18.5.2009
DIGITAALINEN VIESTINTÄ
Kehittämispäivä
Käsiteltävinä teemoina kaksi kokonaisuutta:
1) T&K, (-)HANKKEET, PROJEKTIT JA NIIDEN SUHDE (PERUS)OPETUKSEEN
Näitä kysymyksiä pohdittiin:
Miten tutkimus- ja kehitystoiminta, hankkeet ja yksittäiset projektit voidaan paremmin yhdistää ns. perusopetukseen?
Millaisia haasteita tässä on näkyvissä? Hankkeiden vetäjän ja ns. normaaliopettajan rooleissa?
Millainen olisi parhaiten digitaalisen viestinnän suvaa hyödyttävä hanke / projekti? (Suva, opiskelijat, opettajat kokonaisuudessaan)
2) OPETUKSEN KOKONAISUUS
Näitä kysymyksiä pohdittiin:
Opetuksen kokonaisuuden hahmottaminen tärkeää. Mitä muuta kuin yhteistä keskustelua kaivataan opetuksen kokonaisuuden hahmottamiseen?
Opettajan näkökulmasta? Keinoja ensi vuodelle?
TIIMIEN TULOKSET keskustelun pohjalta
HANKKEET / PROJEKTIT
Opiskelun tulisi kytkeytyä hankkeisiin selkeästi.
Kytkeminen koettiin osin työlääksi.
Hankkeiden kytkeminen toteutuu hyvin, jos kurssin sisältöä ei ennalta ole tarkasti määritelty: Helpommin sovellettavissa tutkimushankkeeseen.
Metropolis
Esimerkki toimivasta hankkeen ja perusopetuksen kytkemisestä (reunaehdoin)
➢ kyseessä pedagoginen metodi
➢ ei rahoitusta, joka vaikuttaa sen toimintaan
Osallistujamäärä
Olisi hyvä, että hanke koskisi useaa opiskelijaa kerralla, parhaimmillaan koko vuosikurssiryhmää.
Pienen opiskelijamäärän hanke ei hyödytä yhtä hyvin koko suvaa tai koulutusohjelmaa.
Yliopistomaailmaan vertaus:
Opetuksessa mukana olevat myös mukana hankkeissa ja toisin päin.
Näin hankkeissa hankittu osaaminen näkyy ja leviää paremmin opetukseen ja hyöty on suurempi. Jokaisella on näin myös kosketus varsinaiseen kontaktiopetukseen.
Tutkijat myös opettavat.
Toisaalta taas yliopistomaailmassa myös toisenlaista mallia, esim. vuorovuosittain tai parin vuoden välein vaihtuu tutkimuspainotteisesta opetustehtäviin ja toisin päin.
Resurssointi
Kummassa painopiste on resurssoinnin kannalta? Pitäisikö toista painottaa enemmän kuin toista?
Kumpi tärkeämpää, opetus vai hanke? Ovatko painoarvoiltaan yhtäläisiä?
Esimkysymys käytännöstä: Jos aika ei riitä, mihin suuntaan priorisoidaan?
➢ Jos ei riittävästi resurssoida, esim. kevättä kohden voi silloin kasautua molempiin
➢ Miten ennakoidaan riittävästi työaikasuunnitelmissa?
Käytännön ehdotuksia hankkeiden hyödyntämisestä
ns. Hankehuutokaupat
> olisivat hankkeiden esittelyjä opettajille:
➢ mitä ollaan tekemässä
➢ hankehuutokauppa
➢ keväällä syksyä varten
➢ joulun aikaan kevättä varten
Opintojaksot ykkösille / kakkosille:
➢ opettajat miettivät, miten hanke yhdistetään hanke opintojaksoon? Pohditaan sen jälkeen, kun hanke-esittelyt tehty
➢ ei ns. ydintekemistä aiheina, mutta laajemmin opintojen tematiikkaan liittyvää
Hankkeeseen otetaan pienempi määrä opiskelijoita:
➢ jotkut kiinnostuneempia/osaavampia kuin toiset
➢ suorittaisivat mahdollisimman monet opinnoistaan hankkeiden sisällä
Hankehuutokauppa opiskelijoille:
> opinnäytetöiden teko hankkeiden sisällä
> ohjausapu ulkopuolelta (rahoituksesta riippuen)
Tuotantokokousten esittelyt ja ns. omat projektit
➢ voisiko kutsua ulkopuolelta työelämän edustajia kuulemaan ja katsomaan?
(Digitaalisen) viestinnän seminaarit
➢ jonkin teeman ympärille, alan sisäiset asiat
➢ mainosta ja viestintää ulospäin ja sisäänpäin
Vapaat kokoukset
➢ voisi olla tavallisten lisäksi ns. vapaa agendan mukaisia tapaamisia
➢ vapaan porinan malli
➢ vapaaehtoinen osallistuminen
➢ luo ideointiin yms. vapaat kädet, mahdollistaa yhteistyön
Hankkeiden suunnitteluvaiheessa pohdintaa
Kun lähdetään suunnittelemaan hankkeita suunnitellaan niin, että huomioidaan opintojaksototeutukset
pyritään jo varhaisessa vaiheessa miettimään, mihin niitä opintojaksokokonaisuuksiin voidaan yhdistää.
Ensin:
Ns. projektiopinnoissa voisi opettaa alempien vuosikurssien opintoja.
Sitten:
Olisi hyvä, että kolmannen ja neljännen opinnoista mahdollisimman suuri osa tapahtuisi hankkeissa + T&K-opinnoissa.
(Ongelmia) = haasteita:
- Työaikasuunnitelmissa tulee etukäteen huomioida.
- Hankkeet tulee suunnitella hyvin.
- Asenne: Opettaja ei ole pelkkä ns. tuntiopettaja, vaan ns. säätäjä.
- Mitä tehdään niiden opiskelijoiden kanssa, jotka eivät ole "riittävän hyviä" lähteäkseen mukaan hankkeisiin?
OPETUS
Käytännössä uusia malleja helppo toteuttaa, jos kaikki sitoutuvat siihen.
Periodi- ja opetussisältöt/aikataulutaulukko
Opintojaksojen sijoittuminen, nimi ja lyhyt sisältö periodeittain kuvattuna
Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista
Voitaisiinko muitakin dokumentteja hyödyntää enemmän opintojaksosisällöistä tiedottamiseen kollegoille:
➢ Esim. opintojaksoille opettajien tekemät sisällöt voisi hyödyntää paremmin
(käytännössä esim. Moodleen rakennetut työtilapohjat)
➢ Kopioidaan yhteiseen paikkaan, mitä milläkin kurssilla käsitellään
➢ Rakenne + sisältö + aikataulu lyhyesti
Kooste opettajista
kasvokuva ja perustiedot jonnekin opiskelijoiden saataville
Moodle, Tuubi, Wiki?
- saadaanko laittaa tietoa internettiin? Tai ainakin intraan kooste.
- opiskelijoille infoa, jotta tuntevat ja tietävät henkilökunnan
- viestinnän yksikön linjaus
- voidaanko velvoittaa laittamaan henkilökunnan tiedot internetiin?
1) kysymys viestinnän yksikköön
2) kysymys viestinnän ja klusterin linjauksesta
3) kysymys henkilökunnan halukkuudesta
Ajoitusrunko
Kuka henkilö hoitaa, asiasanat/ avainsanat siitä, mitä kurssi pitää sisällään
Kooste opiskelijoista
henkilökunnan sisäiseen käyttöön
- kuvat
Tarkat keskustelut siitä, mitä oletetaan opiskelijoiden osaavan tiettyjen vuosikurssien jälkeen?
Myös AHOT-mallin tuleminen edellyttää tätä
Uudistamistyö OPS:aan (on jo olemassa osaamisperustainen ops)
- Materiaalit wikiin?
- Vai hyödynnetäänkö jo olemassaolevaa pohjaa Moodlessa tms.?
- Kurssirakenteen suunnitelma katsottavaksi?
- Yhteiset kurssit, hankkeet, uusien opettajien hankinta helpottuu
Mitä ops:n varsinaisen sisällön ulkopuolelle jääviä asioita voisi kehittää yhteisesti?
ns. piilo-opetussuunitelma
Miten ns. ops:aan "kuulumattomat" aiheet saadaan vietyä läpi
Esimerkkejä tällaisista sisällöistä:
- kriittisyys
- teorian kytkeminen käytäntöön
- presentaatiotaidot
- keksiminen tms.?
- toiminnan itseohjautuvuus
- aikatauluttaminen