Tässä väliraportin kaikki kysymykset ja vastausehdotukset. Lisäilkäähän osaprojektienne näkökulmasta tänne infoa jos tuntuu että jotain olennaista on jäänyt sanomatta. Huom kirjoitustila Eurassa ei ole järjettömän iso, joten romaania ei kannata alkaa kirjoittamaan.
2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on osin onnistunut. Digitarina-osaprojektissa kohderyhmää ei ole ollut tarvetta muuttaa, osa mukaan tulijoista on tosin koululaisia mutta hekin voivat olla kohderyhmää jatkotyöskentelyn ansiosta. Käsikirjoitus-osaprojektissa kohderyhmä muuttui projektin rahoitushakuprosessin aikana; alkuvaiheessa mukaan haluttiin noin 15-vuotiaita nuoria, mutta rajoitusten takia kohderyhmän ikä nousi ja lukioikäisetkin piti karsia melkein kokonaan ryhmästä pois.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa
(Hakemuksessa: "Hankkeen tavoitteena on kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä media-, kulttuuri-, kirjasto-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa." "Hankkeen tavoitteena on kehittämiensä tuotteiden ja monialaisen verkoston välityksellä edistää ammattikorkeakoulujen viestinnän, sosiaali- ja terveysalan sekä esittävän taiteen koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista.")
Haluamme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä, mutta emme koe aktiivisesti parantavamme koulutuksen työelämävastaavuutta. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia on testattu kolmessakin eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta en sanoisi että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastaa paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu on kylläkin koettu hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Käsikirjoitustyökalun osalta esittävän taiteen opiskelijat saivat konkreettista kokemusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS?
Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" tuntuu edelleenkin realistiselta ja tähän on pyritty toiminnassa myös vuonna 2009. Toistaiseksi työelämäorganisaatioiden kanssa yhteistyö on tosin ollut helpompaa kuin koulutusorganisaatioiden kanssa.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Vuoden 2009 aikana uusina yhteistyökumppaneina tulivat mukaan digitarinaprojektiin Metropolian Kulttuurintuotannon opiskelijat, Tikkurilan lukion IB-luokkalaiset, MLL ja Mellari. Näistä ensimmäinen tuli mukaan järjestämämme julkistamistilaisuuden myötä ja oli luonteva valinta, sillä olemme sitoutuneet pilotoimaan menetelmää kulttuurialan koulutusohjelmissa. Kolme viimeistä valittiin mukaan sillä perusteella että heillä on työpajan jälkeenkin jotain käyttöä ja suunnitelmia opitulle menetelmälle; he pystyvät joko käyttämään menetelmää itse jatkossa toiminnassaan tai kouluttamaan muita sen käyttöön.
Käsikirjoitusprojektiin mukaan tulivat Metropolian toisen vuosikurssin teatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijat. He pilotoivat työkalua osana Daramturgiset prosessit -kurssia ja antoivat hyödyllistä palautetta työkalun jatkokehittämistä varten.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Kulttuurintuotannon opiskelijoille järjestettiin kaksi pakollista työpajaa, jotka opettivat järjestäjilleen paljon. IB-luokkalaisille ja Havurastin työntekijöille järjestettiin yksi työpaja. Loppuvuodesta lukiolaiset tekivät digitarinoita Havurastin vanhusten kanssa ja toimivat teknisenä apuna prosessissa. Nuoret ja vanhukset toimivat varsin itsenäisesti Havurastin koordinoidessa yhteistyötä. MLL:n tiloissa järjestettiin yksi työpaja joulukuussa, Mellarin kanssa yhteistyö vasta käynnistyi ja alkuvuodelle 2010 sovittiin työpaja heidän tiloissaan.
Jo hakuvaiheessa sovittujen yhteistyökumppaneiden kanssa toiminta jatkui 2009: Laureassa järjestettiin työpaja ja yksi opettaja testasi digitarinamenetelmää oppilaidensa kanssa kurssillaan. Metropolian sosiaalipuolella menetelmää on myös testattu opetuksessa, mutta sen lopullinen muoto kursseilla on vielä löytymättä. Pääkaupunkiseudun kirjastoille järjestettiin info ja 1. työpaja loppuvuodesta. Osalla osallistujista oli jo suunnitelmia jatkokäytön suhteen. Kaksi seuraavaa työpajaa on tulossa 2010. Mediakeskuksessa koulutettiin myös opettajia menetelmän käyttöön ja syksyllä opettajat tekivät digitarinoita oppilaidensa kanssa. Tuotokset olivat laadultaan vaihtelevia ja menetelmään onkin kehitettävä seuraavaan opettajien koulukseen.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Digitarina-osaprojektissa työnjako on selvä: Metropolia toimittaa työpajaan kouluttajan ja esimerkkimateriaalin, yhteistyötaholta taas pitäisi järjestyä tila ja tietokoneet. Kouluttaja tuo myös mukanaan äänitallentimen ja digikameran varalle. Näitä saa myös lainaan, mikäli joku niitä digitarinan tekoon tarvitsee työpajan ulkopuolella, kuten 2009 eräs opiskelija joka tekee menetelmästä lopputyönsä.
Käsikirjoitusprojektissa MEtropolian dramaturgiset prosessit -kurssin vetäjä ja työkalu tuli hankkeen puolesta. Tilat ja tietokoneen kurssia varten tulivat Metropolian ammattikorkeakoulun puolesta.
Kansainvälinen yhteistyö
Projektissa ei pyritä laajamittaiseen kansainväliseen yhteistyöhön eikä vuoden aikana ole tapahtunut kansainvälistä toimintaa m-cultin ulkomaanmatkaa lukuun ottamatta: Minna Tarkka kävi Amsterdamissa ja esitteli osaprojektia FLOSS Manualsin kansainväliselle verkostolle maaliskuussa.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
Julkistamistilaisuus, pienimuotoinen seminaari, järjestettiin toukokuussa 2009 kuten suunnitelmassa oli luvattu. Projekti oli myös esillä Metropolian omilla hankepäivillä Leppävaaran toimipisteessä, projektipäällikkö oli paikan päällä esitteiden kanssa. Medios oli myös osa kulttuuriklusterin yhteistä powerpoint-esitystä, joka pyöri Metropolian päärakennuksen näytöllä Valtakunnallisten Kulttuurialojen Kehittämispäivien aikana. M-cult on myös osallistunut kaksiin alan tapahtumiin; Finhack Forssassa ja AltParty Helsingissä.
Tiedottaminen on tapahtunut pääasiassa projektisivujen kautta, jotka pistettiin pystyyn heti alkuvuodesta. Sivulla on paljon tietoa ja materiaalia projektista ja se vastaa aika pitkälti suunnitelmassa mainittua portaalia. Omia seminaareja ei ole järjestetty aloitustapahtumaa lukuun ottamatta, sillä emme ole kokeneet että meillä olisi ollut niin paljon materiaalia tai syntyneitä hyviä käytänteitä vielä tässä vaiheessa, jotta niistä olisi kannattanut järjestää omaa seminaaria.
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Kohderyhmän rajaus on muodostunut pieneksi ongelmaksi, ei mahdottomaksi, sekä m-cultin että HKT:n osaprojekteissa. M-cult voisi saada mielenkiintoisia henkilöitä kohderyhmään, mutta he ovat Uusimaan alueen ulkopuolelta. Myöskin rajanveto siihen, että ketkä ovat työntekijöitä ja ketkä kohderyhmää on osittain (käytännössä) näkymätön, sillä sama henkilö voi kääntää opasta pientä korvausta vastaan, mutta täsmää silti täydellisesti osaprojektin kohderyhmään. Jos nämä henkilöt pitää jättää pois kohderyhmälistasta, se pienenee aika lailla ja juuri ne mielenkiintoisimmat ihmiset jäävät pois. Tosin tällöin kyseessä on vain virallinen kohderyhmälistaus, käytännössähän he ovat silti projektin toimien kohderyhmää ja tulevat käyttämään/levittämään tietoa osaprojektin saavutuksista.
Käsikirjoitusprojektissa törmättiin ikäraja-asetukseen: alun perin haluttiin mukaan "merkittäviä elämänvalintoja tekeviä nuoria, jopa 15-vuotiaita", mutta säädösten vuoksi alaikäraja nousi kuuteentoista vuoteen ja hekin ovat käytännössä kaikki vielä koululaisia, joten heitäkään ei voi ottaa mukaan. Tosin tästä sovittiin valvojan kanssa, että korkeintaan puolet osallistujista saa olla lukiolaisia, jos ryhmä ei muuten tule täyteen. Käsikirjoitusprojektissa suurimpana ongelmana on kuitenkin ollut työkalun tekninen toteuttaminen, johon ei ollut resurssoitu tarpeeksi työvoimaa. Tekninen toteuttaminen on edennyt paloittain ja koodin ongelmien korjaaminen on ollut hidasta. Jatkossa ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista käyttämällä projektissa ylijääneitä resursseja tekniseen toteuttamiseen.
Digitarina-osaprojektissa suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut vaikeus yrittää integroida menetelmää ammattikorkeakoulujen lukujärjestykseen. Pilotteja on kokeiltu ja tätä jatketaan vielä 2010, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että yhteensovittaminen muodostuu aikamoiseksi haasteeksi. Näitä haasteita asettaa mm. opettajien oma motivaatio, kurssiaikataulut, oppilaiden motivaatio oppia menetelmä ja mahdollisuudet käyttää sitä työelämässä.
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
Kohderyhmäongelmat on ratkaistu vain kohderyhmään mukaan tulevien valikoinnilla. Digitarina-projektin ongelmia koitetaan vielä ratkaista puhumalla opettajien kanssa ja selvittelemällä millaisella aikataululla, avulla ja sisällöllä menetelmä olisi omaksuttavissa opetukseen ja sisältöä kehitetään muutenkin vastaamaan paremmin tarvetta. Työelämäorganisaatioiden kanssa sen sijaan ongelmia ei ole ollut, joten 2010 keskitymme ehkä vielä enemmän työssäkäyvien kouluttamiseen, jotta ainakin osa tuloksista on varmoja.
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
Vuonna 2009 on edistystä tapahtunut kaikissa osaprojekteissa; vaikka hetkittäin on oltu aikataulusta jäljessä, on sitä saatu kuitenkin kurottua umpeen ja näin vuoden lopussa voidaan todeta että projekti on tehnyt aika pitkälti sen minkä on hakemuksessa luvannutkin.
Käsikirjoitusprojektissa on kehitetty yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, sen testaus on suoritettu Metropolian esittävän taiteen opiskelijoiden kanssa syksyllä ja sen jälkeen työkalua on paranneltu ja nuoret rekrytoitu varsinaiseen käsikirjoitusprosessiin. Seuraava vaihe on itse käsikirjoittaminen.
FLOSS Manuals-osaprojektissa avattiin suomenkieliset verkkosivut ja oppaiden käännös lähti hyvin käyntiin kesällä. Vuoden loppuun mennessä oppaita on käännetty yhdeksän ja ne ovat ladattavissa sivuilla. Työpaja/koulutustoiminta on vuoden lopussa jäljessä aikataulusta, mutta niitä ehtii järjestää hyvin vielä vuoden 2010 aikana.
Digitarinaprojektissa on järjestetty koulutuksia/työpajoja seuraavasti vuoden 2009 aikana:
- Metropolia Sosiaali- ja terveysala (3 työpajaa): avoin koulun opettajille ja alan opiskelijoille (vapaaehtoinen)
- Metropolia Kulttuuriala (4 työpajaa): 1 työpaja Mediakasvatuksen rästiopiskelijoille (vapaaeht., ei suosiota), 2 työpajaa Kulttuurintuotannon opiskelijoille (pakollinen, 2 eri ryhmää=2 työpajaa), 1 työpaja Esittävän taiteen vaihto-opiskelijoille (pakollinen)
- Opetusviraston Mediakeskus (1 pitkä työpaja): avoin peruskoulujen ja keskiasteen opettajille
- Laurea, Sosiaali- ja terveysala, Espoo (1 työpaja): avoin koulun opettajille
- Tikkurilan lukio (1 työpaja): IB-luokkalaiset (vapaaehtoinen) + Havurastin/Myyrastin työntekijöitä
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto (1 työpaja): avoin MLL:n työntekijöille ja vapaaehtoistyötä tekeville nuorille
- Pääkaupunkiseudun kirjastot (1 työpaja): avoin kirjastojen työntekijöille
Tavoitteista on jo kirjoitettu kohdassa 5 (Eurassa kohta 2 on numero 5). Edellämainittujen kehittämistoimien kautta syntyy uusia toimintamalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Menetelmiä kehitetään edelleen vastaamaan paremmin kohderyhmien tarpeita ja kohderyhmien edustajiin otetaan aktiivisesti yhteyttä myös vuoden 2010 aikana, joten tavoitteet tullaan suurelta osin varmasti saavuttamaan.
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Luultavasti innovatiivisinta projektissamme on wikin käyttö sisäisessä (ja ulkoisessa) tiedottamisessa. Projektin wikisivuilla on lähes kaikki materiaali myös ulkopuolisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Asiakirjoja ym. voi koko projektihenkilöstö muokata sivuilla vapaasti, tämä säästää monta sähköpostiketjua ja paljon aikaa ja tekee koko projektin mahdollisimman läpinäkyväksi kaikille.
Digitarinaosaprojektissa on myös ennakkoluulottomasti hyödynnetty eri alojen osaamista ja yhteistyötä. Kehitystiimissä on mukana osaajia ja tekijöitä kirjaston, vanhustyön, sosiaalialan koulutuksen, kulttuurin koulutuksen ja opetuksen aloilta. Myös itse tekemisessä on pyritty yhdistelemään eri aloja: Vantaalla lukiolaiset (opetustoimi) ja vanhukset (sosiaalitoimi) tekivät yhdessä digitarinoita ja tarkoitus oli myös järjestää Metropoliassa yhteinen sosiaali- ja kulttuuripuolen kurssi, joka sisältäisi digitarina-työpajan. Tämä ei kuitenkaan aikataulujen yhteensovittamisvaikeuksien takia onnistunut vielä vuonna 2009.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
Vuoden 2009 aikana on kehitetty käsikirjoitustyökalu verkkoon. Tällaista palvelua ja tuotetta ei ollut aikaisemmin saatavilla, ainakaan meidän ennakkotutkimustemme perusteella. Työkalu oli vielä suunnitteluvaiheessa wikipohjainen, mutta tästä luovuttiin kuitenkin jossain vaiheessa kaikkia vaihtoehtoja tarkasteltuamme. Työkalu mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen kirjoittamisen ja se sisältää myös pedagogista materiaalia dramaturgiasta ym. Työkalua viimeistellään vielä vuoden 2010 aikana.
FLOSS Manuals järjesti sprintin yhden käyttöoppaan suomentamiseen, eli tietyt alaa tuntevat ihmiset (vapaaehtoiset) kokoontuvat samaan tilaan koko päiväksi ja kukin ottaa tehtäväkseen kääntää osan manuaalista. Muut oppaat on suomennettu perinteisemmillä keinoilla, mutta kaikki käännetyt oppaat ovat ensimmäiset suomenkieliset versiot.
Digitarinamenetelmää on projektissa kehitetty pidemmälle: alkuperäisessä digitarina-ideassa on kerrottu henkilökohtaisia tarinoita. Työpajoissa menetelmästä on tarkoituksella haettu muitakin puolia; esim. kulttuurintuotannon opiskelijat tekivät mainoksen tulevasta tuotannosta tai oman portfolion digitarinan muotoon. Myös "äänikirje"-tyyppinen tuotos tai matkapäiväkirja digitarinamuodossa ovat olleet suosittuja. Sosiaalipuolella on myös painotettu ammattilaisen läsnäoloa ja opastusta: jotta teolla olisi voimaannuttava vaikutus, täytyy ammattilaisen olla mukana prosessissa.
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Ei erityisiä tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Kaikkiin projektin toimiin on valittu ilmoittautumis-järjestyksessä ja osallistujien oman kiinnostuksen mukaan molempia sukupuolia.
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
Ei tasa-arvoa edistäviä tuloksia.
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Päätoteuttajan T&K-tiimin toimesta on kehitetty tietynlaista tiimitoimintaa projekteissa työskenteleville. Tämä TosiPro:n nimellä kulkeva ryhmittymä kokoustaa noin kerran kuussa tai vähän harvemmin ja käsittelee kaikkea projekteihin liittyvää. Varsinkin aluksi tapaamisista sai hyvin apua ja neuvoja oman projektin käynnistämiseen. Kokouksissa kävi sekä organisaation T&K-vastaava että eri projektien projektihenkilöstö. Se oli siis tietynlaista vertaistukitoimintaa myöskin.
Digitarina-osaprojektissa on otettu käyttöön palautelomakkeet työpajojen arviointiin. Menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyritään mittaamaan lomakkeilla. Aluksi käytössä oli pelkästään loppupalaute, mutta syksyllä 2009 otettiin käyttöön myös alkupalaute, joka osoittautui erittäin hyödylliseksi. Näin näemme jo etukäteen millaisia odotuksia osallistujilla on työpajalta. Alkupalautteesta selviää myös motivaatio; esim. yhdessä työpajassa uudelle ryhmälle alkubriiffaus oli aivan vääränlaista. Tämä selvisi alkupalautteesta. Näin ollen pystyimme vielä työpajan aikana muuttamaan näkökulmaa ja lähestymistapaa, jolloin loppupalaute olikin positiivisempaa kuin mitä alkupalautteen perusteella olisi voinut olettaa. Seuraavalle saman tahon ryhmälle muutimme myös alkubriiffausta ja tämän ryhmän alkupalautekin oli aivan päinvastaista kuin ensimmäisen ryhmän.
Sisäistä arviointia on suoritettu vuoden 2009 aikana kaksi kertaa. Arviointiin osallistui projektihenkilöstö. Arviointitilaisuuksissa tuli esille myös tarve arvioida eri kehitystiimien ja ohjausryhmän toimintaa. Nämä päätettiin järjestää vuoden 2010 alussa.
Projektin sisäisessä ja toistaiseksi ulkoisessa tiedottamisessakin on käytetty päätoteuttajan omaa wiki-sivua, johon on luotu projektille oma sivu. Wiki on alustana erittäin helppokäyttöinen, kuka tahansa projektihenkilöstöstä voi muokata muistioita, tiedotteita ym. eikä niitä tarvitse lähetellä erikseen sähköpostilla kaikille. Sivuilla lähes kaikki projektin paperit ovat kaikkien, myös ulkopuolisten nähtävillä. Ainoastaan jotkut arkaluontoiset asiat (palkkaukset ym.) on suojattu, joten vain tietty rajattu käyttäjäkunta pääsee katsomaan niitä. Toiminta on siis hyvin avointa ja wikin käyttö säästää aikaa.
M-cult on ottanut käyttöön uuden tavan kääntää opaskirjoja suomeksi. Maailmalla avoimen lähdekoodien ohjelmien oppaiden kääntämisessä käytetty vapaaehtoismenetelmä on nyt rantautunut myös Suomeen. Tarkoitus on kasata yhteen joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka sulkeutuvat tie-tyksi aikaa johonkin paikkaan, jossa käännöstyö tehdään jakamalla kullekin oma osansa käännettä-västä tekstistä. Ryhmä ei saa työstä palkkaa, mutta ruokailu järjestetään "talon" puolesta ja nimet tulevat näkyviin käännökseen.
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Hyviä käytäntöjä ei ole ollut tarkoitus levittää eteenpäin vaan parantaa niillä projektin laatua ja kehittää toimintaa.
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Vuoden 2009 päättyessä voidaan jo sanoa että käsikirjoitustyökalu on pysyvä ja projektin jälkeen verkkoon kaikkien saataville jäävä toiminto. Sen tulevaisuus on ollut mietinnässä jo mm. maksujen takia, sillä jollekin palveluntarjoajalle joutuu maksamaan jotain kuukausi- tai vuosimaksuja pelkästään siitä että työkalu on verkossa. Myös vastuutahoa sivuston/palvelun ylläpitämisestä on mietitty ja lopullista päätöstä asiasta ei olla vielä tehty. Mutta tämän ehtii ratkaisemaan vielä vuoden 2010 aikana.
Digitarina-menetelmän toivotaan jäävän henkiin koulutettujen kouluttajien kautta, jotta nämä opettaisivat menetelmää eteenpäin ja/tai käyttäisivät sitä itse työssään. Mikäli pilotointi ammattikorkeakouluihin tuottaa parempaa tulosta vuoden 2010 aikana niin menetelmä voi jatkossa olla osa normaalia kurssitarjontaa.
Avoimen lähdekoodien suomennetut oppaat jäävät verkkoon ja verkkosivujen ylläpidosta vastaa m-cult myös projektin päättymisen jälkeen.
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Käsikirjoitustyökalu on valmistuttuaan verkossa kaikkien käytettävissä, riittää että sitä käyttävillä on oma ryhmä, jonka kanssa käsikirjoitusta halutaan työstää. Näin mikä taho tahansa voi ottaa työkalun omaan käyttöönsä.
Digitarina-menetelmästä suunniteltiin alustavasti opetusvideon tekemistä, joka kertoisi teknisesti kuinka digitarina tehdään, mutta myös niistä käytännön asioista, joita on tullut esille eri kohderyhmien kanssa työskennellessä, mitä asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon ja mitä on opittu. Jos tämä toteutetaan niin periaatteessa menetelmän voi ottaa käyttöön kuka tahansa, opetusmateriaali laitettaisiin kuitenkin projektin portaaliin kaikkien saataville.
M-cultin tavoitteena on, että mahdollisimman monet tahot ottaisivat käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmia, joihin he järjestävät koulutusta tarvittaessa. Oppilaitokset, aloittelevat yritykset ja yhdistykset olisivat oivallista kohderyhmää. Ohjelmien käyttötaito ja opastus manuaalien käyttöön voidaan järjestää projektin puitteissa. Projektin päättymisen jälkeen oppaat ovat edelleen käytettävissä ja niitä mahdollisesti myös suomennetaan lisää vapaaehtoisvoimin, sillä wikisivuille kenellä tahansa on vapaa pääsy.
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty
Tuloksia ei ole vielä laajamittaisesti hyödynnetty, pääasiassa käyttö on ollut pilotointia ja ensi käden koulutusta. M-cult on hyödyntänyt tämän hetken tuloksia muutamassa lehdistötiedotteessa saadakseen projektille näkyvyyttä. Digitarina-menetelmää hyödynnettiin lukiolaisten ja vanhusten yhteistyössä, joka oli sujunut oikein hyvin. Digitarina-menetelmästä ja käsikirjoitustyökalusta on myös valmistumassa opinnäytetyöt.