LÄSNÄ Eeva Meltio (puheenjohtaja), Sonja Merisalo (sihteeri), Emma Puikkonen, Kari Rentola
AIKA Ke 10.6. KLO 12
PAIKKA Agricolankatu 1-3:ssa, neukkarissa G230.
ESITYSLISTA:
1. Esityslistan tarkistaminen
Sovittiin, että ensi kokouksen listalle laitetaan kohta koskien kesää - mitä tapahtuu kesän aikana.
Tämän kokouksen kohtaan kaksi Eeva huomioi, että olemme nyt tehneet asioita yhdessä, joten erillisiä tilannepäivityksiä ei ole.
2. Tilannepäivitykset
Eeva kertoi tilanteeseen tulleesta muutoksesta. Olemme olleet aiemmin prosessilähtöisessä lähestymistavassa, nyt suunta on kohti enemmän objektilähtöistä. Perinteisessä prosessissa asiat kulkee lineaarisesti, verkkoa varten objektit tulee voida irrottaa, nimetä ja modularisoida. Linkki Eevan tekemään prujuun perinteinen prosessi vs. verkkoprosessi.
Muutos kohti objekti-ajattelua on tapahtunut koska olemme kokeilleet Kässyä ja todenneet tietyt tarpeet ja toisaalta koodarin (Maria Jokelainen) mukaan tuleminen on mahdollistanut laajemman ajattelun. Maria onkin hyvä juuri siinä ohjelmoinnissa josta teknisesti on vain haaveiltu (julkaisujärjestelmä + koodataan paljon itse), luultiin sen tyylin olevan liian monimutkainen ja ajallisesti mahdoton toteuttaa.
Kari totesi, että tämä on strateginen valinta myös. Jotta tekijä pysyy motivoituneena, niin pitääkö antaa asioita tipoittain vai kerralla kaikki. Prosessit ovat erilaisia. Jos kaikki materiaali on tarjolla koko ajan tulee työkalun ohjata huomio tiettyyn pisteeseen mutta halutessaan voi poiketa polulta. Livenä on joustavampaa, selviää nopeammin mitä kukakin tarkoittaa. Verkossa nopea kommunikointi puuttuu, selkeys ja havainnollisuus siellä siis äärimäisen oleellisia. Kommunikaatio paremmin hallussa.
Eeva kertoi, että eri näkymät objekteihin mahdollistavat automatisointia hahmottamiseen, kootaan asioita tietyllä tavalla. Saadaan jopa selkeämpää kuin livenä, koska livenä kaikki materiaali on vihkoissa jne. Netissä kaikki on näkyvillä kaikille koko ajan. Runko on selkeä, voi silti kirjoittaa mitä vain. Tarve strukturoida on aina olemassa, muuten asiat jäävät vain mielikuviksi.
Objektien avulla on mahdollista luoda ns. fläppitaulu, kootaan asiat. Havainnollisuus siitä, mitkä ovat isoja asioita ja mitkä pieniä pitäisi säilyttää. Arvottaminen. Äänestykset. Helpommin löytyy se, mitä jätetään pois.
3. Kässyn tehtävät - palaute ja pohdintaa työkalun sisällöstä
( + Käyttöliittymäsuunnittelun tilanne - katsotaan leiskoja ja keskustellaan)
Käyttöliittymä on se mitä tarjotaan käyttäjälle, ikkuna prosessiin. Nyt ollut vaiheesta toiseen kulkemista, tehty erilaisia malleja. Vetäjä vie voimakkaasti eteenpäin.
Kari kysyi, onko mahdollista ajatella niin, ettei ole vaiheita vaan liikutaan prosessissa. Tähän ollaan menossa, objektit + toiminnot, ajatus perustuisi niille. Vaiheet mukana vain jos vetäjä niin haluaa. Wiki ei mahdollistanut täsmälleen sitä mitä halutaan, julkaisujärjestelmä tuo laajemmat mahdollisuudet.
Kari sanoi, että isot laatikot on vaiheita, kaikille käsisprosesseille läpi. Objektit niitä pienempiä osia. Työkalussa on ohjeita: yksi tapa edetä on näin. Jos tausta on näin niin edetkää vaikka näin. Menetelmässä olisi vaihtoehtoisia tapoja edetä.
Työkalut pohjautuu filosofiaan, toteutus tuo merkittäviä asioita myös sisältöön.
