<teksti on luonnos -ei valmis>
Opetussuunnittelu alkaa
Opetussuunnitelmia ylläpidetään tällä hetkellä koulutusohjelmatasolla.
Yhdellä koulutusohjelmalla on useita saapumisryhmiä. Yhdellä saapumisryhmällä on yksi opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma kirjoitetaan koulutusohjelman tutkinnolle. Saapumisryhmän opetussuunnitelma on osajoukko koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Yhden saapumisryhmän opetussuunnitelma voi sisältää useita ammatillisen suuntautumisen opetussuunnitelmia. Ammatillinen suuntautuminen tarkoittaa siten sääntöjen joukkoa joilla ohjataan saapumisryhmän opetussuunnitelman opintokokonaisuuksien valintaa.
Kun opetussuunnittelun prosessi alkaa opetussuunnitelman sisältö tallennetaan opseditoriin. Opetussuunnitelmasta tallennetaan opetussuunnitelman perustiedot, opinnot, opintojen rakenne, ajoitussuunnitelma ja yksi tai useampi opetussuunnitelman jäsennys.
Opetussuunnitelman perustiedot on kuvaus opetussuunnitelman sisällöstä. Perustiedoissa voi olla myös informaatiota jolla opetussuunnitelman sisältö yhdistetään saapumisryhmiin, tutkintoon, opintohallintojärjestelmän yksiköihin ja vastuuuhenkilöihin.
Opetussuunnitelman opinnot ovat opintojen joukko opetussuunnitelmassa. Opinnot ovat jotain tyyppiä. Opintotyyppeinä käytetään tällä hetkellä opintokokonaisuuksia ja -jaksoja. Opintotyyppi opintokokonaisuus sisältää opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja. Opintotyyppi opintojakso on opetussuunnitelman pienin yksikkö. Opintojakso ei voi sisältää muita opintoja. (Tässä esityksessä ei käytetä muita opintotyyppejä, koska muut opintotyypit ovat palautettavissa em. opintotyyppeihin).
Opintojen rakenne kuvaa sitä miten opinnot ryhmitellään opintokokonaisuuksiksi ja -jaksoiksi. Opintojen rakenteita voi olla useita yhdessä opetussuunnitelmassa. Muita rakenteita on nykyisessä mallissa kutsuttu "jäsennyksiksi". Jäsennyksiä voi olla useita.Yksi opintojakso voi sisältyä useampaan kuin yhteen kokonaisuuteen. Opintojakso voidaan sisällyttää rakenteeseen kolmella jäsennystyypillä: "kuuluu rakenteeseen ja kuuluu vain yhteen", "kuuluu rakenteeseen ja voi kuulua useaan" ja "kuuluu rakenteeseen, osuus opintopisteistä" Yksi opintokokonaisuus voi kuulua vain yhteen jäsennykseen. Jäsennyksen rakenteen puutteena (?) on ettei jäsennyksen sisällä sallita sisäkkäisiä rakenteita, kuten sallitaan opetussuunnitelman oletusrakenteessa.
Ajoitussuunnitelmassa kuvataan taulukkona opintojen sijoittuminen aikaan. Aikayksikkönä voidaan käyttää lukuvuotta, lukukautta tai periodia. Jos yksikkönä käytetään periodia, periodien lukumäärän voi määritellä. Lukuvuosien ja -kausien määrä lasketaan perustiedoissa määritellystä tutkinnon kestosta.
- Virhe toimintatavoissa: ajoitussuunnitelmassa saattaa olla ajatusvirhe. Vuosisuunnittelun näkökulmasta tuntuu välillä oudolta että opinnot ajoitetaan ajoitussuunnitelmassa kausille. Opetussuunnitelmatasolla ilmeisesti tosiasiallisesti määritellään opintojen peräkkäisyys ja samanaikaisuus: " jotta voit tulla tälle aihealueelle, opintojaksolle, sinulla on oltava suoritus tästä osaamisalueesta, opintojaksosta jne."
