15.9.2010
Ensi selailun perusteella on vaikea uskoa, että tällä kirjalla pitäis opettaa visuaalista suunnittelua. Toivottavasti kirja todistaa minut vääräksi, kunhan kerkeän syventyä siihen.
Kirja vaikuttaa vaikealta luettavalta ja ensimmäiset 20 sivua ovat edellisen version ihmettelyä. Itse ihmettelen sitä ihmettelyä. Selailun perusteella kirjassa on liian vähän kuvin esitetty esimerkkejä. Kyse on kuitenkin visuaalisuudesta. Teksti on todella epämielenkiintoisesti kirjoitettua, mutta toivottavasti siinä päästään asiaan, että saa jotain mielenkiintoa lukemiseen. Poimin seuraavan lauseen tekstin alkupäästä havainnoimaan tekstin vaikeutta:
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
"We are by no means the first to deal with this subject. Nevertheless, by comparison to the study of visual 'lexis', the study of visual 'grammar' has been relatively neglected, or dealt with from a different perspective, from the point of view of art history, or of the formal, aesthetic description of composition, or the psychology of perception, or with a focus on more pragmatic matters, for instance the way composition can be used to attract the viewer's attention to one thing rather than another, e.g. in such applied environments as advertising or packaging."
Sivulta 18.
Tämä lause vie kirjassa puolikkaan kappaleen. Se on äärimmäisen vaikea ymmärtää ja lauseen puolivälissä on jo unohtanut mistä lauseessa oli kysymys. Muutenkaan en ymmärrä mitä tarkoitetaan visuaalisella kieliopilla.
Palaan asiaan.
18.9.2010
Introduction osiossa ei ole ollut kuin pari lausetta itse aiheesta asiaa. Muuten teksti on vain jaaritellut kappaleiden otsikoita, jotka voisi yksinkertaisesti selittää puolella sivulla tekstiä. Tähän asti vaikuttaa, että aiheita käsitellään enemmän psykologisesti kuin käytännön läheisesti.
Palaan asiaan.
22.9.2010
Wikin toiminta on ollut usein melko epävarmaa ja siksi tämä päiväkirja päivittyy siis omalle koneelle omaan dokkariin. Länttään koko paketin varmaan joskus myöhemmin wikiin.
Kirja on auennut nyt ehkä enemmän ja alkaa lukeminen maistua paremmin. Eniten hidastaa ehkä se, että tekstiä on putkeen hirvittävä määrä ilman esimerkkiä ja se että se on englanniksi 'ei niin helppoa' tekstiä. Ymmärrän kyllä mitä tekstissä sanotaan, mutta se pitää lukea monesti enemmän kuin yhden kerran.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
The important point at this stage is not the detail of the analysis, but the observation that the semiotic modes of writing and visual communication each have their own quite particular means of realizing what may be quite similar semantic relations. What in Ianguage is realized by words of the category 'action verbs' is visually realized by elements that can be formally defined as vectors. What in language is realized by locative prepositions is visually realized by the formal characteristics that create the contrast between foreground and background.
Sivu 46.
Tämä oli mielestäni hyvin selitetty esimerkki kirjasta. Tässä tarkastellaan kahta eri kuvaa, jotka kuvaavat samaa asiaa kirjassa ja ote kirjasta avaa tätä tarkastelua.
Palaan asiaan.
25.9.2010
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
In figure 2.15,the gesture of the old man forms a vector, but he does not gesture towards anyone or anything, at least not so far as we can see in this picture. As a result, the viewer is left to imagine who or what he may be communicating with. Is he already in touch with what lies beyond life? Is that why the young boy looks at him with such concentrated fascination?
Sivu 63.
Halusin ottaa tämän lainauksen esille, koska pidän kuvasta, joka tekstissä mainitaan. Ei muuta.
Palaan asiaan
27.9.2010
Viikonlopun jälkeen ei oikein jaksa lukea, mutta luetaan nyt. Alkaa pikku hiljaa rasittaa lukeminen tietokoneruudulta. En tiedä onko kirjassa kuvat värillisiä, mutta tässä .pdf versiossa ei näy värejä kuin siinä hirveässä kannessa. Mutta asiaan.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
The following table gives an overview of some of the correspondences between linguistic and visual narrative processes:
Sivu 77.
Halusin mainita päiväkirjassa tämän taulukon, koska kirjassa on paljon vertailtu visuaalista ilmaisua ja tekstillistä ilmaisua. Ja jos ei ole niin olen ymmärtänyt väärin. Itse taulukko siis löytyy sivulta 78, mutta se on mainittu sivulla 77. Taulukon jälkeen sitä avataan vähän tekstissä.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
Comparisons such as these can highlight which ways of representing the world can be realized linguistically, which visually and which (more or less) in both ways. This, in turn, is useful as a background for analysing representation in multimodal texts: photographs and their captions, diagrams and their verbal glosses, stories and their illustrations.
Sivu 78
Henkilökohtaisesti pidän enemmän kunnolla selitetyistä esimerkeistä niin tämä kappale ja taulukko nosti taas hiemen mielenkiintoa kirjaan.
Palaan asiaan.
1.10.2010
Kuu on vaihtunut ja taas on viikonloppu. Onneksi päivällä on aikaa. Simät meinaa sulaa päästä, kun ottaa pitkän rupeaman kirjan kera. Toisaalta tajusin, että .pdf:stä on helpompi kopioida teksti lainauksiin, joten henki nostaa päätään hieman ojasta.
En muista tuliko edellisen kirjauksen jälkeen jotain mielenkiintoista lainausta kirjasta, mutta tässä tulee ainakin yksi.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
The screenshot of the European PlayStation website, in figure 4.5, uses both middle distance and close distance, significantly putting the close shot on the right, as the 'New'(see chapter 6).
Sivu 128.
Mukava nähdä näitä kuvilla varustettuja esimerkkejä. Itse ainakin tajuan paljon paremmin mistä on kyse. Asian käsittely jatkuu seuraavassa kappaleessa.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
The same kind of distinctions can be made with respect to representations of buildings and landscapes. We can see a building from the distance of someone about to enter it, in which case we will not see the whole of the building, as is (again) often the case in film shots in which the building is related to some action.
Sivu 128.
Meinasin ottaa lainaukseen koko kappaleen, mutta se olisi käynyt varmaan liian pitkäksi. Aluksi meinasin kritisoida, että kappaleessa käytetään vain tarinan kerrontaa parista eri kohtauksesta, jotka voisi olla jossain elokuvassa ja itse aiheesta ei puhuta. Huomasin kuitenkin kappaleen lopussa kuinka kaikki liittyi kuitenkin toisiinsa. Helposti samaistuttava, jos vain tajuaa mistä puhutaan.
Palaan asiaan.
6.10.2010
Minusta tuntuu, että otan lainauksiksi päiväkirjaan vain kohtia, joissa on kuva tai taulukko esimerkki.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
Given-New structures can also be found in film and television. Media interviews, for examplg often place the interviewer on the left of the interviewee (from the viewer's point of view). Thus interviewers are presented as people with whose views and assumptions viewers will identify and are already f amiliar, indeed, as the people who ask questions on behalf of the viewers. The interviewees, on the other hand, present 'New, information - and are situated on the right (see Bell and van Leeuwen, r994i 160-4). The relation between Given and New may be emphasized by horizontal camera movements ('pans'). In a current affairs item from an ABC 7.30 Report (March I9B7), the children from a Muslim Community School were initially shown as'ethnic', 'different' from 'us', viewers - there was much emphasls on their non-Western dress, and there was Arabic music in the background.
Sivu 185.
En oikein tiedä miksi tämä osa kappaleesta puhutteli minua. Viimeiseksi kuvattu pointti on kyllä vielä nykyäänkin yleispätevä. Kai se on aika paljon tarkastelijasta kiinni, oli se kuva tai video tai teksti, millä lailla se puhuttelee tarkastelijaa. Tässä tapauksessa läskiperse länsimaalainen kauhistelee pehmeältä sohvaltaan tilannetta, joka kuitenkin on arkipäivää toisille. Eikä tietenkään kauhea tilanne vaan elämää. Visuaalisessa ilmaisussa kannattaa siis miettiä kohdeyleisö kelle tuote julkaistaan. Nyt ei muuta.
Palaan asiaan.
