Toimenpide-ehdotukset

TUOTTAJA 2020 -HANKKEEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Tutkijaklubi: Björkqvist, Halonen, Herala, Hero, Iso-Aho, Mitchell, Träskman, Uotila

Tuottaja 2020 -hanke on edennyt prosessina, jonka suuntaa on määritellyt pitkälle hankkeen ytimessä toiminut tutkijaklubi. Tutkijaklubi on koostunut ammattikorkeakoulujen opettajista, tutkimustoimintaan erikoistuneesta Kulttuuripolitiikan edistämissäätiö Cuporesta sekä ammattilaisten työarkeen tiiviisti sidoksissa olevan Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n edustajasta. Ydinryhmän työ olisi ollut mahdotonta ilman kymmeniä pajoja, joiden myötä hankkeen kollektiivisena aivona on toiminut satoja kulttuurituotannon alan opiskelijoita, ammattilaisia ja sidosryhmien jäseniä.

Alan toimijat kohtaavat varsin säännöllisesti siihen, että kulttuurituottajan toimenkuvat ovat kovin liikkuvaisia ja tutkintonimikkeet ja ammattinimikkeet menevät sekaisin. Kätilö tekee kätilön töitä ja sairaanhoitaja sairaanhoitajan töitä. Sen sijaan kulttuurituottaja (AMK) tutkinto on lavea käsite, filosofian kandidaatin tavoin. Se antaa mahdollisuuksia toimiva erittäin moninaisella kentällä kulttuuri- tai jollakin toisella toimialalla. Näistä toimista toimialoista tyypillisiä ovat erilaiset kolmannen sektorin yhdistykset ja järjestöt, matkailusektori, viestintä-, markkinointi- ja muu lavea media-ala sekä moninaiset vapaa-ajan palveluihin keskittyvät toimialat. Tulevaisuus ei näytä tuovan tilanteeseen selkeyttä - pikemminkin tulevaisuus korostaa tuottajien yhä voimakkaampaa integroitumista kulttuurialan lisäksi muille toimialoille.

Tutkimushankkeen haasteena on usein keskeisimpien tulosten löytäminen ja kääntäminen toimenpiteiksi, niin tässäkin prosessissa. Siihen on kuitenkin erikseen panostettu tutkijaklubin toimesta. Klubilaiset ovatkin keränneet hankkeen viimeisenä syksynä ajatuksiaan ja keskittyneet kääntämään kehittämistavoitteet toimenpiteiksi. Kulttuurituotannon ammattikorkeakoulusektorin monisäikeinen toimijajoukko ei ole varmasti yksimielinen kaikista toimenpiteistä, ja olisi suorastaan rikollista väittää, että jokainen hankkeessa mukana ollut näkisi toimenpidesuositukset niiksi olennaisimmiksi tai edes merkittäviksi.

Rajoitteistaan huolimatta tutkijaklubilaiset katsoivat tärkeäksi koota toimenpiteiksi niitä asioita, joihin he omalta osaltaan myös sitoutuvat kentän toimijoina - vielä hankkeen päätyttyäkin. Halusimme varmistaa, että hankkeen loputtua toiminta jatkuu ja tulevaisuusorientoitunut ajattelu läpäisee yhä tehokkaammin alamme koulutusta. Taustalla on myös toive, että myös muut kulttuurialat voisivat saada ideoita työstämme ja tuloksistamme. Tästä syystä raportointia on paljon ja se kaikki on tarjolla maksutta hankkeen www-sivuilla.

Toimenpidesuosituksemme on jaettu kolmeen alueeseen: kulttuuri- ja koulutuspoliittiseen vaikuttamiseen, koulutuksen profiilien ja tunnettuuden kehittämiseen sekä siirtymään tilapäisestä tulevaisuuden ennakointihankkeesta  tulevaisuusorientaation läpäisemään koulutustoimintaan.