Eeva esitteli AOF-mallia LINKKI, joka on tarkoitettu sosiaalisen median suunnitteluun. Linkissä on listattu kaikki mahdollinen, vaatii vielä miettimistä. Miten suhtautuu toisiinsa, millä leikitään, ovatko jotkut liikaa. Mietitään myös, onko intensiteetti-tyylinen lähestymistapa tutkia esityksen rakennetta mahdollinen toteuttaa.
Sosiaalinen objekti tarkoittaa asioita joilla ihmiset viestii, keskustelu tukee objektien valintaa jne.
Objekti-ajatteluun on päästy kokeilun kautta, ei olisi päästy suoraan tähän ilman välivaiheita.
Käsikseen tuleva materiaali + kaikki se materiaali joka havainnollistaa tulevan käsiksen tekemistä -> mitkä välineet milloinkin, keskustellaan, näkyviin jotenkin mitä osaa on muokannut eniten eli mitä pitäisi työstää. Kohtausluettelo + graafiset havainnollistamaan.
Eeva esitteli komposition hahmotelmaa (käyttöliittymää). LINKKI. Wikidotissa esim. kohtaukset listautuu käsityönä, työkalussa automatisoituna. Listaa siis linkkejä. Syntyvä käsikirjoitus on tärkeä olla omanaan, kirjoittajat erikseen; tulee näkyä miten kirjoittaja on osallistunut; toi aktiivinen, toi hyvä tässä..
Aikajana tarvitaan myös.
Mahdollisesti joudutaan nyt jättämään jotain asioita pois, jatkorahoitus saattaa tulla tarpeen hakea jotta saadaan työkalusta paras mahdollinen.
Eeva esitteli sivua "muut tavat" (käyttöliittymää). Käsitekartta on tuntunut hyvälle käyttää, se pidetään mukana. Synopsis ehkä tärkeä vasta kun/jos käsistä myydään. Vaativa, taiteenlaji itsessään. Pienoiskuva valmistuvasta teoksesta. Käsitekartta tullaan lisäämään työkaluun jollain tapaa; ei ehkä ole näillä resursseilla mahdollista rakentaa omaa, mutta voi onnistua ehkä upottaa jokin olemassa oleva työkaluun tai sitten ihan vaan linkki + tarkat ohjeet miten käyttää.
Käyttöliittymäkuvat menee uusiksi jossain määrin, vaiheet voi olla mukana tai sitten ei, miten vetäjä haluaa.
Kari totesi, että periaate kuitenkin toimii, jo Kässyssä. Muut olivat samaa mieltä. Halutaan vaan automatisoidumpaa, jotta vetäjä pääsee helpommalla (ei tarvitse koskea koodiin).
Kari nosti vielä esille sen, että tekijänoikeusasiat tulee ottaa huomioon TIO-prosessissa sekä nuorien kanssa. "Annat ideasi yhteisölle". Tehdään jokin pohja. Pitää lukea esim. että EU omistaa, ei saa olla kaupallista hyötyä. Tekijänoikeus säilyy tekijöillä, ei saa vaan kaupallisesti hyödyntää.
Jatkossa ei väliä, mutta ohjeet on hyvä olla esillä silti. Metropolian lakimieheltä apua, Anittalta myös.
Emma sanoi Kässyn tehtävistä vielä: Lähtökohtaan/aiheeseen tulee puuttua suorempaan jotta päästään vauhdilla eteenpäin. Toisten tekstien muokkausta olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin, kynnys muokkaamiseen olisi matalampi. Toisen tekstin kanssa leikkiminen ei tunnu hyvälle enää jos ei ole rutiinina. Emma testaa TIOjen kanssa varhaisempaa muokkaamista.
Kari sanoi, että Kässyssä on vaikeaa hahmottaa missä keskustellaan mistäkin, mitä on tehnyt ja millä pöydällä on mitäkin. Pitäisi päästä alkamaan työskentely paikasta jossa näkee heti mihin mennä.
Eeva kulkee uutisten kautta, Sonja työhuoneen kautta, Kari työhuoneen + viimeisimpien viestien kautta.
Keskustelun loogisuutta pitää miettiä, miten luodaan hyvin.
Kari totesi Kässyn miniprosessista että nyt on mielenkiintoinen vaihe menossa; matskut on kasassa, luodaan rakenne jne. Draamalle näyttää, mutta ei ehkä ehditä yhtenäistää esim. murteiden kannalta. Eikä yhteinen tyyli välttämättä aina olekaan niin tarpeellinen, riippuu prosessista.
Emma mietti kuinka pitkälle viimeistelyyn työkalu auttaa. Mm. kielelliset siivoukset, paikat, sijainnit, aikataululliset asiat (logiikan tarkistaminen).
