Vuosisuunnittelu Asiantuntijaryhmä 2011-06-08

Ennakkotehtävä

• Kerää projektein suunniteltujen opinnot opetussuunnitelmista 2008-2011; miten opinnot on tallennettu opetussuunnitelman sisältöön (asema rakenteessa, kuvaustekstit, ajoitussuunnitelmissa, projektien liitokset opintojaksoihin ja/tai opintokokonaisuuksiin. Kiinnitä erityisesti huomioita siihen mitä informaatiota opiskelijalle on välitetty ja mitä informaatiota opetussuunnittelu välittää vuosisuunnitteluun)
• miten opetussuunnitelmaan merkitty opinto on suunniteltu koulutuksen vuosittaisessa suunnittelussa (toteutukset, tehtävät, tehtäväriveille tallennetut tiedot, henkilöiden liitokset tehtäville, mahdollinen lisäinformaatio työjärjestykseen/lukujärjestykseen)
• projektien yhteydet muihin mahdollisesti käytettävissä oleviin tietojärjestelmiin (esim. projektinhallinta, taloushallinto, budjetointi, henkilöstöhallinto)
• mitä informaatiota on vuosittaisesta suunnittelusta siirretty talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin ja missä muodossa
• projektien seuranta vuosisuunnittelussa tai muissa järjestelmissä (palaute vuosisuunnittelun prosessiin)
• miten projektit on arvioitu opiskelija- ja opetushallintojärjestelmä WinhaPro:ssa. Jos opintosuoritukset ovat kertyneet useana lukuvuonna, miten suoritusten seuranta on järjestetty
• muut mahdolliset projektien erityispiirteet

1. Avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.40

2. Iltapäivän agendaa

• PJ esitteli ennakkotehtävää
  • Tuleeko opetussunnittelussa ottaa huomioon projekteja ja miten?
  • On käynnissä rajankäyntiä Opetussuunnittelun ja Vuosisuunnittelun välissä, miten tiedot liikkuvat näiden kahden prosessin välissä?
  • Ops:n ja Vuosisuunnittelun tietojen välitys?
• Tamkissa käytössä Projektinhallintaan Reportronic-sovellus

3. Projektit

Käsiteltiin projekteja, tarkasteltiin vaatimusmäärittelyä, mitä siellä on sanottu projekteista. Vaatimusmäärittelyn sisältö on puutteellinen projektien osalta.

• Tuotantotalouden koulutusohjelma (metropolia), koko opetus on organisoitu projekteiksi. Projekteja on erityisesti Kulttuurin klusterissa.
  • Opetussuunnitelman sisällössä ei näy että ovat projekteja, ovat opintojaksoja kaikki
• Tamkissa Kone puolella, liiketalouden ja  IB-puolella
• Näyttäisi puuttuvan jotain Opetussuunnittelun ja vuosisuunnittelun välistä. Mikä se on?
• Projektit eivät synny opetussuunnistelussa eivätkä vuosisuunnittelussa. Ne syntyvät opetussuunnittelun jälkeen, ennen vuosisuunnittelua.
  • peppiprojektissa paikka projektien hallinnalle on ilmeisesti "yksikkö" -näkymä: projektit voivat syntyä yhden henkilön ehdotuksesta, mutta ne hyväksytään projekteiksi jonkin prosessin kautta. Hyväksymisprosessiin liittyy kommunikaatiota eri toimijoiden välillä
• Prosessi etenee niin että yksiköillä (koulutusohjelma) on vuosittainen itsearvointi, asetetaan vuosittaiset tavoitteet. Tavoitteiden asetannassa voi syntyä projekteja "opetusjärjestelyissä on oltava projektimuotoista opetusta".
  • itsearvioinnin pohjalta muodostuu seuraavan lukuvuoden tavoitteita (esim. Tamk)
• Yksikkö käsitteellä tarkoitetaan Peppi-projektissa yksikköä kuin yksikköä, mikä tahansa yksikkö. Koulutusohjelmat, klusterit, toimialat, koulutusohjelman osat... Yksikön voivat muodostua OKM:n päätöksen mukaisista koulutusohjelmista (Viestinnän koulutusohjelma) organisaatioyksiköistä (klusteri), opettavan aineen mukaisista yksiköistä (kielikeskus), koulutuksesta (opettajakoulutus) yms.
• Projekti-sanaa käytetään monesti väärin. Mitä arkikielessä tarkoitetaan sanaa projekti, ei välttämättä ole oikeasti projekti.
• Vuosisuunnittelun tulee saada tietoa yksikön suunnittelun tuloksena syntyvistä projekteista
• Voi syntyä opetusprojekti, joka liittyy oikeaan projektiin. Oikeaa projekti hallinnoidaan toisaalla, mutta liitos syntyy.
• Opetussuunnittelussa on vain opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia (opintoja)
• Perustelu: ei muitakaan opetusmenetelmiä määritellä opetussuunnittelussa eikä projekteilla näytä olevan mitään sellaista sisältöä, jota ei voisi kuvata opinnoilla.
• Projektien haasteet ovat arvioinnin hallinnassa. Toimintaympäristön muutokset tulevat vielä lisäämään haasteita (AHOT, opetusmenetelmien ja - järjestelyjen kehittyminen)
  • Jos opinto toteutetaan projektina ja projekti korvaa osuuksia yhdestä tai useammasta opintojaksosta, nykyisellä opintohallintojärjestelmällä on hyvin vaikeaa seurata mitä opintoja opiskelija on suorittanut ja mitä ei ole

Päätös:

• Projekti on yksi opetusmenetelmä - tapa toteuttaa opintojakso, - opintojakson osa, - osia ja/tai useita opintojaksoja, useiden opintojaksojen osia
• Käytetään käsitettä opetusprojekti -> Opetusprojekti ja "oikea" projekti pidetään erillään
• Opetussuunnittelussa ei käytetä projekti-/projektit-yksikköä (Peppi-projektissa määritellään näin)
  • Opetussuunnittelussa voi käyttää opintokokonaisuuksia ja  jaksoja projektien kuvaamiseen
    • Opetussuunnitelmassa voi siis lukea "Projekti XYZ" tai "XYZ" ja kuvauksessa kerrotaan että "toteutetaan projektina". Opetussuunnittelussa ei ole yksikköä "projekti"
      • Tästä seuraa että opetussuunnitelmasta ei voida lukea projekteja - ei voida vastata kysymykseen "näytä tutkintoon tai tutkintoihin liittyvät projektit" opetussuunnitelmasta
• Opetusprojekti on Vuosisuunnittelun ja Yksikkösuunnittelun asia
  • Huomaa : jos projekti ei ole oma yksikkönsä. Projektista on synnyttävä toteutus.
  • Toteutuksen voi tehdä opintokokonaisuudesta tai opintojaksosta
  • Opinnoilla on laajuus.Laajuus on kokonaisuluku. Opintojen laajuus ei voi olla väli (3-7 op).
  • Mitä opinnon laajuus tarkoittaa?
    • Opintopisteet kuvaavat opiskelijan työmäärää.
    • Opiskelijan työ HOPS:ssa ei voi olla 3-7 op
    • Miten ylläpidetään opintojen ja toteutusten laajuuden liukumaa kun opinto ja toteutusyksiköllä ei ole tallaista ominaisuutta. Tietoa on hallittava sekä opetussuunnittelussa, vuosisuunnittelussa (ei opiskelijan HOPS:ssa)
    • Opettajan työn resursoinnin kannalta em. opinnot eivät ole pulma. Opettajan työ tunteina ei ole verrannollinen opiskelijan työhön opintopisteinä
    • Ratkaisu: Toteutuksille ilmoittautuminen on revittävä irti opiskelijahallintojärjestelmästä.
    • Opiskelijan voi suorittaa opintoja toteutuksilla tai opintoja projekteissa
    • Projekteihin kiinnitetään ne opintojaksot, joita projektissa voi suorittaa
    • Kun opiskelijan ilmoittautuu projekteille - projektin opintojaksoille - opiskelija ilmoittautuu opintojaksoihin X,Y mutta ei opintojaksolle Z. Tästä syntyy informaatio mille projektille opiskelija on ilmoittautunut, mille opintojaksoille opiskelija on ilmoittautunut ja miten minkä laajuuden opiskelija suunnittelee  suorittavansa projektilla ja siten mikä on opintojen laajuus opiskelijan HOPS:ssa
    •  
• Opetusprojektit syntyvät yksikössä/yksiköissä (tarkoitetaan tässä organisaatioyksikköä tms. yksikköä joka hallinnoi opetussuunnitelmia ja vuosisuunnittelua. Esim. "koulutusohjelma", "kielikeskus", "klusteri" tms.).
• Projekteja syntyy vain sovelluksen yksikkönäkymässä, ei Totsun kautta
  • ts. yksittäinen opettaja ei voi luoda opetusprojektia, johon voidaan liittää muita opetustapahtumia. Projektit syntyvät "yhteisössä", yksikkönäkymän kautta
  • Yksikkönäkymässä niitä voi synnyttää useampi henkilö, esimies, opettaja, opettajatiimi yms.
  • Tähän opetusprojektiin voi kiinnittyä mitä tahansa opintojaksoja (?), tai nämä nimenomaiset, nimetyt opintojaksot
    • Voi olla osa opintojaksosta tai osa useista opintojaksoista
  • Yksikkönäkymässä syntynyt projekti on kaikkien muiden yksiköiden käytettävissä
    • Käyttöliittymässä hoidetaan filtteröinnin avulla (katso vain "haluttu osa"). Oletusarvoisesti näytä "omat"
• Opetusprojektien elinkaarta hallitaan yksikkönäkymässä (tila: Suunnitteilla, hyväsytytty, päättynyt ym.)
  • Projekteja voi synnyttää kuka tahansa
  • Vain hyväksytyt projektit näkyvät opettajanäkymässä (Totsussa).
  • Omassa yksikkönäkymässä näytetään myös opetusprojektien luonnokset
  • Yksikkönäkymässä voidaan valita näytettäväksi muiden yksiköiden opetusprojekteja
  • Muiden yksiköiden "luonnos"-tilassa olevia opetusprojekteja ei näytetä muiden yksiköiden näkymässä
    • eri yksiköiden "yhteisten" opetusprojektien hallinta on hoidettava kommunikoimalla yksiköiden välillä; ei voida rakentaa palveluin informaatiota siitä että "on olemassa ao. opetusprojekti", "ei ole tallennettu opetusprojektia".

