Vuorovaikutuksen suunnitteluun on olemassa erilaisia lähestymistapoja. Seuraavat neljä lähestymistapaa ovat suosituimmat:
- Käyttäjälähtöinen suunnittelu (UCD)
- Toimintalähtöinen suunnittelu
- Järjestelmän suunnittelu
- ns. genius design
Käyttäjälähtöinen suunnittelu (UCD)
- on ollut tällä hetkellä pinnalla eniten, suosituin suunnittelutapa
- perusajatuksena on: käyttäjät tietävät parhaiten, mitkä ovat heidän tarpeensa, tavoitteensa ja prioriteettinsa ovat. Suunnittelijan tehtävänä on selvittää ne ja suunnitella tuote heitä varten.
- ihannetapauksessa käyttäjät osallistuvat jokaisen vaiheen suunnitteluun, ja suunnittelija näkee käyttäjän suunnittelijan roolissa myös.
- Käyttäjälähtöinen suunnittelun juuret ovat 50-luvulla
- Suunnittelija Henry Dreyfuss, joka suunnittelu puhelimia Bell Telephones -yhtiölle, popularisoi menetelmän jo vuonna 1955 kirjassaan Designing for people
- Dreyfuss suunnitteli mm. legendariseen 500-sarjan puhelimen Bell-yhtiölle.
- vaikka teolliset muotoilijat hyödynsivät Bellin menetelmiä, ohjelmistosuunnittelijat unohtivat ne
- syynä oli myös ensimmäisten tietokoneiden tehottomuus ja vaikeus saada tietokoneet toimimaan ylipäätään, jolloin käyttäjää ei ehditty huomioimaan.
- 1980-luvulla tietokoneet olivat kehittyneet niin tehokkaaksi, että insinöörien suunnittelutaitoja alettiin kyseenalaistaa: pystyvätkö he vastaamaan käyttäjien tarpeisiin oman kokemuksensa pohjalta?
- UCD-suunnittelu sai nopeasti kannatusta myös järjestelmäsuunnittelun parissa
- UCD ei aina toimi - tavoitteiden määrittely voi johtaa loputtomaan suohon tai määritelmistä voi tulla liian kapeita
- jos tuote on tarkoitettu miljoonille käyttäjille, kuten sosiaalisen median palvelut, UCD ei toimi: kohderyhmä on liian fragmentoitunut.
- UCD toimii kuitenkin hyvin siinä, että suunnittelijat pääsevät irti omista tottumuksistaan ja saavat palautetta työstään.
Toimintalähtöinen suunnittelu (Activity-Centered Design)
- keskittyy tiettyjen toimintojen tai tehtävien ympärille muodostuvaan käyttäytymiseen
Lue myös Don Normanin artikkeli:
Human-Centered Design Considered Harmful
http://www.jnd.org/dn.mss/human-centered.html
Toimintalähtöisen suunnittelun sovellus: AOF-malli
- Sosiaalisen median sovellusten suunnittelussa käyttäjälähtöinen suunnittelumalli ei toimi, koska kohderyhmä on niin valtava (kaikki verkon käyttäjät)
- Joshua Porterin mukaan suunnittelun peruskysymykset ovat silloin:
1) Mikä on ensisijainen toiminta eli aktiviteetti, jota sovelluksen pitää tukea?
2) Mitkä sovelluksen ominaisuudet tukevat tehokkaasti tätä toimintaa?
3) Mitkä ominaisuudet voidaan jättää pois?
Tavoitteet, toiminnot, ja tehtävät
Suunnittelun kannalta on hyvä erottaa toisistaan tavoitteet, toiminnot ja tehtävät toisistaan:
Tavoitteet: Yksilölliset tavoitteet: kuten halu jakaa ja saada palautetta, yhteisön löytäminen jne..
Toiminnot: Mitkä ovat toiminnot, joita käyttäjä tarvitsee? Kuten lukeminen, kirjoittaminen, kommentointi, keskustelu...
Tehtävät: Mitä tehtäviä (tasks) käyttäjä tekee, kun hän käyttää sovellusta? tallentaminen, kirjoittaminen, hakeminen, selailu...
AOF-malli
AOF-malli auttaa suunnittelussa ja priorisoinnissa. (AOF = activities, objects, features)
1. Activities:
Keskity perustoimintaan: mitä käyttäjät oikeasti tekevät?
Perinteisesti suunnittelussa on keskitytty käyttäjätutkimukseen, mutta sosiaalisessa mediassa on tärkeämpää ymmärtää, millaista toimintaa ihmiset tekevät. Ei kysytä, kuka käyttää sovellusta, vaan kysytään, mitä ihmiset oikeasti tekevät?
2. Objects:
Määrittele sosiaaliset objektit: mitä ovat ne "esineet" tai objektit, joiden avulla ihmiset kommunikoivat keskenään? (voi olla kuvia, videota, musiikkia, tekstiä tms..)
Esimerkiksi käsikirjoitustyökalun kohdalla sosiaaliset objektit olivat:
- Lähtökohta
- Hahmo / esiintyjä / henkilö
- Paikka
- Dialogi
- Monologi
- Polylogi
- Kohtaus / virtaus
- Teksti (voi olla mitä vaan)
Objektit voivat sisältää mm.
- Parenteesi
- Repliikki
- Juoni / tarina / aihe / peli (voivat olla lähtökohtia)
3. Features:
Valitse ne ominaisuudet, jotka tukevat toimintaa. Vähemmän ominaisuuksia on parempi kuin paljon ylimääräisiä. Suosituimmat verkkopalvelut pyörivät yhden aktiviteetin ympärillä (esim. MySpace).
Esimerkiksi käsikirjoitustyökalussa ominaisuuksia olivat
- Vaiheistaminen (ideointi, kirjoittaminen, analyysi)
- Kohtausluettelo / -järjestys (tähän liittyy erilaiset rakenteet)
- Aikatauluttaminen
Substantiivit ja verbit
Jyri Engenströmin mukaan suunnittelijan täytyy löytää "substantiivit" ja "verbit" suunnittelun pohjaksi. Verbit muuntuvat usein ominaisuuksiksi, joita voidaan suoraa käyttää verkkosivulla.