- Opetussuunnittelun alkaessa ylläpidetään perustietoja opetussuunnitelmasta. Em. perustiedot kopioidaan opetushallintojärjestelmästä, joka omistaa ryhmä -tiedon. Toivottavaa olisi että editori saa opetussuunnitelman perustiedot järjestelmältä, joka tiedot omistaa. Tietojen kopioinnissa tapahtuu virheitä tai tietoja ei ylläpidetä. Tästä seuraa että opetussuunnitelma ei löydä vastinpariaan opintohallintojärjestelmässä ja/tai vuosisuunnittelussa
Opetussuunnittelu päättyy
Opetussuunnitelmat siirretään (kopioidaan) toisuun ja WinhaPro:n. Opetussuunnitelmaa siirrettäessä opetussuunnitelma voidaan siirtää yhtenä opetussuunnitelmana tai, jos OPS sisältää suuntautumisia, suuntautumisina tai yhtenä OPS:na ja suuntautumisten OPS:na. Siirtomuodon määrittelee koulutusohjelman tapa suunnitella toteutuksia saapumisryhmälle ja/tai suuntautumisille.
Opetussuunnitelman siirron jälkeen toisussa kiinnitetään ryhmälle opetussuunnitelman sisältö. Em. toimenpiteen jälkeen vuosisuunnittelulla ovat opinnot, opetussuunnitelman rakenne ja suunniteltu ajoitus käytettävissään.
Poikkeukset
Opetussuunnitelman tunnus on pakollinen tieto editorissa. Tunnus on avaintieto, jolla opiskelija- ja opetushallintojärjestelmän opetussuunnitelmat yhdistetään. Opetussuunnitelmien ja ryhmien perustiedot omistaa opiskelija- ja opetushallintojärjestelmä WinhaPro. Syntyy tilanteita, joissa opetussuunnitelman perustietoja ei ole tallennettu on WinhaPro:n mutta opetussuunnitelman sisältöä suunnitellaan editoriin.
Opetussuunnitelman tallennusvaiheessa opintojaksoa tai opintokokonaisuudella ensimmäisen kerran tallennettaessa opintojaksolla ei ole välttämättä tunnusta tai laajuutta tai lopullista nimeä.
Säännöt siirron tarkistuksessa
Siirron tarkistukset ovat tyyppiä blocker (estää) error (herjaa)
- Opinnolla oltava fi_FI ja en_EN nimet
- Jne.
Puutteet ja virheet toimintatavoissa
Opetussuunnitelma liittyy tutkintoon eikä koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan "koulutuksen järjestäjää" ja opetussuunnitelmalla "opintoja joilla tutkinnon osaaminen saavutetaan". Yksi koulutusohjelma voi sisältää useita tutkintoja.
Käsitys yhden opetussuunnitelman sisällöstä on epäselvä ja usein rajoittunut. Kun puhutaan "saapumisryhmän" tai "koulutusohjelman" tai "opiskelija" opetussuunnitelmasta niin opetussuunnitelmakäsitteen "sisältö" pysyy vakiona mutta "näkymä" vaihtuu. Samoin ei mielestäni ole perusteita sille, että opetussuunnitelman sisältöä suunnitellaan siten että "suljetaan" opiskelija yhteen opetussuunnitelmaan. Ilmeisesti ainoa hallinnollisesti rajoittava tekijä on tällä hetkellä että opiskelija saa opinto-oikeuden yhteen tutkintoon. Opiskelija valmistuu siihen tutkintoon, johon hän on saanut opiskeluoikeuden valtakunnallisessa yhteishaussa.
Opetussuunnitelma suunnitellaan vuosittain yhdelle saapumisryhmälle. Saapumisryhmä tarkoittaa yhdessä amk:n yhteishaussa hakijoiden joukosta opiskelijaksi valittuja ja opiskelupaikan vastaanottaneita henkilöiden joukkoa.Opetussuunnitelman sisällössä määritellään miten ao. saapumisryhmän opiskelja voi saavuttaa tutkinnon tuottaman osaamisen.