4. Projektin yhteydet muihin tietohallinnon järjestelmiin

• Projektin syöttämisen yhteydessä projektinhallintajärjestelmään määritellään kuinka monta opintopistettä tämä sisältää(TAMK)
  • usein jää päivittämättä mikä on opintopisteiden kertymä
  • Opiskelijoita pitää saada enemmän oikeisiin projekteihin ja näistä tulee saada opintopisteitä (Tamk:ssa)
• Oikeista projekteista pitää saada tieto, miten paljon on tullut suorituksia opintopisteinä - Tämä vaatimus Raportointi-työryhmälle
• Miten oikeita projekteja tulee hallita vuosisuunnittelun puolella
  • Tarvitaan Vuosisuunnittelussa tieto oikeista projekteista
• Projektinumeroiden ja kustannuspaikkojen hallinta tulee hallita tässä/missä järjestelmässä jotenkin
  • Projektihallintajärjestelmä omistaa projektit,mutta ne suunnitellaan Vuosisuunnittelun puolella
• Projektit syntyvät ajallisesti ennen kuin ne ovat Vuosisuunnitelussa
  • Ehdotus: jos näin on niin projektinumerot tulisi "omistaa" vuosisuunnittelu

Päätös:

•  Vuosisuunnitelussa Tulee pystyä tekemään oikeille projektille ennakkovaraus, ennenkuin ne tulevat ....
  • Kustannukset tulee voida kirjata tehtäväriville. Yhdellä tehtävällä voi olla yksi tai useampi kustannuspaikka, jolloin kustannuksia voidaan jakaa eri kustannuspaikoille haluamalla tavalla
    • Kustannupaikka
    • Projektinumero
    • sisäinen tilausnumero
  • "Pepissä ei voida menettää, mikä nyt on Toisussa"
• Projektilla tulee olla tila-status
• Resursivarauksiin tarvittavien tietojen hallinta Projektien suunnittelun osalta tulee olla Pepissä.
  • alku-loppu
  • kustannuspaikka
  • yms.
  • Tarkkaan määriteltävä, mitkä tiedot ovat tässä (ammattikorkeakoulujen tehtävä)
• Projekteja ei tule ylläpitää kahdessa eri järjestelmässä
• Projektinhallintajärjestelmästä tulee saada tiedot Peppi-järjestelmään ja Pepistä esim. opettajan työresurssien käytöstä projektinhallintajärjestelmään
  • Pepin pitää pystyä lukemaan, mitä projektinhallinnan puolella on ja toisinpäin
    • Määriteltävä, mitä tietoja liikkuu
• Tavoitteena voisi olla että, Pepistä pitää saada palkkaukseen liittyvä tieto sähköisessä muodossa palkkahallintajärjestelmään
  • tieto muutoksista tulee huomioida
• Peppiin on mahdollista  liittää myös muiden kuin opetushenkilöstön työt ja tehtävät

5. Jatkotoimenpiteet

• Peppi-projektista välitetään tietoa Projektihallinnan-kehittämistyöryhmille (Paula Järvensivu)
• Vuosisuunnittelu-asiantuntijaryhmää informoidaan olemassa olevasta
• Vuosisuunnittelun asiantuntijat olisivat mukana myös Opetussunnittelun testausvaiheessa (Osmo informoi)
• Osmo informoi kuluvan viikon aikana

6. Seuraava kokous

Seuraava kokous päätetään myöhemmin

7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.06

• Opetussuunnittelussa on vain opintojaksoja ja opintokokonaisuuksia (opintoja)
• Perustelu: ei muitakaan opetusmenetelmiä määritellä opetussuunnittelussa eikä projekteilla näytä olevan mitään sellaista sisältöä, jota ei voisi kuvata opinnoilla.