Kun nyt kerran on mahdollisuus, suunnittelen omassa ajatuskokeessani sellaisen maailman mikä minusta olisi optimi, noin niin kun tulevaisuutta ajatellen. Ainakin joiltain osin ja kärjistäen.
Tulevaisuudessa (en määrittele aikaa) teknologia on suunnilleen samoissa kantimissa kuin nyt, tosin sen verran on otettu takapakkia, että kulkuvälineistä saastuttavimmat, autot, on poistettu käytöstä ja kulkupelinä toimiikin vanha kunnon hevonen. Pidemmät matkat hoituvat kätevästi teleportaatiolla. Myös avaruusmatkat ovat arkipäivää kaikille ja matkojen luontoystävällisyys on maksimoitu keksimällä saastuttamaton biopolttoaine. Lääketieteen saralla teknologia on kehittynyt muun muassa niin, että laboratorio-olosuhteissa on mahdollista "kasvattaa" elimiä elinsiirtoja varten ja tappavat sairaudet, kuten syöpä ja AIDS on saatu kuriin.
Henkilöllisyystodistuksena, pankkikorttina, kirjastokorttina ja niin edelleen, toimii verkkokalvontunnistus. Vaikka teknologian kehitys tuo monia helpotuksia ihmisten elämiin, teknologia ei kuitenkaan hallitse niitä. Tietokoneiden merkitys pienenee ja niiden käyttö vähenee lähes kokonaan työ- tai opiskelukäyttöön. Robotteja ja muita vastaavia ei tässä tulevaisuudessa ole, myöskään kloonaamista tai keinotekoisen elämän (pois lukien siirtoelimet) luominen ei kuulu tähän maailmaan.
Ydinvoimaloiden sijaan energianlähteinä käytetään tuuli- ja aurinkovoimaa ja yleisesti ottaen koneellistuminen vähenee. Yllämainittujen muutosten ansiosta planeetta voi taas paremmin. Muuten ympäristö muistuttaa paljon nykyaikaa, mutta suuret kaupungit ovat muuttuneet pienemmiksi kyliksi ja yhteisöiksi (vanhaa kunnon maalaisromantiikkaa!) ja rumien betonipalikoiden tilalle on noussut perinteisiä puutaloja. Romantisoituna luonto ja ihminen elävät harmoniassa kuten back in the day.
Yhteiskunta toimii paljolti samoin kuin nykyäänkin, mutta tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Yhteiskunnan perustana on vanha kommunistinen unelma kaikkien tasa-arvoisuudesta ja veljeydestä, mutta koska sellaisenaan idea ei käytännössä toimi (kuten historia on opettanut) joitain muutoksia on tehty. Varallisuus jakautuu tasaisemmin eri yhteiskuntaluokkien välillä, eikä olemassa ole enää ökyrikkaita ja rutiköyhiä. Työllä voi rikastua edelleen, mutta miljoonaerot tuloissa ovat historiaa. Peruspalvelut toimivat samoin kuin nyt, mutta parannettuina versioina (ei ruuhkautumista, palvelujen puutetta, eriarvoisuutta ihmisten kohtelussa) ja yhteiskunnastamme on tullut omavaraisempi kuin ennen. Teknologian kehitys on mahdollistanut muun muassa maatalouden kasvua uusien viljelyslajien muodossa ja näin ollen kansantalous on parantunut tuontituotteiden tarpeen pienentyessä. Eriarvoisuus on historiaa, ja jokainen etninen, uskonnollinen, aatteellinen tai mikä tahansa muu ryhmä saa osakseen saman arvostuksen, edut ja yhteiskunnan tuen kuin "valtavirtaväestön" keskivertojäsen.
Kaiken kaikkiaan tässä utopiassa ihmiset ovat onnellisimpia, välittävät toisistaan enemmän ja ovat sopusoinnussa luonnon kanssa. Yhteiskunnan peruspilarit, lait, säännöt ja tietyt normit ovat edelleen voimissaan ja niitä valvovat instituutiot edelleen olemassa (armeija, poliisi). Kirkko ja valtio ovat erilliset ja uskonvapaus vallitsee. Teknologia palvelee ihmistä mutta ei riistäydy käsistä ja nouse kapinaan niin kuin useimmissa tulevaisuusnäkymissä. Tässä utopiassa ei myöskään ole pikkulintuja, jonotusmusiikkia, pahaa ruokaa, aikaisia aamuja ja tylyjä asiakaspalvelijoita.
Kaikkea tätä hallitsen minä, Paula 1, ruler of all the worlds. Tai jos se ei onnistu niin sitten voin tyytyä demokratiaan.