Opinnäytteen tekijä: Anna-Mari Lamminen
Opinnäytetyön aihe: Käyttäjälähtöinen avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valinta, tapaustutkimus julkaisujärjestelmän valinnasta Metropolian kulttuurin ja luovan alan hankkeille
Opinnäytteen ohjaaja(t): Katri Myllylä
Lyhyt opastus käyttäjälähtöisen avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valintaan
Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä käytetään nykypäivänä paljon verkkosivujen alustana ja niitä on tarjolla paljon verkossa sekä erityyppisiä eri käyttötarkoituksiin. Yleisimmin nämä julkaisujärjestelmät ovat portaali-, foorumi- ja blogipohjaisia (Nirav Mehta 2009). Portaalilla tarkoitetaan julkaisujärjestelmiä, joiden avulla pystytään hallinnoimaan helposti laajaa määrä sivuja verkkosivustolla ja käytetään useimmiten dynaamisissa verkkosivustoissa. Julkaisujärjestelmistä sanotaan, että ne ovat työkaluja, joiden avulla on helppo luoda ja päivittää sivuja. Näin asia ei kuitenkaan ole, koska julkaisujärjestelmät ovat omiin kokemuksiin perustuen käyttöympäristöiltään erilaisia ja sisältävät vaihtelevan määrän ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia. Jotkut julkaisujärjestelmät ovat yksinkertaisia toimintavoiltaan ja jotkut julkaisujärjestelmät ovat toimintavoiltaan monimutkaisempia. Jokainen julkaisujärjestelmä vaatii oman oppimisensa. Sen vuoksi julkaisujärjestelmä voidaan nähdä haastavana tai helppona työkaluna, vaikka teknisesti ajateltuna sillä saataisiin aikaan hyviä verkkosivuja ja mahdollistaisi satojen sivujen rakentamisen sivustolle. Samoin James Robertsonin (2007) mukaan jotkut järjestelmät ovat helppokäyttöisempiä kuin toiset julkaisujärjestelmät. Robertsonin (2008) mukaan julkaisujärjestelmän valinnassa keskeisenä on sen käytettävyys. Julkaisujärjestelmän valinnassa tulisi huomioida ensisijaisesti sen tulevat käyttäjät.
Tässä artikkelissa käsittelen seuraavaksi avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valitsemista, koska avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valinnassa on paljon haasteita. Suurimpina haasteenna järjestelmän valitsemisessa on se , että internet tarjoaa paljon avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä ja se, että ei ole tarjolla sähköistä tai painettua hyvää opasta, joka huomioisi tiettyjen käyttäjien tarpeet (Mehta 2009). Yleisesti julkaisujärjestelmän valitsemisesta on saatavilla niukasti painettua ja sähköistä tietoa, mikä hankaloittaa valitsemista. Erityisen tärkeää julkaiusjärjestelmän valinnassa on julkaisujärjestelmän tulevat käyttäjät, joten valittu julkaisujärjestelmä tulisi soveltua tuleville käyttäjille. Jos valittu järjestelmä ei sovellu tuleville käyttäjille, käyttäjille voi olla vaikea suorittaa päivittäisiä tehtäviä järjestelmällä ja järjestelmän käyttö voi osoittautua vaikeaksi ellei lähes mahdottomaksi käyttää. Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valinnassa tulisi huomioida, että tulevat käyttävät pystyvät oppimaan valitun järjestelmän. James Robertson (2008) ohjeistaakin, että julkaisujärjestelmän valitsemiseen osallistuisi ainakin yksi julkaisujärjestelmän tuleva käyttäjä, jotta valinta tapahtuu tulevat käyttäjät huomioiden. Julkaisujärjestelmää ei tulisi valita pelkästään teknisesti taitavan henkilön toimesta, koska silloin järjestelmä voi soveltua teknisesti hyvin sivustolle, mutta ei sen tuleville käyttäjille (Robertson 2008).
Tarkoituksenani tässä artikkelissa on opastaa lyhyesti, miten avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä valitaan ottaen huomioon sen loppukäyttäjät. Käyttäjälähtöisen avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valinta tapahtuu siten, että tuleva käyttäjä tai tulevat käyttäjät osallistuvat valintaprosessiin mukaan. Tulevien käyttäjien mielipide on keskeinen valintaprosessissa, joten järjestelmän valinta tapahtuu tulevien käyttäjien näkökulmasta. Tällöin valitsemista ei toteuta pelkästään teknisesti taitava henkilö.Lisäksi julkaisujärjestelmien käytettävyyden tutkiminen ja käytettävyystestaukset kuuluvat valitsemiseen, koska niiden avulla taataan, että valittu julkaisujärjestelmä soveltuu tuleville käyttäjille. Käytettävyystestauksilla pystytää hyvin kartoittamaan tulevien käyttäjien osaaminen, totutut käyttötavat verkossa ja saamaan selville, millainen käyttöjärjestelmä on heille mieleinen työkalu päivittäisten tehtävien suorittamiseen verkossa.
Käyttäjälähtöiseen valintaprosessiin kuuluu kuusi vaihetta, jotka osaksi perustuvat Chang Ongin (2005) määritelmään. Vaiheet etenevät 1-6 olevassa järjestyksessä. Valintaprosessin vaiheet ovat seuraavat:
1.Vaatimusten määrittely ja taustatyö avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä
2.Kokeiluvaihe
3.Tutkimustyö
4.Ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien määrittelyvaihe
5.Ulkoasun määrittelyvaihe
6. käytettävyystestaus.
Kaikki muut edellä esitetyissä vaiheista sisältyvät Ongin (2005) määritelmään, paitsi taustatyö avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä vaiheessa 1 ja 6. vaihe. Edellä mainitut asiat olen täydentänyt Ongin ohjeeseen, koska olen halunnut saada julkaiusjärjestelmän valitsemisesta riittävän käyttäjälähtöisen sekä 1. vaiheessa valinnan suorittajalla on mahdollisuus hankkia julkaisujärjestelmistä mahdollisimman paljon ennen kokeiluvaihetta. Omiin kokemuksiin perustuen on haasteellista lähteä kokeilemaan julkaisujärjestelmiä, jos tieto julkaisujärjestelmistä on vähäistä. Esittämissäni valintaprosessin kuudesta vaiheista vaihe 1 on tärkein, koska silloin määritellään sivuston ja tulevien käyttäjien tarpeet sekä pohditaan, millainen julkaisujärjestelmä tukisi näitä sivuston tarpeita. Vaatimusten määrittely pitää tehdä hyvin huolella ja se pitää toteuttaa ennen kokeiluvaihetta, koska valintaprosessi voi epäonnistua (Mehta 2009). Vaatimusmäärittely on pohja koko valintaprosessille, koska laaditut vaatimukset määrittävät, millaisia julkaisujärjestelmää lähdetään kokeilemaan ja valitsemaan. Kokeiluvaiheessa tutustutaan ja kokeillaan erilaisia julkaisujärjestelmiä sekä vaiheessa pyritään löytämään sopivia julkaisujärjestelmäehdokkaita. Tutkimustyövaiheessa etsitään mahdollisimman paljon tietoa julkaisujärjestelmäehdokkaista. Kumpaakin, kokeilu- ja tutkimustyövaiheeseen, sisältyy julkaisujärjestelmien käytettävyyden tutkiminen, jotta valintaprosessi tapahtuu tulevien käyttäjien näkökulmasta. 4. vaiheessa määritellään, mitä toiminnallisuuksia halutaan, että julkaisujärjestelmä sisältää, jotta sivuston tekniset tarpeet tulee huomioitua. 5. vaiheessa on tarkoitus pohtia tulevan sivuston ulkoasua ja, mitä vaatimuksia ulkoasu tuo julkaisujärjestelmän valintaan. Viimeisessä vaiheessa toteutaan käytettävyystestauksia julkaisujärjestelmille, jotka ovat valintaprosessin aikana vaikuttaneet sopivilta. Käytettävyystestauksiin on hyvä saada osallistumaan kaikki valitun julkaisujärjestelmän tulevat käyttäjät, jotta järjestelmän valinta huomioi erilaiset käyttäjät.
Paljon tietoa avoimen lähdekoodun julkaisujärjestelmistä löytyy osoitteesta www.opensourcecms. Kyseisessä osoitteessa on mahdollista kokeilla heposti ja kätevästi avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä. Lisäksi sivustolla on käyttäjien arvosteluja ja kommentteja avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä. Käyttäjien arvostelut ja kommentit ovat hyvänä tukena julkaisujärjestelmän valitsemisessa. Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valitsemisessa kannattaa hyödyntää Nirav Mehtan teosta "How to choose an open source CMS, Beginner´s guide" vuodelta 2009. Kyseinen teos kertoo vaihe vaiheelta, miten julkaisujärjestelmän valintaprosessi etenee. Muita tärkeitä henkilöitä ovat Chang Ong ja James Robertson. He ovat esimerkiksi erikoistuneet sisällönhallintajärjestelmiin. Erityisesti James Robertson tietää julkaisujärjestelmien käytettävyydestä paljon. Robertsonin kirjoittamia artikkeleitä julkaisujärjestelmistä kannattaa käydä lukemassa verkkosivulta, www.steptwodesign.com.
Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmän valinnan näen onnistuvan käyttäjälähtöisesti, kun järjestelmän tulevat käyttäjät ovat mukana valintaprosessissa ja heidän näkemykset huomioidaan jukaisujärjestelmän valinnassa. Kun vaatimusmäärittely tehdään valintaprosessissa riittävän huolella ja tarkasti sekä käytettävyys huomioidaan valinnassa monipuoliseti, voi valinta tapahtua hyvin käyttäjien kannalta.