Kari mietti, että yhdessä ideoidaan mutta tekeekö joku lopullisen ratkaisun? Nyt on äänestys käytössä.
Logiikka kuitenkin toimii; tuotos, valmis, hionta, viimeinen järjestely.
Emma pohti, että saisi useampia versioita. Kari mietti kuinka paljon voi olla epäloogisuuksia; asia joka ei ole tapahtunut onkin jo olemassa. Erilaisia ihmisiä, toisille tuottaminen on tärkeää, toisille hionta. Vetäjän pitäisi pohtia kuinka jaotella (mahdollisesti) opetusmielessä. Emma sanoi, että onkin miettinyt työryhmiin jakamista TIOjen kanssa.
Kari muisteli, että Juhana sanoi kuinka avoimelle nettityöskentelylle on tyypillistä että ihmisiä tulee ja menee; joku käy vain tekemässä sen mitä osaa hyvin ja mikä kiinnostaa. Eeva totesi, että näin on helppoa lähteä mukaan tiettyihin osiin mukaan, ryhmäjako voisi olla siksi hyvä. Persoonakysymys. Emma totesi, että leikkimistä tarvitsee, miettiä mitä aiheuttaa kun järjestelee. Prosessi on hahmottunut, mitä ollaan tekemässä, tekstien kautta, aikataulu tehtävien kautta (vko/tehtävät), kirjoittajat eivät hahmotu.
Kari totesi, että on hauskaa huomata tekstiä lukiessa että tämä ei olekaan minun. Miettii muiden kirjoittajien logiikkaa. Mitä enemmän kirjoittajia, sitä vaikeampi vetäjän hahmottaa. Livenä taas kirjoittajat on tosi vahvasti läsnä. Pakko kommentoida = henkilö näkyväksi.
Kässyssä on tapahtunut idean kehittymistä, lähtenyt elämään ja kasvamaan, luotu yhteinen maailma.
Henkilökemiat vaikuttavat prosessiin.
Ulkoasusta: Metropolian (ja varmaan myös HKT:n?) logot tulee esille, mutta ulkoasu on omansa muuten. Webmaster kirjoitti Sonjalle, että ulkoasun pitäisi olla yhtenevä Metropolian ulkoasun kanssa, mutta ei hankkeilla yleensä ole. Täytyy keskustella viestintäjohtajan kanssa mutta oletettavasti ei tule hankaluuksia.
5. Nimen valinta työkalulle
Katsottiin Emman lähettämää käsitekarttaa. Noodi miellytti kaikkia, pyöreä, liukkaampi. Särmä tarttuvampi, mutta ehkä liian muodikas, vanhentuu. Kari mietti monimieli ja monikieli -sanoja. Samoin Tintistä tuttua Tuhatkaunoa. Digisulka ja Rinki olivat myös esillä.
Nimen ei tarvitse liittyä kirjoittamiseen, koska selite "Yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu" tulee heti nimen perään.
Digi-alkuiset sanat ei oikein toimi, vanhentunut. Samoin kuin virtuaali. Prosessi on kuitenkin niin uudenaikainen.
Saijan ehdotukset sopisivat jos työkalu olisi suunnattu esim. äidinkielen opettajille.
Kari nosti esiin Siilon, Ringin, Lingon ja Monimielen; monimieli kertoo ihmisistäkin, ei tosin sopisi sloganin kanssa - ehkä keksitään sopiva yläkäsite. Sonja tykkäsi etenkin Noodista ja Siilosta. Eeva Noodista ja Muusasta. Emma Noodista ja Lingosta.
Kimppa nousi esiin myös; mielleyhtymä kimppakivasta ei välttämättä ole kaukaa haettu.
Puustain oli yksi Karin ilmaan heittämistä ehdotuksista. Sokri ja Porukka myös.
Kannattaa pitää mielessä ja linkittää työkaluun: www.urbaanisanakirja.org
Sieltä nousi esiin Moodi, jota pohdittiin osaksi nimeä. Sanakirjassa oli hauska kohta josta sai randomina sanan ja selityksen. Ehkä työkalussa voisi olla random-tehtävä -linkki jossakin?
Työkaluun pitää laittaa linkkeinä myös synonyymisanasto sekä murreoppaita.
Kohdat 6 ja 7 siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Ensi kerralla pitää kertoa Karille onko jotain etappeja joita Karin pitäisi kesän aikana kommentoida.
6. Seuraava kokous
16.6. klo 12.00 Agricolankadulla