Kävin torstaina 11. helmikuuta tapaamassa HENRY ry:n (Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry) toiminnanjohtajaa Leena Malinia ja kysymässä hänen näkemystään maahanmuuttajataustaisten henkilöiden urakehityksestä ja koulutuksesta suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa, millainen on tilanne Suomessa verrattuna tilanteeseen muissa Euroopan maissa, ja vaikuttaako taantuma mahdollisesti koulutushalukkuuteen. Leena Malinilla on paitsi pitkä käytännön kokemus täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja johtamisesta sekä työelämän kehityshankkeista, myös laaja kansainvälinen kokemus suomalaisen henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten edustajana alan kansainvälisissä järjestöissä.
Leena Malinin mukaan yrityksissä yleisesti nähdään koulutuksen ja koulutustilaisuuksien toimivan arjen apuna, tukena ja rinnalla. Myös laskusuhdanteen tai taantuman aikana henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen käytettävät resurssit ovat melko vakiot, erityisesti suurissa organisaatioissa. Useat koulutuksen palveluntarjoajat ovat kuitenkin huomanneet kysynnän vähentymistä - mahdollisesti yrityksissä ja organisaatioissa tehdään enemmän omin voimin eikä osteta koulutuspalveluita niin paljon. Sen sijaan konsulttien työmäärä on monissa tapauksissa kasvanut.
Maahanmuuttaja - termin sisältöä kannattaisi Leena Malinin mielestä avata keskustelussa, onhan kyseessä hyvin heterogeeninen ryhmä, jossa erilaisia ihmisiä yhdistää syystä tai toisesta tehty päätös muuttaa ja jäädä asumaan ja työskentelemään Suomeen.
HENRY ry:hyn ovat ottaneet yhteyttä useat, eri maista Suomeen muuttaneet korkeasti koulutetut ihmiset, joilla on suuria vaikeuksia saada työtä. Jotkut heistä jopa puhuvat erinomaista suomea. Asenteellisia esteitä on oikeasti olemassa. Meillä on yhä asenteissa
parantamisen varaa.
Vuonna 2009 ilmestyi tutkimus, jossa kysyttiin eri eurooppalaisilta toimijoilta muun muassa nykyistä osaamista erilaisuuden hallinnassa (managing diversity) ja globalisaation hoidossa (managing globalisation) sekä niiden tärkeyttä tulevaisuudessa.
Tutkimusta varten lähetettiin Suomessa vuoden 2009 alussa kysely noin 1000 henkilöstöjohtajalle, -päällikölle ja kehittämisammattilaiselle. Koko Euroopassa kyselyyn vastasi yli 3300 henkilöä ja lisäksi tehtiin yli 90 ylemmän johdon haastattelua Euroopan eri maissa. Tutkimuksen tulokset julkistettiin kesällä 2009 julkaisussa nimeltä " Creating People Advantage - How to Tackle the Major HR Challenges During the Crisis and Beyond". Julkaisun ja tutkimuksen tekijänä ovat The Boston Consulting Group (BCG) ja EAPM -kattojärjestö (European Association for People Management).
Suomalaisten yritysten osalta sekä erilaisuuden hallinta että globalisaation hoito asettuivat matalan osaamisen ja vähäisen tärkeyden alueelle, eli osaamista pidettiin molemmissa tällä hetkellä vähäisenä, mutta myös tulevaisuudessa niiden katsottiin olevan
vähemmän tärkeitä. Verrattuna muihin Euroopan maihin tulokset eivät näiltä osin kuitenkaan olleet poikkeavia, vaan enemmänkin noudattelivat samoja linjoja.
Kaikki työ maahan muuttaneiden ihmisten osaamisen hyödyntämisen ja kouluttamisen eteen on tarpeellista, Leena Malin korosti. Suomessa kannattaa hyödyntää omassa työssämme esimerkiksi Hollannissa, Sveitsissä, Saksassa ja Ruotsissa tehtyä työtä.