Tehtävä 1
Valitse yksi vuorovaikutteisen tarinankerronnan esimerkeistä. Voit ensin käydä läpi useampia ja valita sen jälkeen sen, joka kiinnostaa sinua eniten.
Analysoi samalla seuraavia asioita:
1. Mikä on teoksen aihe ja teema.
2. Millaisia hahmoja teoksessa on?
3. Onko teoksessa suljettu vai avoin draamamuoto?
4. Miten tarinankerronta etenee? Muuttuuko päähenkilö, millaisia käänteet ja konfliktit vievät tarinaa eteenpäin? Miten käyttäjä vaikuttaa tarinen etenemiseen?
Voit myös valita jonkun oman suosikkisi, mutta lisääthän linkin esimerkkisivulle muidenkin nähtäväksi!
Lähetä lyhyet vastaukset kysymyksiin osoitteeseen eeva.meltio@metropolia.fi
Päiväryhmä: 15.11. mennessä.
Iltaryhmä: viimeistään 18.11.
Tehtävä 3 (pareittain)
Luetaan tehtävän 2 tarinat pareittain.
Valitkaa yksi tarinoista, joka on mielenkiintoisempi. Aloita hahmon kehittäminen valitsemalla yksi mielenkiintoisin ominaisuus hahmolle. Kirjoita assosiaatioita siitä, mitä ominaisuudesta tulee mieleen (verbejä ja substantiiveja) sekä samankaltaisia ominaisuuksia (adjektiiveja).
Aloita tarinan kehittäminen hahmon ympärillä:
Mieti miljöö ja tee ns. Treatment.
Lue lisää: Tarinankerronta hahmon ympärillä
Tehtävä 5: konseptointi ja vuorovaikutteisuuden rakentaminen
Lue ensin sivu Vuorovaikutteisen tarinan käsikirjoittaminen ja konseptointi
1. Mieti, mikä on tarinasi tarkoitus? Millainen vaikutus sillä on lukijaan?
Huom: siirrä käyttäjä päähenkilön asemaan: mitä päätöksiä hän voi tehdä tarinan puitteissa?
2. Jaa tarina noodeihin
3. Piirrä vuokaavio, jossa linkität noodit toisiinsa. Mieti, millä ehdoilla käyttäjä voi liikkua sovelluksessa
4. Jos tarina on lineaarinen, mieti, miten voisi lisätä siihen vuorovaikutteisuutta siten, että sisältö tulee esiin?
Esim. mahdollisuudet tutustua päähenkilön taustaan, historiaan, muistot, vihjeet?)
(5. Jos aikaa jää, aloita käyttöliittymäsuunnittelu)
Tehtävä 7
Tutustu Don Normaniin artikkeliin "Human-Centered Design Considered Harmful" ja kirjoita n. 1 A4 tiivistelmä, joissa vastaat seuraaviin kysymyksiin:
- miten HCI-suunnittelu ja toimintalähtöisen suunnittelu eroavat toisistaan (Normanin mukaan?)
- mitä vaaroja / ongelmia käyttäjälähtöisessä näkökulmassa voi olla?
- miten itse hyödyntäisit molempia näkökulmia?
Lopuksi
Kokoa tehtävistä portfolio, jonka palautat opettajalle lopputyön lisäksi.
Portfolioon tulee
- tehtävän 1 analyysi teoksen dramaallisesta rakenteesta
- tehtävän 2 kolme dialogia
- sekä tarina, joka työstettiin tehtävien 3 ja 4 avulla
- tarinan hahmojen kuvaukset
- vuokaavio, kuvaus toiminnallisuuksista
- tehtävän 6 neljä tarinaa
- käyttöliittymäsuunnitelma työstetään eteenpäin keväällä 2011, kun aihetta käsitellään)
- tehtävän 7 artikkeli tiivistelmä
- tehtävän 8 kuvaus palvelun toiminnasta (AOF-mallin mukaisesti)
- tehtävän 10 tiivistelmä Jeffrey Shawn artikkelista
Lisäksi
- Lopputyö joko valmiiksi tehtynä teoksena tai suunnitteludokumenttina
- huom! mieti, miten esität konseptisi / suunnitelmasi viimeisellä kerralla
Tehtävä 2
Kirjoita pieni tarina tilanteeseen mies ja nainen keskustelevat
Kirjoita ensin henkilökuvaukset: Keitä he ovat (ikä, ammatti jne.)? Mitä he haluavat? Mikä on heidän välisensä suhde (pariskunta, sukulaiset, satunnainen tapaaminen)? Mitä he haluavat? Mikä estää heitä saavuttamasta haluamaansa?
Kun tunnet henkilösi, voit alkaa kehitellä tilannetta ja ympäristöä. Kirjoita kaikkiaan kolme vaihtoehtoista tarinaa.
Missä he tapaavat? Millaisia konflikteja heidän välillään tapahtuu? Miten tarinat liittyvät yhteen? Muista jännitteet ja ristiriidat, jotta tilanteet pysyvät mielenkiintoisina?
Huom! Kaikki kolme tarinaa lähtevät samasta alkutilanteesta, mutta niiden ei ole pakko päättyä samaan tilanteeseen, vaan jokaisessa voi olla eri ratkaisu.
Apua saat täältä:
- Dialogi
- Henkilö
- Lisää tietoa henkilöstä
- Jännite
Päiväryhmä: Tuo tarinat mukanasi seuraavalle kerralle (15.11.)
Iltaryhmä: Tämä tehdään myöhemmin
Tehtävä 4 (ryhmissä)
Lue Keith Johnstonin Impro-teoksen sivut 109-115 (Tarinankerronnan taito)
Suunnittele tarinalle loppu listaamalla elemntit ja kierrättämällä ne uudelleen.
Tehtävä 6:
Kirjoita neljä tarinaa, jotka voidaan lukea / esittää missä järjestyksessä tahansa.
Tutustu Ville Eerikäisen LadyBug-animaation käsikirjoitukseen
Jaksoista ei kuitenkaan kannata tehdä näin pitkiä.
Voit käyttää tähän mennessä kehittämiäsi hahmoja tai lähteä miettimään tarinaa esim. tilanteen tai juonen pohjalta.
Tehtävä 8
Tutustu ns. AOF-malliin (by Joshua Porter)
Tutustu yhteen sosiaalisen median sovellukseen ja astu hetkeksi suunnittelijan kenkiin.
Jaa sovelluksen toiminta AOF-mallin mukaisesti:
- mikä on perustoiminta? (activity)
- mitkä ovat objektit, joilla kommunikoidaan? (objects)
- mitkä ominaisuudet tukevat perustoimintaa? (features)
Tee lyhyt kuvaus palvelun toiminnasta ja listaa ym. asiat otsikoiden alle.
Tehtävä 9
Tutustu ideointia ja suunnitteluperiaatteiden määrittämistä koskevaan artikkeliin.
Menkää 3-4 hengen ryhmiin ja aloittakaa aivoriihi, jossa tavoitteena on ideoida ja kehittää yhteisöllinen verkkopalvelu, jossa ihmiset voivat jakaa ja vaihtaa kuulumisiaan (tyyliin facebook), mutta kehittäkää palvelulle jokin mielenkiintoinen sisältö joka kiinnostaa teitä (palvelu elokuvan tekemiseen tms. , mitä sellainen vaatisi?). Harjoitetaan tässä suunnittelijalähtöisyyttä (genious design), eli miettikää, mitkä asiat teitä kiinnostavat ja miten ne voisivat toteutua palvelussa.
Voitte aloittaa ideoimalla valtavan määrän ominaisuuksia ja aiheita, jotka kiinnostavat teitä ja jotka voisivat olla osa palvelua.
Kirjatkaa kaikki ideat ylös lapuille, älkää jättäkö mitään pois. Käytetään ideointiin noin 30 minsaa. Tämän jälkeen ideat klusteroidaan ja mietitään suunnitteluperiaatteet: mistä palvelussamme on kyse?
Tehtävä 10
Lue tunnilla jaettu Jeffrey Shawn artikkeli "Movies after Film - The digitally expanded cinema". (Artikkeli löytyy myös kirjasta New Screen Media Cinema/Art/Narrative -kirjasta, jonka ovat editoineet Martin Rieser ja Andrea Zapp. Löytyy Aralis-kirjastosta)
Kirjoita A4-sivun pituinen artikkeli, jossa vastaat seuraaviin kysymyksiin:
1) Mitkä erityispiirteitä Shaw näkee elokuvan historiassa?
2) Minkä Shaw näkee digitaalisesti laajennetun elokuvan suurimpana haasteena?