Saijan ja toimittajan kaavailemana rakenne
Mitä? (vastaa kysymyksiin mikä ja kuka)
Miksi?
Kenelle?
Milloin?
Missä?
Miten meni?
Parhaat palat? (joissa esim. niitä sitaatteja)
Tekstit
Mitä?
Noodi on käsikirjoituspaja, joka innostaa luovaan, yhteisölliseen käsikirjoittamiseen verkon välityksellä. Se on kohtaamispaikka kirjoittamisesta ja yhteisöllisyydestä kiinnostuneille. Noodi myös tukee ja ohjaa kirjoittamista sekä tarjoaa menetelmiä ja oppimateriaalia kirjoitusprosessin eri vaiheisiin.
Työkalu koostuu verkossa toimivasta käsikirjoituspajasta Noodista sekä dramaturgisesta oppimateriaalista, joka ohjaa ja tukee käsikirjoittamista.
Noodi-työkalun ympärille muodostuu nettiyhteisö, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki Noodia käyttävät ja myös muut kirjoittamisesta kiinnostuneet henkilöt.
Noodin käyttömahdollisuuksia
(Kenelle?)
Noodi on toimiva yhteisöllisen käsikirjoittamisen verkkotyökalu, joka sopii sanataidekasvattajille, harrastajateattereille, äidinkielen opettajille ja muille kirjoittamisesta kiinnostuneille.
Noodia voidaan käyttää myös soveltavan teatterin prosesseissa kirjoitus- ja viestintäpaikkana toiminnallisen työskentelyn ohessa. Suljetut ryhmät antavat mahdollisuuden käsitellä henkilökohtaisempaakin materiaalia esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien, alkoholistien tai syrjäytyneiden kanssa. Vahvuus perinteiseen henkilökohtaisen materiaalin teatterilliseen prosessointiin on se, että ryhmänjäsenet voivat kirjoittaa milloin vain omalta koneeltaan, muokata tekstejä ja keskustella vapaasti – toiminta ei ole riippuvaista yhdestä ajasta, paikasta ja ohjaajasta. Myös soveltavan teatterin ammattilaiset voivat prosessoida esimerkiksi Forum-teatterin käsikirjoitusta näppärästi Noodissa.
Eri alojen opiskelijat voivat perustaa ryhmiä, joihin he tuovat omia esitelmiään, käännöksiään ja esseitään vaiheittain näytille ja muun ryhmän kommentoitavaksi. Esimerkiksi kanditutkielman kehittely aihepiirin valinnasta tutkimuskysymyksen muotoilun kautta työsuunnitelmaan ja lopullisen työn rakentamiseen voidaan helposti tehdä Noodissa. Noodi tarjoaa helppokäyttöisen ja selkeän työskentely-ympäristön tehtävänantojen antamiseen, keskusteluun ja tekstien tuottamiselle ja prosessoinnille – kätevästi samassa paikassa.
Myös sosiaalialan ihmiset voivat perustaa kohderyhmilleen omia työskentelytiloja Noodiin. Esimerkiksi eronneiden ihmisten tukiryhmät voivat hyvin työskennellä myös Noodissa tapaamistensa välillä. Vetäjä voi soveltaa tekstikategorioita omiin tarpeisiinsa – esimerkiksi hahmon luonnissa voidaan kirjoittaa etäännyttänen ihanneminästä tai tulevaisuuden minästä ja näiden toiminnasta.
Jarkko Suhonen
yhteisöllisen käsikirjoittamisen kouluttaja
Miten kehitettiin? (Historiikki)
Projektin tavoitteena oli toisaalta luoda uusi työkalu yhteisölliseen käsikirjoittamiseen ja toisaalta kirjoittaa sillä yhteisöllinen käsikirjoitus Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasila -näyttämölle.
Aluksi koottiin ns. käsistyökalun kehitystiimi, joka alkoi ideoida ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja työkalun toteutukselle. Työkalu piti ensimmäisen suunnitelman mukaan toteuttaa jonkun valmiin wikisovelluksen pohjalta. Työryhmä kokeilikin yhteisöllisen käsikirjoituksen tekoa wikidotin työtilassa, jota kutsuttiin kotoisasti Kässyksi. Käsikirjotus valmistui, mutta samalla huomattiin, että vetäjän ja kirjoittajien oli raskasta käyttää wikiä: tekstejä ja vetäjän antamia tehtäviä oli pitemmän päälle vaikea löytää ja prosessin seuraaminen hankalaa.
Tästä alkoi Noodin kehitys. Työryhmään etsittiin ja löydettiin ohjelmistosuunnittelijoita toteuttamaan uutta työkalua, joka tarjoaisi vetäjälle ja kirjottajille monipuolisen ja joustavan alustan mm. kirjoittamiseen, kommentointiin, tehtävien antoon ja tekstien koostamiseen.
Noodin ensimmäinen versio valmistui elokuussa 2009. Versiota testattiin käytännössä siten, että Metropolian teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijat tekivät Noodilla yhteisöllisen käsikirjoitukset osana Dramaturgiset prosessit -kurssia. Noodista löytyi vielä parantamisen varaa ja opiskelijat antoivat paljon arvokasta palautetta siitä, mihin suuntaan Noodia pitäisi kehittää.
Kurssin jälkeinen syksy käytettiinkin ohjelmiston kehittämiseen ja käsikirjoittajien etsimiseen. Käsikirjoittajia etsittiin facebookista, irc-gallerista ja eri foorumien, kuten aarresaari.fi -sivuston kautta. Rahoittaja antoi tarkat ohjeet siitä, keitä käsikirjoittajat voivat olla: heidän tuli olla 16-25 -vuotiaita nuoria Uudenmaan alueelta, työelämässä olevia tai ainakin työelämään valmistuvia. Saimme reilut 20 innostunutta hakemusta. Monelle hakijalle projekti näyttäytyi unelmien täyttymyksenä: he halusivat päästä näyttämään osaamistaan ja oppia lisää kirjoittamisesta, mutta ennen kaikkea he halusivat tuoda ajatuksiaan näkyväksi ja jakaa niitä muiden kanssa. Hakemukset saivat tuntemaan, että teemme tässä oikeasti jotain tärkeää ja merkittävää. Mukaan valikoitui lopulta 16 kirjoittajaa, joista 14 pysyi mukana kirjoitusprosessin loppuun saakka.
Käsikirjoitusprosessi alkoi tammikuussa 2010 ja kesti 10 viikkoa. Nuoret kirjoittivat kolmessa ryhmässä kolme eri käsikirjoitusta, jotka käsittelivät yhteistä teemaa: rakkauden kaipuuta, tai yleisemmin kaipuuta johonkin. Kirjoitettu esitys sai nimekseen Free Hugs - eli kolme tarinaa siitä, miten koskaan ei voi tietää mikä arpa voittaa.
Käsikirjoituksen valmistuttua Metropolian teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijat aloittivat tiukan harjoittelu- ja tuotantoprosessin. Opiskelijat myös puvustivat, lavastivat ja tekivät näytelmän ääni- ja valosuunnittelun ohjaavien opettajien opastuksella.
Noodin julkaistiin 26.8. Studio Pasilassa Free Hugs -esityksen ensi-illan yhteydessä. Lehdistötilaisuuden tähtiä olivat nuoret, jotka kertoivat, miten esityksen käsikirjoittaminen oli ollut rankkaa, mutta ennen kaikkea antoisaa ja opettavaista. Tilaisuus houkutteli lukuisten toimittajien lisäksi myös MTV:n Huomenta Suomi -ohjelman kuvausryhmän. Itse esityksessä oli toisaalta absurdia huumoria, joka sai yleisön ulvomaan naurusta, mutta siinä tuotiin myös aidosti esille nuorten epävarmuuden tunteita sekä hyväksynnän ja rakkauden kaipuuta.
Julkaisun jälkeen Noodin käyttö on lähtenyt tasaiseen nousuun. Kolme kuukautta julkaisun jälkeen Noodissa oli jo noin 500 käyttäjää ja yli sata kirjoittavaa ryhmää. Erityisesti kansainväliset kirjoitusprosessit hyötyvät siitä, että kirjoittaminen ei ole sidottua tiettyyn aikaan ja paikkaan. Noodi onkin julkaisun jälkeen käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi.
Eeva Meltio
projektin vetäjä
Tekijät
Työkalun suunnittelu tehtiin kehitystiimissä, johon kuuluivat Eeva Meltio (ryhmän vetäjä), Sonja Merisalo, Emma Puikkonen, Kari Rentola, Mirja Neuvonen, Peter Peltonen ja Jukka-Pekka Naukkarinen.
Käyttöliittymäsuunnittelu: Eeva Meltio, Peter Peltonen, Jukka-Pekka Naukkarinen
Graafinen ilme: Eeva Meltio
Ohjelmistosuunnittelu ja -toteutus: Maria Jokelainen, Tuomas Heittola, Jukka-Pekka Naukkarinen ja Peter Peltonen
Kuinka Noodi tukee yhteisöllisyyttä? (tms. otsikko)
—
Free Hugs -näytelmän käsikirjoittamiseen osallistuneet nuoret haastateltiin prosessin
loppuvaiheessa. Haastatteluissa esille nousi erityisesti kaksi teemaa: ryhmän tärkeys kirjoittajille ja
päätöksenteon vaikeus verkossa. Ryhmässä kirjoittaminen koettiin mielekkääksi tavaksi
työskennellä ja sen tuottama vertaistuki auttoi jaksamaan pahimpien umpikujien ohi. Haastateltavat
puhuivat puhuivat myös paljon päätöksenteosta ja kuinka vaikeaa oli neuvotella vain
keskustelualueen kautta siitä, mihin suuntaan käsikirjoitusta pitäisi viedä. Molemmissa teemoissa
korostuivat vetäjän roolin tärkeys ja lähitapaamisten merkitys: kasvokkain oli paljon helpompaa
neuvotella tärkeistä kysymyksistä ja vetäjä pystyi ohjaamaan keskustelua helpommin haluamaansa
suuntaan.
Saadun palautteen pohjalta Noodia lähdettiin kehittämään enemmän sosioemotionaalista
vuorovaikutusta tukevaan suuntaan keväällä 2010. Uuden kehitystyön taustalla olivat ideat ja
kokemukset yhteisöpalveluista, jotka oli suunniteltu pelkkää sosioemotionaalista viestintää varten
(kuten Facebook ja Twitter). Yhteistä näille palveluille on, että rajatuissa yhteisöissä viestintä
tapahtuu hyvin vapaamuotoisesti ja sen ei tarvitse liittyä mihinkään aiheeseen, viestien ei tarvitse
olla pitkiä eikä niissä välttämättä tarvitse olla mitään asiasisältöä. Tämän lisäksi Facebookissa on
myös muunlaisia sosiaalisia aktiviteetteja: toisten kirjoituksista ja kommenteista tykkäämisen voi
osoittaa klikkaamalla ”tykkäämistä” osoittavaa linkkiä tekstin alla. Näiden ideoiden pohjalta
kehitettiin Noodin uusi Oma Noodi -sivu sekä päivitettiin Kaikki tekstit -näkymä: keskustelualueen
lisäksi Oma Noodi -sivulla pystyi nyt päivittämään lyhyesti kuulumisiaan, minkä lisäksi sivulla
näkyy, jos joku on tykännyt tai kommentoinut tekstiäsi. Oma Noodi -sivulle on nyt myös koottu
muut uusimmat tapahtumat palvelussa, kuten uudet tehtävät, uutiset tai kirjoitetut tekstit. Kaikki
tekstit -sivulla listataan nyt myös tekstejä koskevat sosiaaliset aktiviteetit kuten tykkäämiset ja
kommentit.
Noodin uudet toiminnallisuudet ovat osoittautuneet varsin suosituiksi: Noodin aktiivista
kirjoittajaryhmissä on kirjoitettu keskimäärin XX kuulumista, tykätty toisten teksteistä ZZ kertaa ja
kommentoitu YY kertaa. Saadun palautteen perusteella myös päätöksenteko on helpottunut:
kommenttien ja tykkäämisten näyttäminen Kaikki tekstit -sivulla on helpottanut käsikirjoituksen
rakenne-ehdotukseen tulevien tekstien valitsemista. Vetäjän vastuuta kirjoitusprosessin ohjaajana
uudet ominaisuudet eivät ole poistaneet, mutta nyt myös vetäjällä on uusia työkaluja ohjata
kirjoittamista oikeaan suuntaan.
Peter Peltonen
_Kirjoittaja on ollut mukana Noodin teknisessä toteuttamisessa ja hän valmistelee väitöskirjaa
aiheesta ”uudet teknologiat ja ryhmätyö”_
Lue kirjoitus kokonaisuudessaan osoitteesta http://medios.metropolia.fi
Teksteistä tarinoiksi
Perinteisesti kulttuuri on tarjonnut paljon kertomuksia ja myyttejä ja vähän informaatiota. Nykyisin asiat ovat toisinpäin: meillä on liikaa tietoa ja liian vähän tarinoita, joilla tiedon palaset voisi sitoa yhteen.
Nuoret ovat kasvaneet digitaaliseen kulttuuriin, jossa tapa hahmottaa maailma poikkeaa perustavasti aikaisemmasta. Digitalisointi tarjoaa mahdollisuuden tekstien, kuvien ym. rajattoman tuottamisen, kopioimisen ja jakamisen. Verkossa näitä elementtejä voi selata, järjestää ja yhdistellä loputtomasti. Kaikki selailutavat ovat yhtä arvokkaita toisiinsa verrattuina. Tietokone ei arvota elementtien sisältöä, se vain listaa ne käyttäjän pyytämällä tavalla.
Tällainen kokemus poikkeaa hyvin paljon tarinan lukemisesta tai vaikkapa elokuvan katsomisesta. Sitä voidaan jopa pitää tarinan vastakohtana, sillä tarina arvottaa hahmojen tekoja ja tapahtumia. Tarina luo syy-seuraussuhteita asioille, jotka päälle päin näyttävät järjestäytymättömiltä.
Itseilmaisu ja tarinankerronta eri muodoissaan kiinnostavat yhä useampia. Erilaiset harrastusryhmät ja kirjoittavat verkkoyhteisöt kukoistavat. Yrityksetkin painottavat markkinoinnissa tarinoita tuotteiden takana. Pirstaloituneessa mediaympärisössä tarinat hahmoineen tarjoavat samastumisen kohteita. Tarinoiden kautta on mahdollisuus pohtia omaan elämään liittyviä kysymyksiä.
Ryhmässä kirjoittaminen voi auttaa löytämään vastauksia siihen, mitkä teemat minua kiinnostavat, miten aloitan kirjoittamisen ja kuinka voin viedä kirjoittamista eteenpäin vaihe vaiheelta. Noodin oppimateriaali ja strukturoitu kirjoitusprosessi avaavat uusia mahdollisuuksia tarinoiden rakentamiseen ja jakamiseen.
Eeva Meltio