Sisällys

1 Johdanto 1
2 Henkilöbrändäys 2
2.1 Henkilöbrändäyksen monet kasvot 3
2.2 Hyödyt 4
3 Brändäyksen abc 5
4 Sosiaalinen media 5
4.1 Profiilien kiillotus 5
4.2 Eri sosiaalisen median palveluja 6
4.2.1 Facebook 6
4.2.2 LinkedIn 6
4.2.3 Blogit 7
4.2.4 Twitter ja mikrogloggaus 8
4.2.5 Muita varteenotettavia palveluja 8
5 Yhteenveto 8
Lähteet 9

1 Johdanto

Halusin tarttua aiheeseen henkilöbrändäys, koska minua on opiskelujen ajan kiinnos-tanut myös markkinointiviestintä ja nimenomaan brändäys eli mielikuvien luominen tietystä tuotteesta, yrityksestä tai tässä artikkelissa henkilöstä ja henkilön osaamisesta. Menestyvän liiketoiminnan yksi ensimmäisistä vaiheista on brändin luominen ja jokai-nen kulttuurialan opiskelija, joka haluaa myydä omaa osaamista niin itsenäisenä yrittä-jänä kuin työnhakijana, on jossain vaiheessa asemassa, jossa hänen täytyy miettiä miten myydä oma ammattitaitonsa mahdollisimman hyvin.

Koska koulutusohjelmamme anti markkinoinnin opetuksen suhteen jää valitettavasti aika perustasolle, kannattaa tutustua aiheeseen omatoimisesti. Varsinkin henkilöbrän-däyksen saralta on olemassa jo suomalaistakin kirjallisuutta, mm. Tuija Aallon ja Mari-ka Yoe Uusisaaren vuonna 2011 ilmestynyt Löydy - Brändää itsesi verkossa antaa kattavan ohjeistuksen henkilökohtaisen verkkostrategian luomiseen.

Vaikka ite suuntaudun hyvin pitkälti suunnittelu- ja toteutuspuolelle media- ja mai-nosalalla, minua on jo jonkin aikaa kiinnostanut markkinointiviestintä sen eri muodois-sa. En tule varsinaisessa työssäni varmaan koskaan suuntautumaan sellaisiin tehtä-viin, jotka vaativat perusteellista markkinointiviestinnän osaamista, mutta koen että suunnittelijana on kuitenkin hyvä ymmärtää ainakin markkinoinnin perusteet, jotta esi-merkiksi omaa osaamistaan osataan markkinoida oikealla ja tuottavalla tavalla. Jos markkinoinnin perusteet ja nimenomaan uskottavan digitaalisen läsnäolon luominen kiinnostaa, mutta ei jaksa kahlata läpi markkinoinnin raskaita perusteoksia, kannattaa ottaa käteen vuonna 2010 julkaistu Digitaalinen jalanjälki (Antti Isokangas & Riku Vas-sinen), jota olen itse käyttänyt lähdemateriaalina mm. tässä artikkelissa.

Olen halunnut rajata aiheen koskemaan nimenomaan henkilöbrändäystä ja oman osaamisensa esille tuomista verkossa, koska työmaailma muuttuu koko ajan yksilökes-keisemmäksi ja pirstaloituneemmaksi, jolloin yksilön on hyvä osata keinot erottautua muusta työnhakijamassasta jo aikaisessa vaiheessa. Sosiaalista mediaa ollaan alettu jo käyttää rekrytointikanavana ja uskottavan verkkopresenssin hallitseminen varsinkin media-alalla tuntuu olevan jo elinehto, jos haluaa median parissa tehdä töitä. Suomes-sa Facebook koetaan vieläkin hyvin henkilökohtaisena kanavana, mutta oikein käytet-tynä siitäkin saa oivan välineen oman osaamisensa ja ammattiminänsä esille tuomi-seen - yhdessä muiden sosiaalisten median palvelujen kanssa.

Kulttuurialalla osaajien määrä kasvaa, mutta työpaikkoja ei riitä kaikille. Sen takia kult-tuurialan opiskelupaikkoja päätettiin lakkauttaa vuonna 2012. Koettiin, ettei koulutus-määrät ja työpaikat kohtaa, jolloin kilpailu työpaikoista on tottakai kova valmistuneiden kesken eikä suuri osa saa alaltaan töitä (Turun Sanomat, 2011). Vuonna 2010 Metro-polia Ammattikorkeakoulu toteutti kyselyn valmistuneille, ja kulttuurialalla kyselyyn vas-tanneista 782 henkilöstä eli 38% valmistuneista vain 34% oli työllistynyt valmistumisen jälkeen vakituiseen kokopäiväiseen työhön ja 24% määräaikaiseen kokopäivätyöhön. Itsenäisiä yrittäjiä eli freelancereita oli 13% vastaajista (Metropolia raportti, 2010). Kos-ka kilpailu on ja tulee olemaan kovaa kulttuurialan opiskelupaikkojen leikkauksista huo-limatta, on valmistuneiden hyvä osata keinoja, joilla markkinoida omaa osaamistaan potentiaalisille työnantajille tai mahdollisille omille asiakkaille.

