DTD ja miten siihen viitataan
Ks. HTML-sivun luominen ja julkaisu
DTD:n vaikutus sivuston näkymiseen
- JOs DOCTYPE-ilmoitus puuttuu html-sivun alusta, osa selaimista menee ns. quirks-moodiin.
- Quirks-moodi jäljittelee aikaisempien selainten tekemiä virheitä html-sivun esittämisessä
- siitä johtuen sivu saattaa toimia yllättävällä tavalla, vastoin määrityksiä, jos DOCTYPE-ilmoitus ei toimi
IE 6 menee quirks-tilaan mm. seuraavissa tilanteissa:
- DOCTYPE-ilmoitus puuttuu kokonaan
- DOCTYPE ei ole heti dokumentin alussa (sitä edeltää esim. kommentti)
- DOCTYPE-ilmoitus on vanhaa muotoa (HTML 3.2 tai aikaisempi)
- DOCTYPE-ilmoituksesta puuttuu URI-osa
Tyypillisiä IE:n virheitä quirks-tilassa:
- IE ei keskitä elementtiä margin-left:auto & margin-right:auto; -attribuuteilla
- leveys lasketaan väärin: elementin leveys = sisällön leveys + täyte (padding), kun oikea tapa olisi: elementin leveys = sisällön leveys
- IE noudattaa table-elementille asetettua height-määritettä, joka on standardin vastainen
Kun selain toimii tilassa, jossa virheet on korjattu, on kyseessä ns. standard-tila
Tällä hetkellä IE 6-selainta käyttää enää reilu 15% käyttäjistä, joten kyseessä on katoava ongelma.
Katso selainten statistiikkaa: http://www.w3schools.com/browsers/browsers_stats.asp
Linkkejä
- W3C:n suosituslista eri DOCTYPE-määrittelyistä ja niiden käytöistä:
http://www.w3.org/QA/2002/04/valid-dtd-list.html
- CSS-elementtien toimiminen eri selaimissa:
http://www.quirksmode.org/css/contents.html
Metatiedot ja metaelementti, hakurobotit
- Termi metatieto tarkoittaa tässä yhteydessä tietoa html-sivusta (esimerkiksi tekijä, luontipäivä jne.)
- raja metatiedon ja sivun sisällön välillä voi olla häilyvä
- HTML-sivussa metatietoa voidaan kirjoittaa sivun HEAD-osioon META-elementin avulla
- META-tieto on tarkoitettu useimmiten tilastoinnin ja hakukoneiden käyttöön
- Tärkeät hakukoneet kuitenkin hyödyntävät META-tietoa huonosti
Merkit ja merkkikoodit
- Merkki (character) on kirjoituksen alkeisosanen. Merkkejä ovat mm. kirjaimet, numerot, erikoismerkit, tavumerkit jne..
- Merkin erityistä ulkoasua kutsutaan glyyfiksi, ja glyyfien kokoelmaa fontiksi. Fontin rinnalla voidaan käyttää myös termejä kirjasinleikkaus, kirjasintyyppi tai kirjaintyyppi.
- Merkkien koodaus tarkoittaa tapaa, jolla koodinumerot ja siten myös merkit esitetään tietokoneen ymmärtämässä muodossa (bitteinä).
- HTML-dokumentin koodaus esitetään charset-parametrilla, esimerkiksi
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=iso-8859-1">
Mitä koodausta kannattaa käyttää?
- Esimerkissä käytetty iso-8859-1 -koodaus (eli ISO Latin 1) on yleisimmin käytetty merkistösopimus Suomessa
- Se on suunniteltu länsi- ja pohjois-eurooppalaisille kielille
- Ks. tarkemmin: http://en.wikipedia.org/wiki/Character_encodings_in_HTML
- Entiteetit ja skandit: Entiteetti-muutostaulukko
Validointi
HTML- ja CSS -dokumenttien oikeellisuus kannattaa tarkistaa ns. validaattoreilla. Validaattorit vertaavat sille annettua dokumenttia niitä koskeviin määrittelyihin ja tarkastavat dokumenttien muodollisen oikeellisuuden.
W3C: What is MarkUp Validation
Erilaisia validaattoreita on verkossa paljon. HTML- ja CSS -dokumenttien validointiin voi käyttää esimerkiksi W3C:n validaattoreita:
HTML: http://validator.w3.org/
CSS: http://jigsaw.w3.org/css-validator/
Selainskriptit
- Selainskriptit ovat selaimen suoritettavaksi kirjoitettuja (usein lyhyitä) ohjelmia
- ohjelman "käynnistää" usein jokin tapahtuma, event: esimerkiksi sivun latautuminen tai hiiren painikkeen painaminen
- Selainskriptejä käytetään usein erikoisefekteihin (uuden ikkunan avautuminen tms.), mutta myös tärkeisiin toimintoihin: lomakkeen tietojen tarkistus, alkeelliset laskutoimitukset jne.
- Skriptit kkirjoitetaan useimmiten JavaScriptillä
- Skripti aloitetaan ja lopetetaan script-elementillä <script> </script>
Esimerkiksi:
<script type="text/javascript">
document.write("<h1>Toimiiko?</h1>")
</script>
Tapahtuma-attribuuttien käyttö
Linkkejä
W3 Schools: http://www.w3schools.com/html/html_scripts.asp