10.10.2010
Taitaa tulla kiire vielä tämänkin projektin kanssa. Olen kappaleessa Materiality and meaning. Alaotsikkone tuli vastaan COLOUR AS A SEMIOTIC MODE ja huudahdin innoissani, että "jess... nyt päästiin asiaan". Asiaan ei kyllä ihan suoraan päästy. Kovasti on kerrottu historiasta mistä värit ovat tulleet. Oikeastaan vasta seuraavan alaotsikon, THE COMMUNICATIVE FUNCTIONS OF COLOUR, jälkeen päästään siihen asiaan mitä odottelin.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
Starting with the ideational function, colour clearly can be used to denote people, places and things as well as classes of people, places and things, and more general ideas. The colours of ffags, for instance, denote states, and corporations increasingly use specific colours or colour schemes to denote their unique identities. Car manufacfurers, for instance, ensure that the dark blue of a BMW is quite dlstinct from the dark blue of a VW or a Ford, and they legally protect'their'colours, so that others will not be able to use them. Even universities use colour to signal their identities.
Sivu 229.
Tosiaan on varmaan monesti kuultu, kun sanotaan, että tunnustetaan väriä. Toisaalta väreillä on myös eri tarkoituksia ja tämä taas saattaa olla kulttuurikohtaista mitä milläkin värillä tarkoitetaan. Katsotaan päästäänkö vielä syvemmälle värien maailmaan kirjan edetessä.
Palaan asiaan.
11.10.2010
Jonkun näköistä loppukiriä näköjään joutuu tässä pitämään.
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
Playmobilfigures such as those shown in figure B.B are also analytical structures. They show the significant attributes, the significant characteristics, of (for example) an 'ethnic family'. The family has five members - a father, a mother and three children. Each member of the family has black hair and dark skin. Note the difference from the neutrally Iabelled 'family set': the composition of the family is the same, and all the members of the family have pink skin, but they differ in the colour of their hair and therefore have individual characteristics as well as social characteristics, whereas (lesson number one) the members of the'ethnic family'are'others'who'all look the same'. The children of the two families are dressed identically, but the parents are not. Lesson number two: second-generation immigrants are already 'more like us'.
Sivu 247
Heh. Unohdin varmaan pointin tästä lainauksesta, mutta hauska se oli (jollain idioottimaisella tavalla). Taas tunnustellaan väriä.
Palaan asiaan.
12.10.2010
Loppukiri jatkuu!
Lainaus kirjasta: Reading images: the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen (2006) London; New York Routledge, 2nd edition
Many sculptures and other three-dimensional objects do not clearly polarize between left and right, top and bottom, centre and margin, but when they do, the values of Given and New, Ideal and Real and Centre and Margin apply, we think, in the same way as they do in two-dimensional visual communication. Yet the third dimension does introduce additional factors.
Sivu 256.
Tru dat. Myöhemmin seuraavassa kappaleessa sanotaan, ettei valokuvat pysty kuvaamaan kolmiulotteisia patsaita niin hyvin. No niistä ei varmaan olisi tehty patsaita, jos ne haluttaisiin esittää kuin valokuvissa. Tosi vaikea keksiä kiireessä omia ideoita näistä lainauksista. Pitää lukea eteenpäin, jos tulisi jotain mielenkiintoista kolmiulotteisesta visuaalisesta ilmaisusta.
Palaan asiaan.
13.10.2010
Viimeiset sivut vaan vilisi silmissä, jotta pääsisin kirjan mahdollisimman pian loppuun. Aika tyhjä olo näin kirjan jälkeen ja joutuu varmaan prosessoimaan hetken ennen kuin tajuaa mitä tästä tekeleestä oikeastaan jäi käteen. Ei ehkä oma ensimmäinen suositus kirjaksi aiheelle varsinkin, jos mietitään asiaa käytännön puolesta, mutta mielenkiintoisia pointteja kyllä. Ehkä tästä on hyötyä, kun miettii miten julkaisu pitäisi esittää ja kelle se esitetään. Varmaan suunnitteluvaiheessa tästä on eniten hyötyä.
Kettu kuittaa.
PS. Jos lainauksissa on kirotusvireitä niin se johtuu siitä, etten ole tarkastanut niitä vaan suoraan kopioinut tästä ihanasta .pdf:stä