TOIMENPIDEALUE 1:

Kulttuuri- ja koulutuspoliittinen vaikuttaminen

Kulttuurituottaja (AMK) -koulutus on alkanut 1990-luvun lopulla, joten se on jo alan koulutukseksi varsin vakiintunut, etenkin kun esimerkiksi valtaosan alan maisteriohjelmista on alkanut vasta vuosien 2008-2010 välillä. Koulutus ei yli 10-vuotista historiastaan huolimatta ole tullut kovinkaan hyvin tunnetuksi. Alan koulutussektorilla toimivien arkeen kuuluvat toisaalta julkisen sektorin strategioissa korostuva ”tuotannollis-manageriaalisen” osaamisen lisäämisen suuri tarve sekä toisaalta kentällä vallitseva ajatus tuottajavaltaistumisesta ja liian suuresta koulutusmäärästä. Koulutusmäärien osuutta kulttuurialan kokonaisuudesta on vaikea hahmottaa, koska alan keskeisissä teksteissä, kuten koulutusta voimakkaasti ohjaavassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa alan koulutus sijoitetaan kohtaan ”muu koulutus”. Lisäksi on vaikeaa hahmottaa alan koulutuskokonaisuutta, jonka puitteissa järjestetään alempia ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, maisteriohjelmia, joista osa on esr-rahoitteisia pätkäkoulutuksia sekä erittäin monentyyppistä, laajojakin koulutusohjelmia sisältävää täydennyskoulutusta.

Toimenpide-ehdotukset:

1. Pyritään aktiivisesti siihen, että kultturituotannon alan koulutus näkyisi tilastoinnissa omana koulutusalanaan ”muu koulutus” -kategorian sijasta. Asiaa edistetään ARENEN kautta sekä erilaisten kulttuuri- ja koulutuspoliittisten keskustelujen yhteydessä kulttuurituotannon koulutusohjelmista vastaavien toimesta
2. Kehitetään Arts/Cultural Management -alueen koulutuskokonaisuutta duaalimallin päämäärien mukaisesti.
   1. selvitetään koulutuspolkujen katkeamia ja siirtymien haasteita yhdessä yliopistosektorin kanssa
   2. lisätään yhteistyötä yliopistosektorin kanssa etenkin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon alueella sekä keskustelun lisäämiseksi duaalimallia mahdollisimman tehokkaasti hyödyntävien urapolkujen rakentamiseksi. Vahvistetaan tutkimuksellisten lähtökohtien eroa yliopiston arts management -alueen tutkimuksellisesta toiminnasta. Kehitetään järjestelmällisesti kehittämisorientoituneiden ketterien selvitysten, kartoitusten ja mini-tutkimusten metodisia ja pedagogisia lähtökohtia vahvistamalla opinnäytetyöohjaajien keskinäistä yhteistyötä.
   3. lisätään yhteistyötä täydennyskoulutus- ja hankesektorin kanssa kehittämishankkeiden tulosten juurruttamiseksi koulutuskenttään
      

Tehdyt toimenpiteet jo hankkeen aikana:

-      esitys ARENEn kulttuurialan puheenjohtajalle kulttuurituotannon nostamiseksi omaksi alueeksi koulutusluokitteluissa

-      alan koulutusta hahmotellut seminaari, jonka paneelissa mukana myös yliopiston arts management -alueen keskustelijoita

-      Tuottaja 2020 -hankkeen loppuseminaarin yhteydessä ensimmäiset kulttuuri/taide managementin tutkija- ja kehittäjäpäivät, joissa yamk ja master -opiskelijat sekä alan tutkijat esittelevät tutkimus- ja kehittämishankkeitaan. Yhteistyö on rakennettu tiiviisti Aalto-yliopiston Creative Business Managment -maisteriohjelman kanssa

-      Tuottaja 2020 -hankkeen loppuseminaariin on kutsuttu alan kehittämishankkeiden toimijoita osallistujiksi ja samalla myös esittelemään omia hankkeitaan ja niiden tuloksia. Tuottaja 2020 -hankkeen toimijat ovat osallistuneet alan esr-hankkeisiin esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyn avulla aina kun mahdollisuus on annettu.

-      Tuottaja 2020 -hankkeen puolesta on esitetty Luova Suomi -hankekokonaisuuden vastuuhenkilöille toive, että jäljellä olevan ohjelmakauden aikana hanketoiminnan tulosten tuomiseen osaksi myös vakiintunutta koulutussektoria otettaisi keskeiseksi toimenpidealueeksi

TOIMENPIDEALUE 2:

Koulutuksen profiilien vahvistaminen ja tunnettuuden kehittäminen

Kulttuurituotannon kenttä on käsitetty perinteisesti taidetuotannon tukitoiminnaksi. Nykyinen käsitys toimialasta on huomattavan paljon laajempi ja Tuottaja 2020 -hankkeen ennakointityö tukee muissakin raporteissa vahvistunutta käsitystä monipuolisen tuottaja-, välittäjä-, agentti- ja vientitoiminnan osaamisen kapeikkojen ylittämisen tarpeellisuudesta toimialan kehittymisen edellytyksenä. Erilaiset tuotannon alueet vaativat osin erityyppisiä osaajaprofiileja, joiden tiedostaminen auttaa tutkintoja heidän ohjatessa opiskelijoita henkilökohtaisten opetussuunnitelmien puitteissa löytämään omat vahvuutensa ja erikoistumisalueensa. Keskeinen muuttuja on tuottaja-roolin vahvistuminen perinteisen taidekentän ohella ensinnäkin aktiivisen kansalaisyhteiskunnan moninaisten osallisuutta ja hyvinvointia lisäävien välittäjäroolien suuntaan ja toiseksi korostuneen voimakkaasti muiden toimialojen kanssa yhteistyössä tehtävään innovaatiohakuiseen kehittämistoimintaan.

Kulttuurinkentällä on edessään joukko haasteita, jotka näyttäytyvät voimakkaasti myös tuottajien, välittäjien ja fasilitaattoreiden ammattikentässä. Kulttuurikentän työllisyys on kulkenut perinteisesti ns. epätyypillisen työn edelläkävijänä, ansaintalogiikat ovat murroksessa, julkisen sektorin rooli on muuntumassa yritysten ja ns. vapaan kentän toiminnan vahvistuessa ja tuottajan molemmat liittolaiset: taiteiljat ja kuluttajat asettavat yhä uusia vaateita ja odotuksia välittäjäportaan toimijoiden suuntaan.

Kulttuurikentän sisäisten muutosten ja reuna-alueiden ohella tulvaisuus näyttää kulkevan yhä voimakkaammin suuntaan, jossa kulttuuri on osa laajaa ekosysteemiä. Ekosysteemit vaihtelevat alueellisesti ja sijoittuvat usein päällekkäin ja lomittain suhteessa toisiinsa. Kulttuurituottaja (AMK) -tutkinnon näkökulmasta on haastavaa tunnistaa ne moniammatillisen osaajuuden ydinkompetenssit, jotka hybridisissä toimintamalleissa ovat keskeisiä ja löytää pedagogiset ratkaisut näiden taitojen kehittämiseksi samalla kun huolehditaan kulttuurituotannon alan perusprosessien hallintaan tähtäävän osaamisperustan luomisesta. Tässä tarvitaankin profilointia ja uskaliaitakin linjauksia.

Toimenpde-ehdotukset

1. Tunnistetaan erilaisia kulttuurituotannon toimintakenttiä, pohditaan erilaisia profilointeja kulttuurituotannon alan kouluttajien kesken ja suunnataan koulutusta ja TKI-toimintaa tämä huomioiden.
2. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja tiedottamisen lisäämiseksi rakennetaan yhteinen kulttuurituotannon alan portaali. Lisäksi hankkeen puitteissa vahvistunut tiivis kulttuurituottajia kouluttavien ammattikorkeakoulujen yhteisö jatkaa säännöllisiä yhteistyötapaamisia osana perustoimintaansa.
3. Etsitään keinoja koota koko kulttuurituotannon alan koulutus säännöllisiin tapaamisiin siten, että opettajien lisäksi myös alan opiskelijat verkostoituvat keskenään opintojensa osana muodostan vahvan kollegiaalisen toimijaverkoston.
4. Vaalitaan yhteistyötä kulttuurisektorin ohella uusien toimialojen kanssa. Samalla oppilaitokset profiloivat koulutustaan ja TKI-painopistealueitaan voidakseen vastata yhteiskunnassa vallitseviin haasteisiin.    

Tehdyt toimenpiteet jo hankkeen aikana:

-      tutkijaklubin aikana on etsitty ja testattu monen ammattikorkeakoulun edustajien väistä kollegiaalisen yhteistyön toimintatapoja ja -foorumeita. Lisäksi on syntynyt yksi verkosto, joka helpottaa myös muiden opettajien innostamista yhteiseen kehittämistyöhön

-      alustavat keskustelut on käynnistetty hankepartnerina olevan, noin 3000 alan toimijaa kattavan ammattijärjestö TAKU ry:n kanssa siitä, että alan koulutus saisi heidän kotisivujensa yhteyteen oman osion.

