Taito- ja tietoperustan eli viitekehyksen luominen opinnäytetyölle johtaa lähteiden etsimiseen ja hankkimiseen. Viitekehystä laatiessasi joudut monenlaisten valintojen eteen: aiemman tutkimuksen tuottamaa dokumentoitua materiaalia saattaa olla paljonkin ja se sisältää usein toisistaan poikkeavaa tietoa. Tällöin sinulta vaaditaan lähdekriittisyyttä, kykyä tehdä valintoja, rajauksia ja yhdistelyjä juuri omaa työtäsi varten ja myös perusteluja ratkaisuillesi. Samalla omaksut ja luot työn aiheeseen liittyvää relevanttia kieltä ja termistöä.

Lähteinä voivat olla esimerkiksi kirjat, artikkelit, asiantuntijahaastattelut, kyselyt, internetsivut, luennot, käsikirjoitukset, nuotit, esitykset ja cd-levyt. Lähteitä eivät siis ole vain ”tieteelliset julkaisut”, vaan kaikki se olemassa oleva tieto, mikä auttaa jäsentämään, mistä työssä on kysymys.

Merkitse kaikki mahdollisesti hyödynnettävissä oleva dokumentoitu lähdeaineisto työpäiväkirjaasi tarkasti sitä mukaa kun sitä löytyy. Työn lopulliseen lähdeluetteloon sen sijaan merkitset vain ne dokumentit, joihin opinnäytetyötekstissä viittaat.


Tietoperustana toimivien lähteiden lisäksi opinnäytetyöhön kuuluu usein analysoitavaa aineistoa, joka voi olla valmis aineisto (esim. joukko elokuvia) tai itse tuotettua tai hankittua tutkittavaa aineistoa, esimerkkinä vaikka kyselyn tai haastattelujen vastaukset, prosessikuvaus, portfolio, muistiinpanot, työpäiväkirja, sävellys tai esineellinen kulttuurituote. Tällainen tutkimusaineisto merkitään lähdeluetteloon omalla otsikolla Tutkimusaineisto tai Tutkittava aineisto. Tutkittava aineisto voidaan joskus lisätä myös liitteeksi.

  • No labels
You must log in to comment.