<!-- @page
P
-->MUISTIO
Dramaturgisen tukiryhmän kokous
AIKA: 14.5. klo 14
PAIKKA: Helsingin Kaupunginteatterin neuvotteluhuoneessa
LÄSNÄ: Emma Puikkonen (puheenjohtaja), Sonja Merisalo (sihteeri), Kari Rentola, Sussa Lavonen, Henna Piirto, Liisa Urpelainen, Mirja Neuvonen
Kari Rentola toivotti kaikki tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti Medioksesta (hankkeesta voi lukea täältä: http://wiki.metropolia.fi/pages/viewpage.action?pageId=8553352
). Kyse on siitä, minkälainen työkalu kehitetään ja millä sisällöllä. Tämän tukiryhmän tärkein tehtävä on kommentoida ja peilata Emma Puikkosen ja Sonja Merisalon työtä. Myös Emma toivotti kaikki osaltaan tervetulleiksi jonka jälkeen kaikki esittelivät itsensä lyhyesti.
Emmasta voi lukea täältä: http://wiki.metropolia.fi/display/medios/Emma+Puikkonen
Sonjasta voi lukea täältä: http://wiki.metropolia.fi/display/medios/Sonja+Merisalo
Karion HKT:n apulaisjohtaja, koulutukseltaan ohjaaja, teatterialan sekatyömies.
Henna Piirto on HKT:lla dramaturgisena assistenttina.
Mirja Neuvonen on HKT:lla yleisötyövastaava, taustaltaan opettaja ja muusikko, oli tukiryhmässä läsnä näin ensimmäisen kerran kunniaksi.
Liisa Urpelainenon dramaturgi, käsikirjoittanut mm. TV-sarjoja.
Sussa Lavonen on dramaturgi, lehtori, näytelmäkirjailija ja ohjaaja.
1. Esityslistan tarkistaminen
Esityslista hyväksyttiin.
2. Esittelyt
Käytiin jo yllä.
3. Dramaturgisen tukiryhmän tavoitteet ja aikataulu
Emma sanoi, että hän toivoo tältä tukiryhmältä kommentteja ja peilaamista omaan työhönsä.
Emma kysyi osallistujien mahdollisuudesta osallistua testiwikin käyttöön. Sussa sanoi, että kommentoi mieluusti sen minkä ehtii, ei ehtine tuottaa sisältöä. Henna sanoi, että Kässyssä tarttuu tehtäviin jotka on tehtävissä nopeasti, on niin kiire, ei ehdi keskittyä laajempiin tehtäviin työn ohessa. Kari huomautti, että tukiryhmän ei ole pakko osallistua testiwikiin, se on vapaaehtoista. Liisa sanoi käyneensä Kässyssä, ja oletti, että ehtii osallistua lyhyisiin tehtäviin. Huomautti, että on kokematon wikien käyttäjä. Sonja sanoi tähän, että se on suorastaan hyvä asia, on tärkeää saada myös kokemattomampien mielipiteitä ja näkemyksiä.
Henna sanoi, että tuleva ulkoasu on parempi kuin testiwikissä oleva, selkeämpi. Sussa sanoi, että Apua! -osio on hyvä, mutta voisi olla vielä rautalankaohjeet jotka kuitenkin olisivat houkuttelevat mutta myös tarpeeksi yksinkertaiset. Mirja oli samaa mieltä, häntä arveluttaa muokata wikissä mitään ettei vaan hukkaa toisten tekemiä asioita. Sonja huomautti, että Kässyssä on tekniset ohjeet -osio, mutta nimi voisi ilmeisesti olla parempi. Sussa ehdotti "Näin kirjoitat", "Aloitus" tai "Käy sisään". Sonja sanoi myös, että historia wikeissä säilöö kaiken, ei tarvitse olla niin huolissaan siitä jos vahingossa poistaa toisten tekemiä asioita.
Kari totesi, että julkisuus on ollut yksi mitä on mietitty paljon. Se jäänee projektikohtaiseksi, eli Kässyn tulevaisuuden käyttäjät saavat siitä päättää itse. Samoin sen saavatko kaikki editoida. Samalla Kari sanoi, että tukiryhmässä tulisi miettiä että palveleeko tämä käsisprosessia, millä saadaan yhteisöllisyyttä, ettei jää vain kummajaiseksi. Sussa totesi, että yhteisöllisyys ja houkuttelevuus ovat todella tärkeitä. Hän näki yhteisöllisyyden rakentamisen keinoiksi webkameran käyttämisen ja sen että impulssimateriaali on muutakin kuin otsikoiden kautta tehtävää, myös sitä että osallistujia aktivoidaan vaikkapa valokuvaamaan tai etsimään lehtileikkeitä. Hän sanoi myös, että tietoaines ja ajan näköisyys virittävät, päästään eri keinoihin ja tapoihin työskennellä.