Edellisestä kappaletta ei saa tulkita niin että opetussuunnitelma suunnitellaan vain saapumisryhmälle: usean saapumisryhmän opetussuunnitelmat muodostavat koulutusohjelman opetussuunnitelman. Saapumisryhmien opetussuunnitelmista muodostuvaa koulutusohjelman opetussuunnitelmaa (tai usean saapumisryhmän opetussuunnitelmaa) ei tällä hetkellä voi tarkastella minkään järjestelmän kautta.
Valtakunnallisesta koulutusohjelmarakenteen uudistuksesta
Edellisten kappaleiden (virheellinen) ajattelumalli tulee ottaa tässä huomioon: mitään perustetta sille että opetussuunnitelma on "saapumisryhmän" tai "koulutusohjelman" ei ole olemassa. Jos toimitaan johdonmukaisesti niin voidaan ajatella että on "aineen - tieteenalan" opetussuunnitelma, "organisaatioyksikön opetussuunnitelma", "ammattikorkeakoulun opetussuunnitelma". Käyttäjät tekevät valinnan mille tasolle opetussuunnitelma kirjoitetaan ja millä tasolla opetussuunnitelmaa kussakin tilanteessa tarkastellaan tai miten opetussuunnitelmat koostetaan (tutkinto, tieteenala, aine yms.). Saapumisryhmä -käsitettä käytetään tässä yhteydessä, koska sen avulla voidaan viestiä että tapahtuma on syklistä ja tapahtuma liittyy opiskelijaan.
Valtakunnallisen koulutusohjelmarakenne uudistuksen sisältöä tulee ymmärtää tästä näkökulmasta.Rakenneuudistus ei tarkoita sisällöllisesti mitään. Siten koulutusohjelmarakenneuudistus johtaa vain uuteen tapaan ryhmitellä koulutusohjelmia ryppäiksi. Uudistus "näyttää" muutokselta koulutusohjelman näkökulmasta.Voidaan ajatella syntyvän esim. rakennusalan, tietotekniikan alan, kulttuurialan, insinöörin, sairaanhoitajan koulutusohjelmia. Miten em. ryppäät muodostuvat on hallinnollinen päätös. Hallinnolliset päätökset vaikuttavat välillisesti opetussuunnittelun sisältöön ja ilmeisesti tämä onkin työn tavoite(?).
Käsittääkseni uudistusta vaati malli, jolla opetussuunnitelmia rakennetaan. Jos tämä tavoite saavutetaan koulutusohjelmien rakenteellisella uudistuksella - hyvä niin. Ajatellaan nykyistä koulutusohjelmarakennetta opiskeiljan näkökulmasta. Mikä on opiskelijan näkökulmasta peruste sille, että koulutusohjelmat ovat rakentaneet "siiloja" koulutusohjelman sisälle ja välille? Esim. insinöörien opetussuunnitelmat on rakennettu niin että opiskelija ei voi liikkua koulutusohjelmien välillä eikä parhaimmillaan edes yhden koulutusohjelman sisällä.
Mikä on peruste sille, että yhden opetussuunnitelman sisältä ei voi siirtyä toisen koulutusohjelman sisältöön ja valita sieltä koulutuksen sisältöön, joka opiskelijan mielestä muodostaa hänelle järkevän tutkinnon kokokonaisuuden? Koulutus on organisoitu siten että opiskelija ei voi hakea kulttuurialalla, sosiaali- ja terveysalalla tai tekniikan ja liikenteen alallla liiketalouden alan osaamista. Mielestäni mitään asiaperustetta ei nykyiselle toimintamallille ei ole.
Edellisessä on tosiasiassa on kyse johtamisen haasteista, joka määrittelytyössä voidaan ohittaa. Käytännössä tämä tarkoitta tietojärjestelmän kehittämisessä, ettei järjestelmän toteutuksessa tule sallia mallia, jossa koulutuksen suunnittelijat voi sulkea opetussuunnitelmien sisältöä opiskelijoilta ja se että koulutuksen suunnittelijat voivat tarkastella opetussuunnitelmiaan useassa "rakennemallissa".