Helsingin Kirjamessut 23.10.2014

Paikalla ollaan!

Ostin lipun verkkokaupasta ja pääsin mukavasti jonon ohi.

Ensimmäiset vastaantulevat näytteilleasettajat ovat peeunteiset ja isot toimijat.

Aika täyttä on heti aukeamisen jälkeen. Paljon koululaisia.

Teemana on näköjään Italia. Ei ainakaan vielä näy muualla kuin mainospuheessa. Keskeltä löytyy sitten pienemmät kustantamot. Hallin takaosaan on tuupattu postimerkkien keräilijät ja sitten antkvariaattiosastot.

Täällä näkee myös kuinka onnistunut mainonta helpottaa elämää: Vierailijat parveilevat sen näytteileasettajan kojulla, joka ainoana tällä osastolla on laittanut mainoksensa kattoon. Vähän täälläkin näkee arkailua: Iso osa näytteilleasettajien työntekijöistä keskittyy juttulemaan keskenään.

Ensimmäinen oman ohjelman tilaisuus alkaa. 

Granta 3: Parhaat nuoret suomalaiset kertojat

Aiheena keskustelu Granta 3-teokseen (novellikokoelma) valittua 20 suomalaista nuorta kirjailijaa. 

Paikalla on keskustelemass 3 siihen valittua kirjailijaa.

Taina Latvala

Tuomas Kyrö, 

Juhani Karila

Todetaan, että suomessa on vahva realistisen kuvauksen perinne. Esitetään kysymyksessä ollaanko siirtymässä enemmän mielikuvituksen pariin.

Nykyisessä kirjailikentässä on tapahtunut sirpaloituista.

Esitetään että Seitsemässä veljeksessä on myös fantasian piirteitä. Todetaan että riippuu siitä miten kirjaa lukee

Todetaan että realistinen-termi ärsyttää koska romaani on aina fiktiota

Todetaan että erityyppiset tekstit ovat sekoittumasta nykyaikana enemmän sekottumassa keskenään

Tosi ja todellisuus syntyy siitä pystyykö kirjoitta luomaan lukijalle uskottavan todellisuuden. Fantasian uskottavuus ei ole ongelma.

Tosi ja todellisuus: Merkitsee rehellisyyttä: Voi kirjoittaa mitä haluaa ilman pelkoa lukijoiden tuomiosta.

Ei tarvitse olla realistista kunhan tuntuu todelta.

Miten huumori syntyy?

Paras huumori syntyy tragediasta: Suomalainen synkkyys ja huumori sopivat yhteen. Painostava tai vakava asia saa helpostusta lisäämällä huumoria väliin. Vaikka naurattaa ei humoristinen.

Suomalainen kyky? Kirjoittaa itsemurhasta hauskasti. Selviytymiskeino?

Tekemällä tehty huumori ei toimi: Jo minua naurattaa itse, poistan sen saman tien

Eräs kirjailija huomaa olevansa hauskin poistamalla kaiken hauskan

Ehkä taustalla on enemmän näkökulma maailmaan

Kyrö toteaa ettei ajattele huumoria kirjoittaessaan. Toteaa että on itse sokea huumorille.

Kirjoituksen aikana hauskaksi koetut ei enää usein uudelleen luettuna tunnu hauskalta

Miten kertojan ääni syntyy?

Kertojan tulokulma vaikuttaa lopputuloksen tunnelmaan: minä, kolmas persoona jne

Todetaan että voi löytää vain sopivan kertojan äänen kirjaan vain kokeilemalla. Kenen tarina tämä on?

Karila toteaa että hän haluaa aina käyttää kaikkitietävää kertojaa (3. persoona), jotta kirjan maailma pysyy hallinnassa.

Tarina voidaan myös kertoa tarkkailijan näkökulmasta, jolloin saa 3.persoonan kaltaista hallintaa minä-kertojan keinoin.

Tulevaisuudessa jokainen julkaisee itse kirjansa - vai julkaiseeko? Miksi kustantajia tarvitaan tulevaisuudessa