-      hankkeen aikana on rakennettu toimivia malleja ja kerätty kokemusta viestinnällisestä yhteistyöstä TAKU ry:n kanssa, joka toimii keskitettynä linkkinä alan ammattilaisiin.

-      hankkeen aikana on tunnistettu kulttuurituotannon kotimaisen koulutuskokonaisuuden osaamiskapeikkoja, kuten vapaaehtoistyön johtamisen koulutus. Tästä käynnistettiinkin erikoistumisopinnot jo hankkeen aikana tammikuussa 2012.

-      vaikka koulutussektorin noudattaa nykyisellään lähtökohdiltaan toimialarajoja, kulttuurituotannon ala on pyrkinyt osaltaan rakentamaan moniammatillista, toimialat ylittävää dialogia ekosysteemi-ajattelun johdattelemana. Erityisesti on keskitytty matkailualan sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tavoittamiseen heidän omien seminaariensa puitteissa.

TOIMENPIDEALUE 3:

Siirtymä tilapäisestä tulevaisuuden ennakointihankkeesta tulevaisuusorientaation läpäisemään koulutustoimintaan

Tuottaja2020 --hankkeessa on kartoitettu tulevaisuusajattelun tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia pilotoimalla tulevaisuusverstaita ja muita tulevaisuusorientaatiota vahvistavia menetelmiä kulttuurituotannon toimialalla. Lisäksi hankkeessa on kokeiltu pienimuotoisesti tuottajan toimimista tulevaisuusverstaan fasilitaattorina. Kertyneen kokemuksen mukaan kulttuurialan toimijat olisi mahdollista harjaannuttaa tulevaisuusajatteluun jo opiskeluaikanaan. Näin tulevaisuusajattelusta voi tulla luontainen osa kulttuurialan toimijan ammatti-identiteettiä, ja kentän toimijoiden proaktiivinen ja suunnitelmallinen toiminta voisi lisääntyä.

Tulevaisuusajattelun juurruttaminen välittäjäammatteihin voisi vähentää kulttuurialan epävarmuustekijöitä. Usein tuottaja vastaa siitä, että kulttuuritapahtuma tai -palvelu suunnitellaan hyvin ja toteutetaan realistisesti ja että se tavoittaa asiakkaansa sekä saavuttaa taiteelliset päämääränsä. Siksi tulevaisuusajattelun kynnystä tulisi madaltaa, ja tulevaisuusajattelua demokratisoida. Erityisesti kulttuurialalla tulevaisuusajattelun ei soisi jäävän vain politiikan kabinetteihin tai johdon nikkaroiman strategisen vision juurruttamisen varaan, sillä välittäjäportaalla on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti toiminnan kannattavuuteen ja kilpailukykyyn sekä kokonaiselämyksen laatuun. Herkistymällä uutisille ei vielä kovinkaan paljon kilpailuetua saavuteta, mutta (heikkojen) signaalien ja orastavien trendien huomaamisella saavutetaan jo merkittävämpää etua.

Toimenpide-ehdotukset

1. Kehitetään tulevaisuuspedagogiikkaa (yhteisöllisiä ja virtuaalisia menetelmiä) ja juurrutetaan niitä osaksi opetusta nostamalla tulevaisuusajattelu keskeiseksi opettajien ja tutoreiden koulutuksen alueeksi.
2. Etsitään ammattikorkeakouluille systemaattista tapaa olla osana ennakointialan tietovirtaa ja samalla kyetä törmäyttämään sitä kulttuurituotannon näkökulmasta luonnollisissa yhteyksissä
3. Nostetaan tulevaisuusorientaation yhdeksi kulttuurituottajien koulutuksen yhteiseksi kompetenssiajatteluksi, jonka täyttyminen tulee todentaa opetussuunnitelmassa opintojaksoina, juonteena ja/tai pedagogisina valintoina

Tehdyt toimenpiteet jo hankkeen aikana:

-      klubilaiset ovat kokeilleet ja kehitelleet joukon tulevaisuusorientaatiota tukevia pedagogisia työvälineitä. He käyttävät niitä jatkossakin ja pyrkivät innostamaan myös kollegoitaan huomioimaan tulevaisuusajattelu osana jokaista opintojaksoa

-      tulevaisuusorientaatio on nostettu yhdeksi kompetenssipäämääräksi opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä