidut modot jukisuudesta (media)

Keynote 4. Daya Thussu

Daya on kansainvälisen kommunikaation professori westminsterin yliopistosta. Aikoo puhua jonkin verran myös turkista liityen Rise of he restiin ja lisäksi Kiina ja Intia. Ja mitä näiden maiden kommunikaatioon kuuluu. 

Globaali media on US-keskeistä musiikissa, urheilussa, tv&elokuvat, uutisissa (myös uk-keskeistä) ja kuin myös uudessa mediassa.

Ekonomisesti myös USA hallitsee mediaa, mutta tämä tilanne on muuttumassa. Daya esittelee muutamia kirjoja jotka käsittelevät mediantutkimuksen kansainvälistymistä ja kansainvälistämistä.

  • Median globalisaatio tarkoittaa sitä että tutkimus ja vaatii sitä
  • Korkeakoulutuksen globalisaatio tarkoittaa että opiskelijat vaatii sitä

Median globaali historia

  • Painaminen  kehitettiin kiinassa, ei euroopassa
  • Meksikossa tehtiin ensimmäinen painokone
  • Aasiassa, Afrikassa ja Aasiassa on vahvat traditiot anti-kolonialistisessa journalismissa. Mm. Gandhi oli journalisti 

‘Chindian’ vaikutus

  • Kiinalla tulee olemaan seuraavan 20 vuoden aikana tulee olemaan suurin vaikutus kuin muilla mailla.
  • Intia myös tulee kasvamaan lähivuosina valtavasti

2008 oli vuosi jolloin valta ailkoi kääntyä: top 10 mahtavimmista yhtiöistä silloin 3 oli Kiinasta. Kiinasta ja Intiasta puhuessa ei puhuta vain kahdesta maasta vaan kahdesta sivilisaatiosta. Media ja communikaatio kasvaa akateemisena kenttänä kummassakin . Median ja kommunikaation tukimukseesn keskittyviä laitoksia nousee kuin sieniä sateella. Intiassa 120: ympärivuorokautista TV-uutiskanavaa. (muuttuu koko ajan, eli kasvaa). Lisäksi se on maailman suurin sanomalehti maa sekä elokuva markkinat mailman suurimmat. Kiinassa taas valtavaa kasvua mobiilimarkkinoilla, bloggaajia eniten, ja IT tuotteiden suurin tuottaja. Kiinassa huikeasti eniten internetin käyttäjiä, Usa toisena ja sitten Intia. Kuitenkin sekä Intissa ja kiinassa on vielä valtava määrä ihmisiä jotka eivät ole online. Mitä tapahtuu kun kaikke nekin tulevat olemaan intenetissä. Internet on ollut englanninkielinen ilmiö, silloin se tulee muuttumaan.

  • No labels
You must log in to comment.