Mediated Interpersonal Communication
Chair: Carles Roca-Cuberes (Pompeu Fabra University)
Francesca Comunello, Simone Mulargia (La Sapienza University of Rome) No more birthday greetings on my Facebook wall, please'. User representations of different socialmedia platforms and their integration in everyday relational patterns
Tila oli vaihtunut ja uuden paikan löytäminen kesti tovin. Saavuin tässä kesken ja jo tulosten esittelyvaiheessa, jossa esimerkiksi kävi selväksi, että kaikki FB -viestit eivät ole samanarvoisia ja SMS on tietyissä tapauksessa parempi vaihtoehto. Sen sijaan roomalaisnuorten käsityksen mukaan sähköposti on toiselta planeetalta ja sitä ei käytä kukaan. Eli käyttötarkoitus ratkaiseen valittavan median, joskin face-to-face on erittäin tärkeä ja digitaaliset teknologiat kuuluvat arkipäivään ja ovat face-to-face - tilanteiden jatkumo..
Kommentti Jyväskylästä oli, että opiskelijat kaikki käyttävät FBtä, mutta kukaan ei tunne siihen suurta mielenkiintoa ja muille platformeille on hyvää tilausta ja käyttöä
Juliane Kirchner, Markus Seifert (University of Erfurt) The Importance and Use of Social Network Sites in Long-Distance Relationships
Lähtökohtana on, että työelämä vie joustavasti paikasta toiseen ja siitä syystä kaukosuhteiden tutkiminen on milenkiintoista. Esimerkiksi Saksassa vain viikonloppukohtaamiset ovat yleistyneet huomattavasti ja siksi pariskuntien vuorovaikutussuhteet elävät muutoksessa ja vaativat joustavuutta,
Tutkimuskohteena oli mikä on sosiaalisen median rooli kaukosuhteiden ylläpitämisessä ? Tekivät haastattelut opiskelijoiden ja nuorten ammattilaisten keskuudessa. . Keskeiset välineet olivat känny, SMS, chatit.. mese, sivut tai yhteisöt ei niin tärkeitä - esm FB ei luonnollinen väline. Kaikki suhteiden ylläpitämisessä suositaan enemmän yksityisluonteisia kanavia. Ainoastaan suhteiden alussa, jos suhde ei ole vakiintunut saatateen käyttää julkisempaa välinettä.
Kommenteissa nousi esiin, että jos haastateltu joukko tai pariskunnat olisivat vanhempia, tulokset voisivat olla aivan toisenlaisia. Sen he myönsivät ja sanoivat, että 20-29 - vuotiaiden joukko ja mediankäyttökokemus yhteydenpidossa on varsin luontevaa tai ainakin toisenlaista kuin vanhempien.
Ja siihen liittyvä asia viestinnästä: kirjoitetaanko nykyään rakkauskirjeitä tai onko niiden muoto muuttunut ?
Mireia Fernández-Ardèvol (Open University of Catalonia) The more we use mobile phones the better? Comparing older people in three cities
Määrittelee vanhan ihmisen tai seniorin ja toteaa, että heitä yhdistävä tekijä on ikä eikä juuri mikää muu. Kommunikaatiotapaan vaikuttaa ikä tai ainakin iän myötä kommunikointitavat muuttuvat.
Teki kenttätutkimuksen Los Angeles, Toronto ja Barcelona. Mukana 95 henkilöä ikähaarukassa 60 -98 ja heitä 69 kännykän käyytäjää. Puolistrukturoitu haastattelu. Äänenkäyttö varsin yleistä, mutta myös tekstiviestit Barcelonassa. Toinen keskeinen huomio on, että Barcelonassa myös kännyä käytetään helpommin kun se on mukana. Syynä saattaa olla, että liittymätyypit ovat erilaiset.
Känny on ensisijaisesti lisälayeri kommunikaatiossa, mutta joissakin tapauksissa internetin painoarvo on huomattava.. Yksi merkittävä huomio oli myös se, että muutamat seniorit olivat luopuneet kännyn käytöstä ja perustelivat sitä sillä, että sen käytöllä ei ole todellista merkitystä vuorovaikutusksessa.
Nömö huomiot vasta alustavia tutkimuksesta.
Myös hyvin kiinostava presis ja paperi ja hauskaa siinä milessä, että pääosa esietyistä tutkimuksista keskittyy teineihin.
Yksi keskeinen huomio oli myös, että välineiden käyttö on hyvin erilaista niiden välillä, jotka asuvat kotonaan ja niiden, jotka asuvat vanhustenkodissa tai jonkinlaisessa palvelutalossa.
Marjon Schols (Erasmus University Rotterdam), Jos de Haan (Netherlands Institute for Social Research (SCP)/Erasmus University Rotterdam), Jeroen Jansz (Erasmus University Rotterdam) Teenagers' internet use and the relation with their parents: a resource theory approach
Tutkimuskohteena siis teini-ikäiset ja heidän vanhempiensa välinen suhde. Suhteen muutoksesta useita tutkimuksia viimeaikoina samoin kuin perhesuhteiden muutoksesta. Hänellä monimutkainen ja laaja hypoteesimalli, jonka keskeinen kysymys oli, kuinka paljon suhde on muuttunut internetin vaikutuksesta ?
Kysely, jossa noin 1600 koululaista ( 196 luokaa ja 19 eri paikkakuntaa). Yksi huomio oli, että ne jotka käyttävät internetiä opetus/oppimistarkoitukseen, käyttävät enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Myös nuoret jotka ovat avoimia ystäviensä kanssa ovat avoimempia vanhempiensa kanssa.