Perjantaina 12.2.2010 kävin Helsingin seudun kauppakamarissa keskustelemassa asiamies Markku Lahtisen kanssa pääkaupunkiseudun yritysten suhteesta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllisyystilanteeseen ja työntekijöiden urakehitysnäkymiin pääkaupunkiseudulla.
Helsingin seudun kauppakamarilla on tällä hetkellä noin 6 700 yritys- ja yhteisöjäsentä Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan alueilla. Jäsenistä suurin osa on pk-yrityksiä.
Muista Suomen maakunnista poiketen Uudellamaalla on hyvin palveluvaltainen elinkeinorakenne. Keskeisiä toimialoja ovat kauppa- ja palvelut, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemisala sekä liikenne ja logistiikka. Markku Lahtinen muistutti, että pienyrityksillä ei ole yleensä aikaa tai mahdollisuuksia rekrytoida suoraan ulkomailta tai mahdollisuuksia ja osaamista ulkomailla opiskelleiden ja työskennelleiden henkilöiden osaamisen mittaamiseen.
Pk-yritys palkkaa henkilöitä akuuttiin tarpeeseen eikä aina välttämättä ehdi arvioimaan, mitä osaamista yrityksessä tarvitaan pari vuoden päästä. Helsingin seudulla maahanmuuttajat ovat yksi keskeinen ratkaisu työvoiman ja osaamisen saatavuuden kannalta tulevina vuosina. Täällä jo olevien ja tänne tulevien uusien maahanmuuttajien kouluttaminen ja työelämään integrointi on todella tärkeää, jotta työmarkkinoille saadaan riittävästi osaajia.
Pääkaupunkiseudun väestön kasvu perustuu pääosin maahanmuuttajiin - kantaväestön sisäinen muuttoliike on verraten vähäistä. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan vuonna 2020 noin viidenneksellä 16-18-vuotiaiden ikäluokasta ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajatausta.
Helsingin seudun noin 700 000 työpaikasta noin puolessa pohjana on toisen asteen ammatillinen perustutkinto, noin 30 %:lla ammattikorkeakoulutason ja noin 20 %:lla yliopistotason koulutus. Suurin tarve tulevaisuudessakin on ennen kaikkea toisen asteen koulutuksen saaneista työntekijöistä. Heidän piiristään myös eläköidytään suhteellisesti eniten. Ammattikorkeakouluista valmistuneista työnjohtajista on puolestaan kohtuullisen huutava pula LVI- ja rakennuspuolella.
Helsingin seudun kauppakamari ja pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät perustivat vuonna 2008 Ennakointikamarin, jonka tehtävänä on arvioida yritysten työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeita lähitulevaisuudesta noin neljän vuoden päähän eteenpäin. Ennakointikamarin tulokset vaikuttavat suoraan koulutuksen järjestäjien koulutustarjontaan ja välillisesti yhteishankintakoulutusvaroin ostettavien koulutuspalveluiden suuntaamiseen elinkeinoelämän tarpeiden mukaan.
Vuonna 2009 järjestettiin neljä Ennakointikamaria: liikenne- ja kuljetuspalvelut, majoitus- ja ravitsemisala, talonrakennus- ja infra-alat ja LVI-, sähkö- ja automaatioala. Esimerkiksi LVI- ja sähkö- ja automaatioalalla suurin osa vastanneista yrityksistä arvioi, että tulevaisuudessa työvoiman rekrytoinnissa tulee olemaan jonkin asteisia vaikeuksia, ja reilu kolmannes näki maahanmuuttajataustaisen työvoiman merkityksen kasvavan.
Vuoden 2010 Ennakointikamaritilaisuudet ovat 1) tekninen tukkukauppa 8.4. klo 12-16.30, 2) yksityiset hyvinvointialat 21.5 klo 8.30-12.30 ja kiinteistöpalvelu- ja 3) turvallisuusala 27.10. klo 12-16.30. Ennakointikamarien ohjelmat, esitykset, yritys- ja oppilaitosselvitykset ja yhteenvedot löytyvät osoitteesta <http://www.ennakointikamari.fi/>.
Yritysten tarpeisiin vastaamiseksi maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa Helsingin seudun kauppakamari kannattaa joustavia ja uudenlaisia toimintamalleja. Yksi tapa voisi olla, että ELY-keskus hankkisi/koordinoisi projekteja, joissa yhdistyvät työvoimapoliittinen ja koulutuspoliittinen osaamisen kehittäminen.
1. vaihe: rekrytointikoulutus yhteishankintana (sis. ammatillinen osaaminen, työelämätaidot, kielikoulutus)
2. vaihe: työharjoittelujakso (ei vielä sido työnantajaa)
3. vaihe: oppisopimuskoulutus (aluksi 4 kk koeaika)
Lisäksi ulkomaalaisten palkkauskynnystä madaltaisi kiertävä työvalmentaja. Yrityksen ulkopuolinen työvalmentaja olisi yhden tai muutaman viikon mukana työpaikalla toimien työyhteisön tukena ja sparraajana. Työvalmentaja voisi olla myöskin maahanmuuttajataustainen.
Tuike Karppinen Itella Oyj:stä, kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä ja Markku Lahtinen tapasivat 13.10.2009 ministeri Astrid Thorsin ja jättivät hänelle Helsingin seudun kauppakamarin nimissä muistion, jossa todetaan muun muassa pääkaupunkiseudun tarvitsevan seudullisesti näkyvän työperäiseen maahanmuuttoon keskittyvän neuvonta- ja ohjauspisteen, joka palvelee maassa olevia maahanmuuttajia, tänne muuttavaa työvoimaa, työvoimaa tarvitsevia työnantajia ja ulkomaisia yrityksiä. Yhden luukun periaatteella toimivassa neuvontapisteessä olisivat mukana valtion viranomaiset, kaupungit, koulutuksen järjestäjät, Kela ja yksityistä palvelutarjontaa.
Muistiossa todetaan myös, että yleinen mielipide-ilmasto on jyrkentynyt ja todennäköisesti jyrkentyy edelleen. Ihmisten asenteet ehkäisevät tällä hetkellä ehkä välillisesti eniten yritysten valmiuksia rekrytoida ulkomaalaistaustaista henkilökuntaa. Tarvitaan korkean profiilin imagokampanjointia, jossa yhtenä kohteena ovat ulkomaalaistaustaista työvoimaa työllistävien yritysten työnjohto sekä henkilöstö. Työmarkkinoiden tarpeiden kannalta on olennaista keskittyä työntekijöiden osaamiseen taustasta ja alkuperästä riippumatta.
Markku Lahtinen kertoi Kauppakamarin olevan aktiivisesti mukana työssä, jolla maahanmuuttajien koulutukseen ohjausta ja työelämään integroitumista voidaan nopeuttaa.