Haastattelu 28.3.2016
Haastateltava: tradenomi, valmistunut Laureasta vuonna 2004
Työskentelee taloushallinnon tehtävissä.
Minkälaisia tiedonlähteitä käytät työssäsi?
Arkityössä ei ajattele tiedonhankintaa ja –käyttöä. Silloin kun rutiineissa tulee ongelmatilanne vastaan, sitä vaan lähtee selvittämään asiaa erilaisista tiedonhankintakanavista. Jos tilanteessa on selvää minkälaista tietoa tarvitsen, etsin sitä suoraan työkokemuksen myötä hyväksi pitämiltäni sivustoilta. Minulle tärkeimmät vapaasti verkossa olevat sivustot ovat:
- Patentti- ja rekisterihallituksen sekä verohallinnon yhteinen YTJ, sieltä katson esim. ennakkoperintärekisteriä
- Verohallinnon Vero.fi , tarkistan esim. koti- tai ulkomaan päivärahat, kilometrikorvaukset ja ALV:iin liittyviä asioita
- Finlex.fi, mm. ALV-laki, vuosilomalaki, työsopimuslainsäädäntö, palkkahallinnon asioita ja kirjanpitolaki
- Taloushallintoliitto
- Suomen yrittäjät, josta löytyy mm. yritystoimintaan liittyviä lomakkeita ja ohjeita
Jos en ole varma miltä perussivustoltani tietoa löytyy, niin googlaan kirjoittamalla aiheeseen liittyviä hakusanoja. Mietin mikä olisi todennäköisin, kokeilen sitä ja jos ei tietoa löydy jatkan uusilla hakusanoilla. Suljen pois mahdollisuuksia erilainen haku kerrallaan.
Kun avaan sivustoja, niin päättelen luotettavuuden automaattisesti. Vuosien varrella on kertynyt näppituntuma hakutulosten valintaan. Valintaani vaikuttaa jos esim. tuloksissa on artikkeli Tilisanomat -lehdestä tai olen törmännyt kirjoittajan nimeen asiantuntijana koulutuksissa tai muissa yhteyksissä. Meillä on intrassa koulutuksiin liittyviä asiantuntijaluentoja, joista jää nimiä mieleen.
Työpaikalla on käytössä WSOYpro:n kirjasto intrassa, mutta en ole käyttänyt sitä paljoa. Syy on siinä, että en ole tottunut käyttämään verkkokirjastoa. Kuulemma on hyvä. Tilisanomat -lehti tulee painettuna ja sitä luetaan. Lehdessä on hyviä case-esimerkkejä ja analyysejä.
Kollegat ovat tärkeitä tiedonlähteitä. Kollegat ovat myös taloushallinnon asiantuntijoita, joten heiltä saa usein vastauksen. Tilanne sanelee lähdenkö ensin itse ottamaan selvää ja kysyn tarvittaessa vai kysynkö heti. Usein säästää tiedonhankinnassa aikaa, jos apua pulmaan saa heti.
Joskus soitan suoraan verottajan neuvontaan ja kysyn, esim. ALViin liittyvistä asioista. Toinen mieleen tuleva puhelimitse saatava palvelu on Suomen yrittäjien lakimiehet.
Aikataulullisesti vuodenvaihteessa tulee tiedonhankintaa kun on tarkistettava taloushallintoon tulleita muutoksia. Toisaalta muutoksia pitäisi seurata koko ajan.
Mitä opiskelijoille pitäisi opettaa tiedonhankinnassa?
Tärkeintä on, että opiskelijat osaisivat lähteä tiedonhankinnassa itsenäisesti liikkeelle, tietäisivät mistä lähteä hakemaan tietoa. Heidän tulisi tuntea oman alansa perussivustot, joista mainitsin esimerkkejä.
Kun meille tulee harjoittelijoita, oletan helposti että he tietävät mistä tiedonhankinnan voi aloittaa kun se on itselle niin arkipäiväistä. Tilanne voi kuitenkin olla sellainen, että kun sanon ´Hae YTJ:n sivuilta´, , minulta voidaan kysyä ´Mikä on YTJ?´ Tässä esimerkissä työntekoa helpottaisi, jos he tuntisivat sivujen sisällön ja osaisivat esim. täyttää sivuston sähköisiä lomakketia kuten kaupparekisteri-ilmoituksen.
Opiskelijoiden pitäisi myös osata lukea ohjeita. Esimerkiksi vero.fi –sivustolla on erilaisia lomakkeita ja niiden käyttöön hyviä ohjeita. Myös kriittisyys on tärkeää.
Jos opiskelijoille opettaisi ammattikorkeakoulussa käytössä olevan WSOYpro –kirjaston käytön, sitä olisi luonteva käyttää myös töissä.
Haastateltava kysyi työpaikallaan muiden taloushallinnon ammattilaisten käyttämistä tiedonlähteistä. Alla hänen huomioitaan: