You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 8 Next »

Online communities: key issues and research methodologies

(chair: Paola Peretti, Northwestern University)

Communicating EU-regulated matters in the blogosphere. A case study of the Danish Patent and Trademark Office's blogging practices

Annette Agerdal-Hjermind, Chiara Valentini

Otsikon mukaisesti tutkittu blogia viestintäkanavana (puhuja käytti termiä viestintästrategiana), kun viestitään tarkoin säädellyistä asioista. Bloggausta käytetään mm. parantamaan markkina statusta, tuomaan henkilökohtaisuutta asiakaspalveluun ja viestintään. Organisaadioiden blogit voidaan jakaa tarkoituksen, käytön ja kohdeyleisön mukaan.

Tarkoituksen mukaan:

  • työntekijöiden pitämä blog
  • ryhmäblogit
  • executive blogit
  • promootioblogit
  • uutiskirjeblogit

Käytön mukaan:

  • päiväkirjablogit
  • uutiskirjeblogit
  • dialogi blogit
  • tukiryhmäblogit

Kohderyhmän mukaan:

  • yleiset blogit
  • asikasblogit
  • työntekijäblogit

Tutkittiin onko tietyillä valtion toimijoilla virallista politiikkaa ja strategiaa viralliselle bogille. (ja tässä vaiheessa putosin, koska jouduin vaihtamaan paikkaa, sali on aivan täynnä...) 

Case study: Tanskan patentti ja rekisteritoimisto

Osa toiminnasta on tarkkaan säädeltyä valvontaa ja osa asiantuntijapalveluiden myyntiä.

Työntekijät kirjoittavat blogia. Blogikirjoituksissa heidän henkilökohtaiset mielipiteensä ja he ovat itse vastuussa sisällöstä. Blogi on sekä päivkirja, uutiskirje, rukiryhmä ja promootio blogi, mutta sitä käytetään myös epävirallisesti ja siellä on hauskoja juttuja/kisoja sekä nice-to-know juttuja, ei pelkässtään need-to-know. Blogin avulla voidaan vaikuttaa ja ajaa asioita. Siihen voidaan viitata myös muissa medioissa. 

Exploring a (fairly) new instrument for corporate communication in the social web: Online Brand Communities 

Clarissa Schöller

Tutkittu online brändi yhteisöjä, jotka ovat hyvin erityisiä - eivät käyttäjien näkökulmasta vaan siinä suhteessa, miten yritykset saavat aikaan brändilleen online yhteisön. Ensin tutkija selitti omat määreensä brändille ja yhteisölle ja sen jälkeen esitti esimerkkinä Ikean Saksassa toimivan online yhteisön. Brändiyhteisö ei ole pelkästään suhde pelkästään brändin ja kuluttujan välillä, vaan brändin ja sen kuluttajien sekä brändin eri kuluttajien välillä. Lisäksi yhteisössä on usein myös brändin ihailijoita, yhtiön osakkaita yms. sidosryhmiä. 

Tutkimuksessa selvisi että vain muutamalla on selkeästi määritellyt tavoitteet brändiyhteisölle, mutta lähes kaikilla on joitakin tavoitteita. Tärkeimäpänä voittojen/myynnin lisääminen, mutta korkealle nousi myös luottamuksen kasvattaminen. Kohderyhmänä ennen kaikkea asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat. Lisäksi fanit, lehdistö, potentiaaliset työntekijät ja kolleegat. Suurin osa yhteisöistä vastaavista työskenteli markkinoinnissa, mutta heistä kaikki eivät saa tälle tukea yrityksen johdolta. Tutkimuksen perusteella jako neljään:

  • Fan Community
  • Service Community (vain olemassa oleville asiakkaille)
  • Multi Purpose Community (näihin kuuluvat olivat ainoita, joiden tavoitteena oli myös mielipidejohtaminen omilla aloillaan)
  • Special Intererst Community

'United in Diversity'? Introducing a research model to analyze the relationsof national and transnational public diplomacy in the European Union 

Alice Srugies

Dialog principles on Investor Relations Websites 

Christian Schumacher, Sascha Himmelreich

Transparency and the Problems of Representation in Verbal, Visual and Numerical Regimes 

Lars Thoger Christensen, George Cheney

  • No labels
You must log in to comment.