Artikkelini tarkoitus on auttaa niin freelancereita kuin vakituista työtä etsiviä markkinoi-maan oma osaamisensa niin, että toimeksi- tai työnantaja löytää sen suuresta osaajien viidakosta. Vahva verkkopresenssi on siinä avaintekijä, koska sieltä ihmiset löytävät toisensa ja oikein käytettynä sosiaalinen media voi toimia työnhaussa merkittävässä roolissa.

2 Henkilöbrändäys

Brändi liitetään usein yrityksen tuotteisiin tai palveluihin, mutta todellisuudessa brändi voidaan liittää melkein mihin tahansa kohteeseen kuten rakennukseen, maahan (esim. Suomen brändi) tai henkilöön. Brändillä tarkoitetaan niitä mielleyhtymiä, mitä kohde herättää ihmisissä ja siten potentiaalisissa asiakkaissa. On siis tärkeää yrittää luoda sellainen brändi, jonka haluaa puhuttelevan juuri sitä massaa, jonka kanssa yritys ha-luaa olla tekemisissä. Toki yritys voi tavoitella myös mahdollisimman laajaa asiakas-kuntaa, jolloin brändin luominen on ehkä jopa haastavampaa kuin pienelle massalle kohdennettu markkinointi. Kaikkea tätä mielleyhtymien hallintaa kutsutaan brändinhal-linnaksi ja näitä mielleyhtymiä voi olla esimerkiksi hinta-laatusuhde, palvelun tasokkuus ja tuotteiden erilaisuus. Brändillä tarkoitetaan myös yrityksen mainetta eli sitä, miten se koetaan massan keskuudessa. Pelkällä brändinhallinnalla ei kuitenkaan voida hallita brändin kokonaisarvoa, joten brändin ja tuotteen tutkiminen tietyin väliajoin on välttä-mätöntä. (Isokangas, 2010, s. 30-31)

Tässä artikkelissa keskitymme kuitenkin julkiseen henkilöbrändin luomiseen, joka ero-aa tavallisen tuotteen tai palvelun brändäyksestä sillä, että siinä keskitytään henkilöön ja henkilön persoonan eri osien esilletuomiseen. On olemassa monenlaisia henkilö-brändejä niin julkisesta ammatillisesta brändistä julkiseen yksityiseen brändiin, jotka eroavat sillä että ammatillinen brändi keskittyy henkilön osaamiseen ja asiantuntijuu-teen alalla, kun taas yksityishenkilön brändäys on enemmän henkilön persoonan ja arvojen esilletuomista. (Aalto, 2011, s. 21)

Ammatillinen henkilöbrändäys ei ole vielä Suomessa kovin tuttua tai ainakaan niin tie-dostettua kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa henkilöbrändäystä näkyy niin yritys-moguleiden keskuudessa (Donald Trump), poliitikoissa, julkisuuden henkilöissä, mutta myös henkilöbrändäykseen erikoistuneissa ihmisissä, jotka opettavat muille henkilö-brändäyksen saloja (esim. Dan Schawbel, William Arruda).

2.1 Henkilöbrändäyksen monet kasvot

Itsensä brändääminen ei ehkä houkuttele kaikkia, varsinkaan usein vaatimattomaksi tituleerattuja suomalaisia, joille itsensä esiintuominen ja vahvuuksien korostaminen on kautta aikain ollut ylimielistä ja paheksuttavaa toimintaa sen sijaan, että se olisi tervettä itseluottamusta ja ylpeyttä. Toki ajat ja asenteet ovat muuttuneet vapaamielisemmäksi muun länsimaailman mukana ja yksilöllisyyden korostaminen on noussut yhteisöön sulautumisen edelle. Näin ollen myös nykyisessä tosi-tv-tähtien ja muiden julkkistyrkky-jen luvatussa maassamme itsensä esiintuominen julkisuudessa on jopa teinien haa-veammatti nro. 1., joka eroaa ammatillisesta brändäyksestä siten, että siinä kyse on oman itsensä esille tuomisesta omien kykyjensä sijaan. Itsensä brändääminen ei ole missään nimessä huijausta, se on vain parhaiden ominaisuuksien korostamista ja ta-vallaan se paras versio sinusta (Hicks, 2011, s. 5). Monet kritisoivat ja ihmettelevät henkilöbrändäys-ilmiötä, koska se voi tuoda helposti mieleen sen, että ihmisiä huija-taan, koska omaa osaamista ja omaa persoonaa tuodaan tiedostetusti ja suunnitellusti esille. Kyseessä on kuitenkin nimenomaan sen oman itsensä ja osaamisensa pro-moamista, ei missään nimessä valehtelua ja liioittelua – kuten ehkä joskus mainosmaa-ilmassa saatetaan tehdä tuotteen tai palvelun mainostamisessa. Jos lähtee sille tielle, että tietoisesti johtaa harhaan oman brändinsä kanssa, se tuottaa vain hallaa omalle brändille; Jossain vaiheessa voi työnantajille tai asiakkaille paljastua, ettei ne kovasti promoamat ominaisuudet tai työhistoria olekaan totta.

Moni ei ehkä tiedä, että itsensä brändääminen ei ole aina tiedostettua ja laskelmoitua toimintaa. Kun kyseessä on oma persoona ja osaaminen, brändääminen alkaa oikeas-taan siitä hetkestä, kun astutaan koulun ovista ensimmäisen kerran sisään. Esimerkiksi se, miten toimitaan ryhmässä koulutehtäviä tehdessä kertoo jo paljon työskentelyta-voista ja siitä, millainen työntekijä on kyseessä. Tiedostettu itsensä brändääminen on toki erilaista, mutta kun on kyse henkilöbrändäyksestä, oma persoona on hyvin vahvas-ti esillä ja niin pitääkin olla - myös siellä verkossa.

2.2 Hyödyt

Miksi sitten luoda henkilökohtainen brändi ja mitä hyötyä sillä on työnhaun ja verkostoi-tumisen kannalta? Uskoakseni jokainen opiskelija haluaa työllistyä ja suuri osa myös haluaa edetä urallaan. Jotta erottuisi kilpailijoista, oman brändin luomisessa on hyö-tynsä.

Oikein käyttämällä esimerkiksi sosiaalista mediaa ja eri alustoja, voi saada enemmän näkyvyyttä ja uskottavuutta alati muuttuvassa työmaailmassa. Teemu Arina puhui Pil-vioppiminen -esitelmässään työnteon muuttumisesta pirstaloituneemmaksi ja pätkätöi-den lisääntymisestä (Pilvioppiminen-video, 2011). Varsinkin kulttuurialalla freelancerit lisääntyvät ja eri yritykset ottavat mieluummin freelancerin eri projekteihin mukaan kuin niin, että palkkaisivat monien vuosien ajaksi vakituisen työntekijän. Maailman jatkuvasti vaihteleva taloustilanne puhuu sen puolesta, että vuosikymmeniä kestävät työurat ovat jäämässä historiaan. Internet on tullut mukaan työnhakuun ja rekrytointiin jo vuosia sitten, mutta sosiaalinen media työnhaussa on vasta nousussa ja sen hyödyntäminen lapsen kengissä. Niinpä tähän kuvioon astuu mukaan kilpailu näistä erilaisista työpai-koista, jolloin erottautuminen kilpailevista suunnittelijoista kannattaa tehdä aikaisessa vaiheessa hyödyntäen erilaisia sosiaalisia medioita juuri oikealla tavalla.

Suurin hyöty henkilöbrändin luomisessa on varmasti kilpailijoita erottautuminen, mutta henkilöbrändi voi tuoda muita mm. rahallisia etuja. Kun joskus saavuttaa aseman, jos-sa alan asiantuntijat kääntyvät puoleesi kiperissä tilanteissa tai olet ansaitusti esille alasi tärkeissä julkaisuissa, voit myös antaa hinnan työllesi eri tavalla kuin ihminen, jolla ei ole muuta näyttöä. Luotettavan verkoston luominen on tärkeää, koska monesti ihmiset haluavat työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, joihin luottavat ja joista pitä-vät. On siis tärkeää verkostoitua ja osoittautua luotettavaksi työkumppaniksi, jotta ihmi-set suosittelevat sinua eteenpäin.

Oman intohimonsa muuttaminen ammatiksi ja osaamisensa kehittäminen sillä alueella siihen pisteeseen, että siitä saa leipänsä ja toivottavasti enemmänkin, tekee todennä-köisesti ihmisestä onnellisemman. Kun saa tehdä sitä, mitä tykkää tehdä ja menestyy siinä, jaksaa paremmin ja pidempään työelämässä. (Personal Branding Blog, 2008)

3 Brändäyksen prosessi

Brändin rakentaminen alkaa tiedostamattomasti, mutta kun sitä alkaa tiedostetusti luo-maan, on tärkeä löytää se asia, mikä kuvastaa sinua ja osaamistasi. Se ei ole helppo tehtävä ja se vaatii syvällistä itsetutkiskelua ja ymmärrystä siihen, miten muut näkevät sinut. Kaikista tärkeintä on kuitenkin olla rehellinen itselleen ja löytää ne itseä motivoi-vat taidot, joita lähteä kehittämään. Se, että sinun sanotaan olevan hyvä kirjoittamaan, ei pelkästään riitä siihen, että sinusta tulisi onnellinen kirjailijana; kirjoittamisen tulee olla taito, joka motivoi ja antaa energiaa sen sijaan että se tylsistyttäisi sinua. Listaa siis kaikki taitosi ja jaa ne motivoiviin ja tylsistyttäviin taitoihin niin, että motivoivat taidot ovat listan yläpäässä ja tylsistyttävät hännillä – näin tiedät mitä taitoja lähteä kehittä-mään (Hicks, 2011, s. 5-6). Oman brändin luomisessa on tärkeää myös muistaa ne heikkoudet ja uhat, mitä brändin rakennuksen tiellä mahtaa olla. Vaikka voisi kuulostaa omituiselta niin markkinoinnista tutun SWOT-analyysin tekeminen omalle brändilleen on tärkeää, jotta sitä osaa katsoa myös kriittisesti.

Dan Schawbel on antanut sivustollaan www.personalbrandingblog.com hyviä vinkkejä henkilökohtaisen brändin rakentamiseen ja sen voi hyvin kiteyttää tähän neljän vaiheen prosessiin (DCCM).

*1. Löydä (Discover)*

Tärkein vaihe on ehdottomasti se oman itsensä ja osaamisensa löytäminen. Mitkä ovat vahvuutesi? Päämääräsi? Intohimosi? Mihin haluat brändisi keskitty-vän ja mitä haluat tehdä tulevaisuudessa. Kun olet vastannut näihin kysymyk-siin, on aika luoda lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelma eli missä haluat olla lyhyen ajan päästä ja missä pidemmän ajanjakson jälkeen. Näin on helpompi luoda markkinointisuunnitelma itselleen.

*2. Luo (Create)*

Tässä vaiheessa luodaan se brändi. Eli linkität itsesi niihin kanaviin, mistä on eniten hyötyä ja mitä jaksat päivittää aktiivisesti. Voit jopa luoda visuaalisen il-meen brändillesi ja toistaa sitä eri paikoissa kuten köyntikorteissa, paperisessa cv:ssä ja portfoliossa. Jotta saisit kuitenkin kaiken irti nykymaailman brändinra-kennuksesta, kannattaa sukeltaa mukaan sosiaalisen median viidakkoon ja luoda mm. LinkedIn profiili, mahdollisesti Twitter-tili ja blogi, hankkia oma verk-kosivu ja erottautuaksesi muista työnhakijoista, tehdä vaikka videoitu esittely it-sestäsi.

*3. Keskustele (Communicate)*

Kun olet luonut brändisi, on tärkeää myös markkinoida sitä, jotta ihmiset löytä-vät sinut ja sen mitä osaat tehdä. Verkostoidu muiden alan ammattilaisten kanssa seuraamalla heitä Twitterissä ja osallistu keskusteluun kommentoimalla myäs muiden twiittauksia ja blogipostauksia. Näin pystyt myös osoittamaan omaa asiantuntijuutta paremmin. Schawbel myös suosittelee promoamaan mui-ta sen sijaan, että markkinoisit vain itseäsi ja pyrkisit saavuttamaan vain itsellesi onnistumisia. Kun autat kaveria saamaan työpaikan tai muuten vain mainostat häntä käyttäen hyödyksesi omaa verkostoasi. Kaverisi muistavat sen ja mah-dollisesti suosittelevat sinua vastapalvelukseksi.

*4. Säilytä (Maintain)*

Kun brändi ja siihen tarvittavat osat ovat kohdillaan, on tärkeää myös ylläpitää sitä ja pyrkiä siihen, että kaikki mitä teet ja luot niin työtehtävistä blogipostauk-siin ja saamiisi tunnustuksiin, heijastuu brändiisi.

”Haluat käyttää kaikkea menneisyydessä tekemääsi siihen, mitä haluat tehdä tulevaisuudessa”, opastaa Dan Schawbel.

Lähde: www.personalbrandingblog.com

Kun olet löytänyt sen taidon, mitä haluat korostaa ja kehittää, se täytyy tuoda esille oikealla tavalla ja markkinoida muille mahdollisimman tehokkaasti, mutta rehellisesti. Tässä vaiheessa sosiaalisen median hyödyntäminen astuu kuvioon.

4 Sosiaalinen media

“Et ole olemassa, jollet näy Googlessa!”, väittävät Riku Vassinen ja Antti Isokangas kirjassaan Digitaalinen jalanjälki. Nykyään onkin tavanomaisempaa omata jonkunlai-nen verkkopresenssi sen sijaan, ettei olisi mitään jälkeä internetissä. Mutta koska ny-kymaailmassa jakamisesta on tullut arkipäivää, verkkoon laitetaan helposti niitä henki-lökohtaisimpia kuvia ja arkisimpia päivityksiä miettimättä sitä, että potentiaaliset työn-antajat ja asiakkaat voivat löytää ne myös.
Niinpä erilaisten sosiaalisten alustojen haltuunottaminen on tärkeää, jotta hakutuloksis-ta löytyy vain niitä asioita, joita haluat tuoda esille, ja on vain sinulle eduksi, että löydyt verkosta myös silloin, kun sinua ei varsinaisesti etsitä.

4.1 Profiilien kiillotus

Suunnittelijalle tärkeintä on tuoda omat taitonsa esiin mahdollisimman näyttävästi ja asiantuntevasti sekä linkittyä juuri niihin sosiaalisen median palveluihin, jotka korosta-vat sitä omaa brändiä parhaiten. Ennen sitä kannattaa kuitenkin ottaa selvää, mitä kaikkea sosiaalisesta mediasta ja internetistä ylipäänsä löytyy jo valmiiksi omalla nimel-läsi. Sitä on ehkä joskus tullut rekisteröidyttyä erilaisiin palveluihin ja samalla voitu pos-tata kuvia kosteista illanvietoista ajattelematta tulevaisuuden seurauksia työhakua aja-tellen. Ennen oli ehkä helpompaa olla anonyymina internetissä ja erottaa se vapaa-ajan minä työminästä, mutta nykypäivänä se ei enää onnistu yhtä helposti, kun sosiaa-lisessa mediassa oman arkipäivänsä jakamisesta on tullut normi. Niinpä kannattaa huolella käydä läpi mm. Facebook-profiili ja siellä tehdyt postaukset ja kommentit kuten pomosta ja rankasta työpäivästä avautuminen, mikä voi ehkä antaa vähän negatiivisen kuvan potentiaaliselle työnantajalle. Eri palveluilla on omat yksityisyysasetuksensa ja sen sijaan, että piilottaisi ihan kaiken omista profiileistaan ulkopuolisille, voi harkitusti päättää mitä kaikkea jakaa vain lähipiirilleen ja ulkopuolisille. On kuitenkin nykypäivänä tavanomaisempaa omata jonkunlainen digitaalinen jalanjälki sen sijaan, ettei olisi mi-tään jälkeä internetissä.

4.2 Sosiaalisen median viidakko

Tässä luvussa käsitellään tiiviisti joitakin yleisimpiä sosiaalisen median palveluja, joiden hallitsemisesta on hyötyä oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa esittelemisessä. Palveluja on verkko täynnä eikä kaikkiin ole pakko liittyä jos tuntuu siltä, ettei jaksa millään päivittää niitä aktiivisesti. Muutaman palvelun aktiivinen päivittäminen on paljon uskottavampaa kuin tyhjät profiilit kymmenissä erilaisissa palveluissa. Monia palveluja voi myös linkittää keskenään niin, että aktiivisimmin käyttämässäsi palvelussa näkyvät myös toisessa palveluissa tekemäsi postaukset ja kommentit.

4.2.1 Facebook

Facebook koetaan Suomessa vielä hyvin henkilökohtaiseksi kanavaksi, jonka avulla pidetään ystäviin ja perheeseen yhteyttä sekä jaetaan kuvia henkilökohtaisesta elä-mästä ystäville ja kavereille. Facebookin yksityisyysasetusten ansioista voi Facebook-kiakin rajata niin, että ne läheiset ystävät näkevät tietyt asiat ja esimerkiksi työkaverit tietyt asiat. Kaikkea Facebookkiin tuottamaa dataa voi rajata näkymään eri tavalla eli työkavereille ei tarvitse jakaa niitä viikonloppujen huuruisia juhlintakuvia.

Facebookin julkisen profiilin saa täysin yksityiseksi niin, ettei mitään tietoja näy ulko-puolisille. Mielestäni on kuitenkin järkevämpää näyttää edes jotain julkisesti, koska liika yksityisyyden suojelu voi vaikuttaa vainoharhaiselta. Joten sen sijaan, että piilottaisi kaiken, kannattaa näyttää esimerkiksi yhteystiedot (esimerkiksi portfolion osoite ja sähköposti), joitakin kiinnostuksen kohteita, jotka kertovat persoonastasi, ja mahdolli-sesti muutamia asiallisia kuvia julkisesti. Näin potentiaalinen toimeksi- tai työnantaja näkee googlatessaan pienen vilahduksen persoonastasi - vaikka työnhakijan googlaa-minen onkin laitonta, sitä tehdään, koska valvominen on lähes mahdotonta.

Monet itsenäiset yrittäjät, varsinkin valokuvaajat, luovat myös toiminnalleen oman Facebook sivun, johon voi postata esimerkiksi referenssikuvia, ja aktiivisesti päivit-tää toiminimensä kuulumisia. Se vaatii kuitenkin sen, että jaksaa olla aktiivinen ja seurata muitakin siellä käytäviä keskusteluja. Facebook on siitä loistava kanava tuoda esille osaamistaan, koska “kaikki ovat jo siellä” eli laaja yleisö on valmiiksi olemassa. Facebookissa jakaminen on tehty myös erittäin helpoksi. Suuren käyttä-jäkuntansa ansiosta Facebook-sivu voidaan löytää myös helpommin tehdessä ha-kuja. (Aalto, 2011, s. 59)

4.2.2 LinkedIn

LinkedIn on Yhdysvalloissa jo normi, mitä tulee verkostoitumiseen, mutta Suomessa sen käyttö on lisääntynyt vasta parin vuoden sisällä. Suomessa yleensäkin sosiaalises-ta mediasta puhuttaessa viitataan usein vain Facebookkiin ja Twitteriin, mikä kertoo ehkä Suomen hitaasti heräämisestä eri trendeihin - Twitterkin alkoi yleistyä Suomessa vasta pari vuotta Yhdysvaltojen jälkeen.

LinkedIn on varsinkin media- ja mainosalan opiskelijoilla ja työntekijöillä perustyökalu verkostoitumisessa ja sen oikeaoppisesta käytöstä pitäisi olla jo nyt alan opinahjoissa enemmän opetusta. LinkedIn on nimittäin täysin ammatillinen yhteisö, jossa ihmiset verkostoituvat vanhoihin opiskelu- ja työkavereihin – ja sitä kautta mahdollisesti uusiin kontakteihin kavereiden kautta. Siellä ei jaeta päivittäisiä kuntosalilla käymisiään tai sitä, mitä söi aamupalaksi vaan homma pidetään hyvin asiallisena – kaikki on nimittäin julkista. LinkedIn on helppo paikka päivittää työhistoriaa ja cv:tä tylsistyttävän word-dokumentin sijaan, ja kaikki näkee ajankohtaisesti sen, missä olet töissä, mitä teet ja mihin tähtäät.

LinkedIn on siis oiva tapa hankkia suuri työverkosto ja samalla esitellä omaa työshisto-riaansa. Mutta kuten kaikissa palveluissa, profiilin editointi on myös tarpeen LinkedInis-sä, jotta se kuvastaa brändiäisi kaikista parhaiten.

Kaikki alkaa tittelistä. LinkedIn tarjoaa valmiiksi tittelin sen mukaan, mitä olet aiemmin tehnyt tai oletko opiskelija. Jotta erotut niistä tuhansista opiskelijoista, kannattaa kehit-tää jokin persoonallisempi titteli ja kuvaus omalle profiilillesi. Jos olet graafinen suunnit-telija tai sivustokehittäjä tai alan opiskelija ja pyrit tähtäämään alalle, ei koko työhisto-riasi luettelointi 15-vuotiaana tehdystä jäätelömyynnistä postinjakamiseen ole relevant-tia. Toki laaja kirjo erilaisia työpaikkoja kertoo ihmisestä paljon positiivistakin, mutta brändisi luomiseksi on hyvä rajata työhistoria sellaisiin työpaikkoihin, jotka kuvaavat sinua ja brändiäsi parhaiten ja joista on hyötyä tulevia työtehtäviäsi ajatellen.

4.2.3 Blogit

Blogin pitäminen on yritysmaailmassa jo arkipäivää ja erittäin toimiva tapa osoittaa asi-antuntijuuttaan omalla alallaan. Monet bloggaa yrityksensä sivuilla, mutta myös ilmaisia ja helposti kustomoitavia blogialustoja on olemassa monia. Hyvän ja uskottavan blogin pitäminen vaatii kuitenkin sen, että sitä päivittää aktiivisesti (esimerkiksi kerran viikos-sa). Blogissa voidaan keskustella alan eri ilmiöistä ja kertoa omasta edistyksestään, mutta on muistettava pitää linja ammatillisena ja tarkasti rajattuna brändiäsi koskeviin asioihin. Henkilökohtaiset blogit on asia erikseen eikä niissäkään kannata ihan mitä tahansa jakaa - varsinkaan jos se voidaan yhdistää ammatilliseen profiiliisi. Jotta blogil-le saadaan lukijoita, on tärkeää myös markkinoida sitä eri kanavissa ja paras tapa on linkittää blogi muihin profiileihin kuten LinkedIniin tai esimerkiksi omalle verkkosivustol-le tai cv:hen..

Jos bloggaaminen ei kiinnosta niin suurella volyymilla ja kirjoittaminen ei ole se ydinjut-tu, mutta haluaa olla aktiivinen alan piireissä, kannattaa luoda aktiivinen Twitter-tili tai Tumblr-blogi, joka on tarkoitettu lyhyemmille postauksille tai pelkästään kuville. Se toi-mii muuten kuten Twitter eli voit uudelleen postata muiden kiinnostavia juttuja

4.2.4 Twitter ja mikrogloggaus

Twitter on myös tehokas tapa kohentaa henkilökohtaista brändiään, jos sitä vain osaa käyttää oikein. Sen avulla voi myös seurata muita alan ammattilaisia ja osallistua täten helposti suurempaan keskusteluun ja verkostoitua. Twitterin käytössä pätevät samat seikat kuin blogissakin eli pitää pyrkiä laadukkaaseen ja brändiä edistävään sisältöön. Twiitit voi linkittyä esimerkiksi kiinnostaviin artikkeleihin, verkkosivustoihin, muiden pos-tauksiin ja kaikkeen mikä vaan voi edistää ammatillista brändiäsi.

Koska twiittaukset ovat vain 140 merkkiä pitkiä, se vaatii tiuhempaa postaustahtia kuin blogin pitäminen. Useasti twiittaamista helpottaa Twitterin mahdollisuus uudelleenpos-tata muiden twiittauksia, ja suurimmilla verkkosivuistoillakin artikkeleiden twiittaaminen on tehty erittäin helpoksi. (Hicks, 2011, s. 26-28)

4.2.5 Muita varteenotettavia palveluja

Pinterestiä ollaan nyt viime vuoden ajan pidetty uutena varteenotettavana sosiaalisen median alustana, joka on saavuttanut suuren suosion varsinkin naisten keskuudessa. Pinterestissä “pinnataan” kuvia verkon syövereistä ja niitä jaetaan erilaisten teemojen mukaan kansioihin. Palvelu on kerännyt paljon muotiin, ruokaan ja käsitöihin liittyviä kuvia, ja monet käyttävät Pinterestiä esimerkiksi häiden ja muiden juhlien suunnittelus-sa. Pinterest onkin hyvin pitkälti harrastuksenomainen palvelu, mutta sitä voi toki käyt-tää myös ammatillisessa mielessä. Graafiset suunnittelijat, taiteilijat ja valokuvaajat voivat pinnata kansioihinsa mielestään inspiroivia kuvia ja tällöin tuoda esiin omaa ma-kuaan. Aktiivinen inspiraation ja alaan liittyvien kuvien bongailu kertoo aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta omaa alaansa ja työtään kohtaan. Pinterestin varaan ei kuitenkaan kannata koko sosiaalisen median strategiaansa perustaa, koska kyseessä on enem-män vapaamuotoinen ajanviete. Tulevina vuosina saamme nähdä millaiseksi palveluksi Pinterest muodostuu ja voiko sitä joskus hyödyntää tehokkaasti oman osaamisesta esiintuomisessa.

4.2.6 Henkilökohtainen verkkosivu

Henkilökohtainen verkkosivu on kuin digitaalinen käyntikortti, joka jokaisen media- ja mainosalan ammattilaisen kannattaisi hankkia – miksei myös muiden alojen ammatti-laisten. Verkkosivu voi olla vain tienhaara muihin sosiaalisen median profiileihin ja port-folioihin. Nykyään erilaiset palvelut toimivat helposti myös henkilökohtaisena sivuja ja sekin on hyvä ratkaisu, mutta oman verkkotunnuksen alla oleva verkkosivu lisää brän-din ja muiden profiilien näkyvyyttä ja se on paljon helpommin kustomoitavissa brändin näköiseksi.

5 Yhteenveto

Henkilökohtaisen brändin luominen media- ja mainosalalla on tällä hetkellä erittäin kuuma puheenaihe myös Suomessa ja se herättää keskustelua niin puolesta kuin vas-taan eri medioiden keskustelupalstoilla ja kommenttilaatikoissa (http://www.helisirkia.fi/blogi/2012/08/08/260, http://yle.fi/uutiset/miten_brandaat_itsesi_tyomarkkinoilla/6245561). Osa aiheeseen liittyvästä kritiikistä on aiheellista, mutta mielestäni moni tarkastelee asiaa liian kyyni-sesti eli kokee brändäyksen liittyvän vain julmaan yritysmaailmaan, missä rahat vie-dään pois kuluttajilta keinolla millä hyvänsä. Toki varmasti näitäkin ihmisiä löytyy, jotka osaavat puhua ja lopulta ovatkin vain pelkkää puhetta ja kiiltävää pintaa, mutta eivät sitten todellisuudessa ole brändinsä arvoisia. Brändäyksen ja varsinkin henkilöbrändä-yksen pitäisi olla kuitenkin rehellistä itsensä ja oman osaamisensa esilletuomista am-mattimaisin markkinoinnin keinoin. Ei se tarkoita vain sitä, että piilotetaan ne viat ja heikkoudet ja liioitellaan vahvuuksia. Ihminen on aidoimmillaan silloin, kun pystyy myöntämään, ettei joku asia ole sitä ominta aluetta tai että omaa erilaisia luonteenpiir-teitä – niin hyviä kuin huonojakin. Se, miten nämä heikkoudet tuodaan esiin vahingoit-tamatta omia työnsaantimahdollisuuksia, on juuri se alue, mihin henkilöbrändäystä tar-vitaan. Esimerkiksi se, ettei osaa tehdä jotakin asiaa voidaan kompensoida laajalla ja ammattitaitoisella verkostolla, josta voi löytyä oikea ihminen juuri siihen hommaan.

Vastavalmistuneena medianomina koen henkilöbrändäyksen hyvin ajankohtaiseksi asiaksi, josta pitäisi jo opiskelujen aikana keskustella kouluissa. Kulttuurialalla työn-saantimahdollisuudet vähenevät heittelevän taloustilanteen ja sitä kautta kilpailijoiden lisääntymisen myötä, joten oman osaamisen esilletuominen on tärkeää. Vaikka ei omaisi vielä laajaa portfoliota tai pitkää työhistoriaa, on hyvä aloittaa alan tapahtumien seuraaminen ajoissa ja verkostoitua sitä kautta. Kiinnostus alaan ja sen ajankohtaisiin tapahtumiin huomataan ja sitä kautta voi saada jo näkyvyyttä ja mahdollisuuksia.

Media- ja mainosalalla digitaalinen rekrytointi on arkipäivää, joten jotta työnantajat löy-tävät sinut, sinun on löydyttävä myös verkosta. Verkko on täynnä erilaisia palveluja, joissa omaa osaamista voi tuoda esille ja joissa voi seurata muita alan osaajia ja osal-listua keskusteluun heidän kanssaan eli verkostoitua. Vaikka sosiaalinen media on nykypäivänä aikamoinen viidakko, ei kannata pelästyä ja rekisteröityä paniikissa kaik-kiin vaan löytää sieltä ne omat kanavat, joita jaksaa päivittää ja jotka kiinnostavat. Ei ole brändin edun mukaista roikkua monessa palvelussa mykkänä vaan mielumin tuot-taa asiantuntevaa ja laadukasta sisältöä muutamaan hyvään kanavaan.

Henkilökohtaisen brändin luominen ei ole pakollista, jos haluaa menestyä eikä se pa-kosti aina johdakaan siihen. Usein pelkkä vahva osaaminen ja ammattimainen portfolio puhuu puolestaan ja kertoo tekijästä kaiken oleellisen eikä mitään markkinointia tarvita. Henkilöbrändäys on hyvä ja tutustumisen arvoinen työkalu maailmassa, jossa jossain vaiheessa sinua voidaan todellakin tulla hakemaan kotiovelta töihin. 

Lähteet

Aalto, Tuija & Yoe Uusisaari, Marika, 2011. Löydy - Brändää itsesi verkossa. Avain, Helsinki.

Hicks, Lidsay, 2011. Brand Thyself!. Wetfeet, .

Isokangas, Antti & Vassinen Riku, 2010. Digitaalinen jalanjälki, Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna.

Metropolia-raportti, 2011. Sijoittumisseuranta vuonna 2009 Metropoliasta valmistuneille – Kulttuuriala. Verkkodokumentti Saatavuus <http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Alumni/Metropolia09kulttuurialaRaportti100511.pdf> (luettu 16.07.2012)

Personal Branding Blog, 2008, An Introduction into the World of Personal Branding. Verkkodokumentti Saatavuus <http://www.personalbrandingblog.com/an-introduction-into-the-world-of-personal-branding> (luettu 01.01. 2011)

Pilvioppiminen-video, 2011. Pilvioppiminen. Verkkodokumentti Saatavuus < http://vimeo.com/31600334 > < http://vimeo.com/31729177 > < http://vimeo.com/31788381 > (Katsottu 22.1.2012)

Pinterest, 2012. Pinterestkuvien kiinnittely leviää kuin kulkutauti – mitä sanoo laki-mies?. Verkkodokumentti Saatavuus <http://www.mikropc.net/neuvot/pinterestkuvien+kiinnittely+leviaa+kuin+kulkutauti++mita+sanoo+lakimies/a784695> (luettu 16.07.2012)

Turun Sanomat, 2011. Puolet ammattikorkeakoulujen kulttuurialan paikoista katoamas-sa. Verkkodokumentti Saatavuus <http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/280697/Puolet+ammattikorkeakoulujen+kulttuurialan+paikoista+katoamassa> (luettu 16.07.2012)