Kari sanoi, että oppimateriaali on iso asia. Dramaturgisten käsitteiden avaamista esimerkein. Tukiryhmältä haluaisi mielipiteitä siitä mistä kannattaa hakea, mitä lähteitä käyttää ja mitä käsitteitä otetaan mukaan aitoon käsisprosessiin.
4. Dramaturgi-opettaja esittelee työsuunnitelmansa: miten käsikirjoitustyökalua rakennetaan. 6. Keskustelua testiwiki Kässystä ja kevään käsikirjoitusprosessista
Emma esitteli Kässyn rakennetta. Työnhuone tarkoittaa paikkaa, jossa tehdään varsinainen työ, ja jossa on erilaisia kirjoituspöytiä. Perustyökalu sisältää työhuoneen, käsikirjoitusprosessin vaiheet ja valmistuvan käsikirjoituksen.
Kirjoituspöytiin tulee esille se, missä vaiheessa prosessia mennään. Helpottaa prosessin näkymistä. Tämä tehdään mahdollisesti väreillä. Yhteenvedot kirjoituspöytien työskentelystä tulevat mahdollisesti valmistuvaan käsikirjoitukseen, näin näkisi aina päätetyt tähtäimet.
Työryhmä-kohdassa näkee keitä on mukana, mitä harrastavat jne. Kässyyn tulee näkyviin myös se, keitä on läsnä. Vetäjän materiaali on sitä, mitä teknisesti Kässyssä tehdään. Oppimateriaali tulee erilliseen wikiin ja sitä voi käyttää myös itsenäisesti, ei ole pakko käyttää Kässyn kanssa.
Sussa nosti esille yhteisöllisyyden ja sen, kuka on vetäjä, dramaturgi? Onko kokemusta vetäjänä toimimisesta. Rooli tulee miettiä. Aina tulee loukkaantumisia jne., tulisi avata prosessia, että konfliktit kuuluu asiaan. Kari sanoi, että jos ryhmällä joka käyttää Kässyä ei ole selkeää arvojärjestystä olisi hyvä valita joku puheenjohtajaksi. Ryhmän tulee päättää vetäjän rooli, ja tämä pitää kirjoittaa auki Kässyyn. Henna mietti, kuinka paljon toisiaan tuntematon ryhmä saa päätettyä asioita? Vetäjällä oikeus lopulta päättää, mutta lannistaako se mahdollisesti muita?
Kari sanoi, että kaipaa tehtäviin selkeää syytä. Miksi kirjoitan. Emma mietti, että jokaisella tehtävällä pitäisi siis ehkä olla jo päämäärä. Kari sanoi, että sekin jo riittää, että näkyy että tämä kyseinen tehtävä liittyy johonkin vaiheeseen. On osa motivointia. Liisa totesi, että kaiken pitäisi olla mahdollisimman avointa, ei saa olla mitään salattua tietoa.
Emma kertoi, että vetäjän kannalta tuntuu että tarvitsee lisää materiaalia jotta näkee mihin ollaan menossa (käsisprosessissa). Nyt näkyy vasta keitä on mukana, ei vielä tavoitetta esim. kohtauksen kirjoittamiseen.
Sussa sanoi, että alkaa nousta esiin erilaisia lahjoja, joku on hyvä esim. dialogissa. Tulee ottaa huomioon. Samoin tulisi korostaa sitä, että tekstiä tulee kivuttomasti, miten pääsee iloiseen luovaan tilaan. Tyyliharjoittelua, luonnostelmia; ei liian pakattu formaattiin. Esiin noussee myös joitakin, jotka työstävät prosessia eniten.
Emma pohti, että edistyneemmille voisi olla linkki ulos, "täällä voitte tehdä kompositiota käsitekartan kanssa". Liisa totesi että on iso haaste kun toiset tuottaa ja toiset tulee kirveen kanssa. Henna sanoi puolestaan, että luonnostaan menee niin, että toiset vetää ja toiset tulee mukana. Mirja korosti vapaaehtoisuutta, jotkut ovat aktiivisia, toiset enemmän seurailee. Kari sanoi, että yhteistyö asettaa tiettyjä rajoitteita, tässä voi toimia vain näillä edellytyksillä.
Sussa mietti, pitäisikö avata ryhmädynamiikkaa? Mitä kuuluu prosessin luonteeseen, hiljaisetkin tulee saada kuultua, revittelypaikka? Vapaata keskustelua, että voi tuulettaa oikein kunnolla. Tästä Emma mietti, että vaatiiko ryhmädynamiikan hallinta vetäjältä erityistaitoja, voiko kuka vaan vetää? Karikin sanoi, että ryhmädynamiikasta olisi tärkeää kirjoittaa Kässyyn; esitellä eri tilanteita, yksi dominoi, ryhmä riitautuu jne. Sussa totesi, että ryhmädynamiikasta löytyy hyvää kirjallisuutta, vaiheet on helppo löytää.
Liisa kysyi ryhmäkoosta, johon Kari sanoi, että 30 on hankehausta lähtöisin, silloin piti olla mahdollisimman paljon. Ryhmäkokoa yritetään saada pienennettyä. Henna kysyi, miten ryhmä kootaan, johon Emma sanoi ettei olla vielä niin tarkkaan suunniteltu mutta netistä haetaan, mahdollisesti IRC-Galleriasta. Tulee tehdä selväksi mitä vaaditaan, sitoutuminen. Mirja sanoi, että kohderyhmä on lukiolaisia ja ammattikoululaisia, valmistumassa olevia nuoria. Kari sanoi, että jatkossa Kässyä voi käyttää ketkä tahansa, tämä kohderyhmä on vain hankkeen ajan.
Emma pohti, käyttäisivätkö ammattilaiset Kässyä? Suhteessa Celtxiin Kässy sopii yhteisöille, Celtx parille. Celtx on käsikirjoitustyökalu, mutta se on aika rajattu. Maksaa 5$ kuussa jos haluaa asentaa itselleen, verkossa ihan kevyt versio.
Emma esitteli Kässyn leiskaa (=ulkoasusuunnitelmaa). Osallistujien aktiivisuus tulee näkyviin, vaiheet tulevat todennäköisesti eri väreillä tai muuten eroteltua. Välilehdissä on tärkeimmät asiat. Oppimateriaali on aakkosellinen hakemisto josta on linkit ulos (toiseen wikiin, jota on tavoitteena tuottaa alan osaajien kanssa, eräänlainen Wikipedia käsikirjoittamisen käsitteistä). Oppimateriaalissa avataan dramaturgisia käsitteitä, sinne laitetaan kaikki mahdolliset. Siellä on myös kirjoitustehtäviä eri vaiheisiin ja esim. käsitteiden avaamiseen, teemojen mukaan tehtäväpaketteja. Linkkejä syvempään tietoon, suomen- ja englanninkieliseen. Esimerkkitekstejä ja lainauksia.
Emma esitteli Elokuvantajun käsitekarttaa. Käsitekartta (mindmap) on yksi mahdollinen tapa rakentaa kompositiota netissä. Kari kysyi, että onko kyseessä sapluuna joka on olemassa jo vai syntyy prosessin myötä? Näkyy asioiden väliset suhteet. Emma vastasi, että vetäjä kokoaa, ydin tulee näkyviin. Kari koki käsitekartan erittäin tärkeäksi, samoin Sussa, joka myös kysyi saako sitä wikiin. Sonja ja Emma sanoivat, ettei saa suoraan, mutta linkin voi laittaa. Sonja lupasi selvittää, onko mahdollista saada edes jotain alkeellista piirto-ohjelmaa plugarina wikiin. Mirja kysyi, olisiko linkitysversiossa esim. teksti että tee täällä? Emma myönsi ja sanoi että alla olisi myös ohjeet. Kari sanoi, että kuvallinen ilmaisu tässä vaiheessa prosessia olisi tärkeä.
Sussa sanoi esityspartituurista, että se tulisi avata yhdeksi formaatiksi; kertoa mitä se on ja miten voi käyttää. Aiheensa näköisiä esityksiä, ettei mennä opettamaan vain jotain tiettyä tapaa. Termiviidakko, kaikki pitää avata jottei vieraannuteta. Emma totesi tämän haasteeksi, kiireessä ottaa niin helposti käyttöön ne perinteiset termit. Uudemmista termeistä on myös vaikeampi löytää tietoa. Kari painotti, että on tärkeää ettei työkalu arvota mitään, esittelee vain mitä kaikkia käsitteitä voi olla. Lisäksi Kässy ei saa liikaa viitata esityksen rakentamiseen, sen rakentamiseen valojen jne. osalta. Se on vasta seuraava hanke. Tuotoksena on kopioitavissa oleva työkalu. Esittämisen kieli ei ole mukana. Mirja sanoi, että ei saa sulkea pois, mutta ei myöskään osoita sinne suuntaan.
Henna sanoi, että nuoret elävät netissä jo ihan eri tavoin kuin vanhemmat. Ihmiset määrittelevät omaa itseään tosi paljon; kuvin, videoin.. Esimerkiksi Facebookissa. Mirja sanoi olleensa Mikko Salasvuon luennolla jossa oli kerrottu, kuinka nuorisokulttuurissa julkaiseminen on oleellista. Nuoret voisivat todella tykätä aiemmin mainitusta revittelypalstasta, liittyy sitoutumiseen. Kari sanoi, että Kässyyn on ollut suunnitteilla kahvila-tyyppinen osa foorumille tätä varten. Tavoitteena kuitenkin on houkutella kirjalliseen ilmaisuun, balanssi olisi siis tärkeä, pyytää kertomaan myös kirjallisesti jolloin käyttää samaa ilmaisuvälinettä kuin käsiksen kanssa.
Sussa sanoi, että on hyvä, että on mahdollisuus yksityisyyteen, kuten ulkoasuesimerkissä "Markon pöytä, älä tule". Emma jatkoi, että yhteisön raja tulee osoittaa, että tulee voida myös sanoa että älä häiritse nyt. Kari sanoi, että työtahti ja ryhmän koostumus vaikuttavat, mutta järjestyssäännöt tosi tärkeät. Kari mietti myös sitä, että kiihkeästä rytmistä ei voine puhua, kun huomaa edellisen kommentin tulleen kolme viikkoa sitten. Nousee kysymyksiä, että kiinnostaako ketään, kuuleeko kukaan? Sussa totesi, että kiihkeys ja frekvenssi ovat tapauskohtaisia. Mirja sanoi, että selkeät deadlinet ainakin helpottavat.
Emma kertoi, että työpöytiin tulee merkintä siitä, onko se aktiivinen vai ei ja se sulkeutuu kun asia on päätetty. Kari sanoi, että vetäjä pitää huolta aikataulusta, myös ilmoittaa että jokin pöytä on sulkeutumassa. Jos joku kommentoi, että ei vielä, niin sitten OK, jatketaan. Tarve saada palautetta on suuri, ristiinkommentointia tarvitaan.
Pohdittiin myös sitä, tuleeko kirjoituspöytiä loputtomasti? Säilyykö arvo, hierarkia? Mirja mietti, voiko pöytä poistua ja tulla uudelleen käyttöön myöhemmin? Emma totesi, että tämä on OK, vetäjän tulee vaan tietää mitä tekee vaikka historia tallentaakin. Kari ehdotti, että olisi erikseen varastohuone.
Emma kysyi kutomiskäsitteestä. Sussa sanoi, että kyse on siitä että kompositiovaiheessa kootaan kaikki. Liisa sanoi, että heillä puhutaan pujottelusta. Emma kysyi miten tehdään käytännössä. Liisa vastasi, että joskus laittelee post-ittejä seinille, siirtely helppoa. Tai kohtausluettelossa siirtelee. Sussa sanoi samaa, ja lisäsi käyttävänsä juurikin käsitekarttoja sekä ääneen lukemista. Kari sanoi, että graafiset mallit auttavat. Hän myös mietti, miten saada Kässyyn tämä graafisesti? Sonja totesi, että jossain muussa ohjelmistossa. Liisa puhui intensiviteettihyrrästä, josta Kari kertoi kuin janalla on alku ja loppu ja siihen laitetaan esille miten kohtaukset asettuu janalle.
Sussa pohti rytmin käsitettä suhteessa kokonaisuuteen. Kari nosti esille sisääntulon dramaturgian, millä tahdilla uusia henkilöitä tulee lavalle ja menee sieltä pois. Tämä on iso rakennetekijä.
Emma sanoi, että Kässyyn tulee aikajana siitä paljonko vielä on aikaa, missä ollaan menossa. Kari sanoi, että tieto siitä, että on enää tietyn verran aikaa tehdä on motivoiva. Liisa sanoi, että tämä on hyvä siinäkin mielessä, että näinhän se tosielämässä menee. Emma sanoi että muistuttamista on tarkoitus tehdä myös sähköpostitse.
Kari pohti valmistuvaa käsistä, sen muokkausta, otsikoiden lisäämistä, kappaleiden siirtoja. Kari on käyttänyt MS Binderiä joskus, joka oli näppärä tässä suhteessa. Muuttuisiko osa kirjoituspöydistä osaksi käsistä? Emma sanoi, että riippuu myös ryhmästä ja vetäjästä, mitä sopivat. Myös balanssi kuvien ja tekstien osalta. Ja valitut tehtävät vaikuttavat, vai käyttääkö ollenkaan tarjolla olevia tehtäviä. Käyttääkö ehkä vain rakennetta.
Lopuksi käytiin vielä kierros siitä, mitä oli jäänyt kullekin päällimmäiseksi mieleen. Sussa sanoi, että tehtävänantoja pitää miettiä, antaa suunnan. Haastavaa. Minkälaisia tehtävätyyppejä on ja miten ohjeistetaan vetäjää. Ja miten Kässyllä onnistuu esim. rock-oopperan tekeminen? Kari sanoi, että musiikkiteatteri tuo liudan uusia käsitteitä, ei arvoteta pois, mukaan vaan. Ne ovat vain käsitteitä, ei anneta mitään sapluunaa miten toimia. Emma totesi, että tulee paljon lainauksia teksteistä, omat jutut lyhyitä, resurssien puitteissa.
Liisa totesi tärkeäksi tiimikirjoittamisen, sen kuinka perusluottamus synnytetään. Eettinen ohjeistus tärkeä, "palautteesta ei saa suuttua". Vetäjällä tulee olla jonkin verran valtaa, mahdollisuus viheltää peli poikki. Silti työskennellään kommunikoivaan sävyyn. Avoin, ei ylhäältäpäin ohjattu. Halu tehdä yhdessä, yhtä mieltä edes jostain. Ilmapiirin luominen niin, ettei kukaan pihtaa itseään, kaikki uskaltavat heittää asioita esiin. Emma totesi, että netissä leimahtaa helposti. Liisa jatkoi, että yksikin väärä sana voi saada aikaan mitä vain, kirjoitetulla sanalla on niin suuri paino.
Mirja sanoi, että haaste on se, että jatkossa Kässy on kenen vain käytettävissä. Miten onnistuu kokemattomalta ryhmän vetäjältä? Eettinen ohjeistus siksi todella tärkeä. Kari mietti, että ehkä voisi luoda oman wikin taas ryhmätöiden karikoille, eettisille kysymyksille. Live-tilanteessa opettaja ajaa pois ne jotka terrorisoi. Sussa totesi, että ryhmä säännöt ovat tosi tärkeät.
Liisa esitti, että etusivulla voisi olla kerrottuna ryhmätyön ydin? Vaikka haikuna. Mirja koki tärkeäksi, että ryhmätyöstä on asiaa tehtävissä ja vetäjän materiaalissa ja että on oleellista että on paljon materiaalia ja esimerkkitehtäviä. Emma pohti jaottelua, tekninen puoli vs. prosessi. Mirja sanoi, että materiaalit ja tehtävät voivat toki lisiä matkan varrella, kaiken ei tarvitse olla valmiina nyt heti. Sussa toivoi avoimuutta, haastamista; ehkä ryhmä voisi tehdä itsekin. Mirja pohti sitä, mikä on se tapa, ettei vain että kunhan kirjoitetaan jotakin. Kari sanoi, että tällaista uudentyyppistä tehdessä haluaa virikkeitä siitä miten voisi tehdä, mitä tehtäviä voisi olla. Esimerkiksi kuinka saada ihmiset tuottamaan tehtäviä ja pari esimerkkiä. Ulkopuolinen ei tajua miten pienestä kaikki voi lähteä. Emma sanoi, että tehtäviä tulee, jo prosessin tekovaiheessa. Miten pääsisi alkuun; "aloitus", "ideointi" olisi linkkejä: kokeile vaikka näitä tehtäviä.
Prosessin aikana tapahtumat jäävät historiaan, mutta jokainen prosessi on omassa työkaluversiossaan. Wiki on siis puhdas aina kun uusi ryhmä aloittaa. Pohditaan sitä, miten prosessit saisi näkyviin, olisi arvokasta saada tietää mitä prosesseja on aiemmin vedetty. Mahdollisesti tulevaan Medios-portaaliin, mutta pitää selvittää miten saadaan tieto kerättyä.
Seuraavassa kokouksessa on tarkoitus käydä läpi Kässyä ja sen sisältöä vielä ennen TIO-opiskelijoiden (Teatteri-ilmaisun ohjaaja) testiä. Kommentit ehtii vielä toteuttaa. Sitä seuraava kokous on prosessin jälkeen.
7. Seuraava kokous
Seuraava kokous on tiistaina 1.9.2009, klo 17.
Sitä seuraava kokous on 16.10.2009 klo 14.