Syyskuun alkupuolella:
Kurssin alettua tutkailin tätä sangen ”mielenkiintoista” opusta internetin kautta. Kirja vaikutti siis erittäin helpolta aiheensa kannalta. Kunnes hetken tarkasteltuani silmilläni syvemmälle kirjaan ja sen ensimmäisiä sivuja, englanniksi muodostettuja järjettömältä vaikuttavia pitkiä virkkeitä, jotka toivat mieleen lähinnä tajunnanvirtatekniikkalla tuotettuja kognitiivisia mielentiloja, joissa enimmäkseen toistettiin lähes naurettavuuteen asti semiologiaa, modaalisuutta ja näiden eri variaatioita, visuaalista kielioppia unohtamatta, menetin mielenkiintoni täysin kirjaa kohtaan, koska nämä kuvien tulkinnasta kertovat asiat vaikuttivat siltä, ettei keskittyminen yksinkertaisesti riitä ajatuksen kanssa lukemiseen, ilman mieleenpainuvaa ja ajatuksia herättävää selkeää, ytimekästä, asiapitoista tai luovaa tekstiä. Päätin, että lainaan kirjan, jos siitä olisi apua tähän lukemisongelmaan...
Syyskuun loppuvaiheilla
Kävin hädissäni lainaamassa kirjan syyskuun puolivälissä ja loppukuusta huomasin edistymisraporttien ja päiväkirjojen päivämäärien menneen jo, joten johtopäätöksenä tästä en jaksanut pitää kiirettä sen enempää enää tässä vaiheessa. Mietin josko alottaisin kirjan lukemisen ja raporttien kirjoittelemisen silti kerrankin ajoissa, aivan kohta, muutamaa viikkoa ennen deadlinea. Silmäillessä tätä lievästi sanottuna sangen turhauttavalta vaikuttavaa tekstiä ja huomattuani ettei sen lukeminen fyysisestä kirjasta tunnu yhtään houkuttevammalta, silti toiveikkaana ajattelin, että aikaa on vielä paljon... Mietin myös, ettei päivässä tarvitse montaa sivua lukea, jos aloittaa ajoissa.
3.10. sunnuntai
Ajattelin alottaa kirjan lukemisen, koska aikaa oli enää pari viikkoa ja tässä ajassa riittäisi rauhallisempi tahti vielä. Sahattuani läpi ensimmäisiä kappaleita kirjan esittelystä ja sen tarkoituksesta auttaa ihmiskuntaa esimerkiksi kouluissa.... löin kirjan kiinni ja päätin yrittää seuraavana päivänä uudestaan...
7.10. torstai
Luin edestakaisin ensimmäisiä kappaleita kirjan alkupäästä, mietin ketä varten tämä kirja on oikeasti tehty: joko aiheuttamaan ihmisille päänvaivaa ja tuntemaan vihaa sen kirjoittajia kohtaa tai sitten siinä on jotain uhrautumisen arvoista. Vielä hetken yritettyäni lukemista valitsin ensimmäisen vaihtoehdon. Viikko aikaa tehdä hommat valmiiksi, alkoi hieman pelottamaan.
10.10.
Luettuani taas ensimmäisiä kappaleita uudestaan kirjan alkupäästä, mietin miksi en aloittanut lukemista ja raporttien laatimista yms. aiemmin. Lopulta sahattuani edestakaisin ensimmäisiä kappaleita kirjasta löysin vastauksen ja ilmeiseti syynkin tähän pienehköön ongelmaan...
11.10.
Halusin unohtaa kirjan, mutta se kummitteli jatkuvasti mielessäni ja aiheutti ahdistavan olotilan. Nyt suunnitelmana oli saada kirja luettua mielellään ennen torstaita, jolloin saisin viimeisteltyä kaiken siistiin nippuun. Lopulta luin noin sivulle 50 asti. Aikaa kului useita tunteja hyvin katkonaisesti lukien, minuutin keskittyen ja kohta herpaantuen unohtamaan nämä asiat ilman mitään mielikuvaa luetusta. En tässä vaiheessa halunnut lainata vielä mitään kappaletta tai tekstiä aiheista jotka tuntuivat erittäin subjektiivisilta ja abstrakteilta, toisaalta myös erittäin itsestäänselviltä jo alunperin aiheeseen tutustumattomalle. Tämä kahtiajakoisuus vaivasi alusta lähtien suunnattoman paljon koko kirjassa.
Ongelmani kirjan lukemisen kanssa tuntui kuitenkin helpottuvan päästyäni hieman eteenpäin syitten löytymisen, analysoimisen ja hiljalleen myös niitten sivuuttamisen ja/tai ylitsepääsemisen seurauksena. Kirja tai sen anti ei silti tuntunut yhtään sen houkuttavammalta...
Toisessa lastenkirjassa on piirrerry yksinkertaisilla muodoilla arkipäivän asioita ja toisessa selitetty tekstin avulla naturalistisesti kuvassa kuvattu asia kirjan sivulla 28:
”The two books, then, are very different in their stance towards the image. …”
Tiukkaa analyysiä kuvien naturalistisesta ja symboolisesti koodatusta luonteesta.
12.10.
Päätin lukea hieman lisää, koska aikaa ei ollut enää vitkasteluun. Luin kirjaa taistellen suunnilleen puoleen väliin saakka ja löysin tällä välin pari mainitsemisen arvoista kohtaa jopa, joita en edes täysin tuomitse etukäteen, kuten sivulla 57 mainittu visuaalisten ja sanallisten rakenteitten yhdistäminen:
”The same thing can be seen in page layout: the participants are heterogenous. They can be verbal (headlines, blocks of copy, etc.), but the semiotic means which bring them together into a coherent semantic structure are always visual.”
Kirjan sivulla 132:
”Modern magazine and website layouts form another category of visual works which are no longer based solely on the compositional principles of perspective.”
Sivuhan toimii itsessään säiliönä samaan tapaan kuin yksittäinen kuva ja sen rajallinen, suunnattu perspektiivi – kaikki sisältö sivullakin on siis suunnattua informaatiota. Joten hieman epämääräiseksi jää, esimerkeistä huolimatta, luodaanko sivuja koskaan kuvaa ja kuvan perspektiiviä varten vai kuvan perspektiivi aina sivua varten osana kokonaisuutta? Kirja herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
13.10.
Luin kirjan loppuun alati kiihtyvää tahtia ja opin tällä välin sivuuttamaan turhat jaarittelut, jotka alussa häiritsivät keskittymistä ja tuottivat suunnatonta tuskaa sekoittamalla paljon epäoleellisia kappaleita mukaan, mutta löysin siitä myös lopulta tähän itse kurssiinkin liittyvää sepustusta ja lopulta ehkä hieman mielenkiintoisenakin.
14.10.2010
raportointia, päiväkirjan kirjottamista... loppuun täytyy sanoa, että kirjasta olisi saanut enemmän irti ajan kanssa, mutta veikkaan että ajan myötä myös kirja vanhenee.