2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet?
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on pääosin onnistunut. Digitarina-osaprojektissa kohderyhmää ei ole ollut tarvetta muuttaa, osa mukaan tulijoista on tosin koululaisia mutta hekin voivat olla kohderyhmää jatkotyöskentelyn ansiosta. Käsikirjoitus-osaprojektissa kohderyhmä tarkentui projektin rahoitushakuprosessin aikana; alkuvaiheessa mukaan haluttiin myös 15-vuotiaita nuoria, mutta rajoitusten takia kohderyhmän ikä nousi ja lukioikäisetkin piti karsia melkein kokonaan ryhmästä pois. FLOSS Manuals-osaprojektissa kohderyhmä on laajentunut alkuperäisestä. Koulutustoimijoiden ja kansalaisryhmien lisäksi mukaan wikin kehittämiseen pyritään saamaan avoimen lähdekoodin toimijat, joiden osallistuminen on keskeistä projektin kestävien tulosten kannalta. Kaikissa osaprojekteissa olisi myös ollut mahdollisuus järjestää koulutusta Uudenmaan ulkopuolella, mikä ei rajoitusten takia ollut mahdollista. Kohderyhmien valinnan joustamattomuus ei ollut este projektin tulosten saavuttamiselle, mutta laajemmalla kohderyhmällä olisimme tietyissä tapauksissa saaneet kohdistettua toimenpiteitä myös niihin sopiviksi katsomiimme ryhmiin, jotka nyt jäivät ulkopuolelle.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?
Halusimme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia testattiin kolmessa eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta olisi liioiteltua sanoa että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastasi paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu koettiin hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Noodin osalta sekä esittävän taiteen että elokuvan ja tv:n opiskelijat saivat konkreettista kokemusta ja koulutusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS Manuals -projektin osalta tavoitteet olivat realistiset: suomennettuja oppaita julkaistiin yli 30 ja vuoden 2010 aikana järjestettyjen koulutusten ja työpajojen tavoite oli laajentaa oppaiden käyttäjäkuntaa ja soveltaa niitä uudenlaisissa yhteyksissä.
Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" oli realistinen läpi projektin ja tähän pyrittiin koko toimintakauden ajan.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Vuoden 2009 aikana uusina yhteistyökumppaneina tulivat mukaan digitarinaprojektiin Metropolian Kulttuurintuotannon opiskelijat, Tikkurilan lukion IB-luokkalaiset, MLL ja Mellari. Näistä ensimmäinen tuli mukaan järjestämämme julkistamistilaisuuden myötä ja oli luonteva valinta, sillä olemme sitoutuneet pilotoimaan menetelmää kulttuurialan koulutusohjelmissa. Kolme viimeistä valittiin mukaan sillä perusteella että heillä on työpajan jälkeenkin jotain käyttöä ja suunnitelmia opitulle menetelmälle; he pystyvät joko käyttämään menetelmää itse jatkossa toiminnassaan tai kouluttamaan muita sen käyttöön.
Käsikirjoitusprojektiin mukaan tulivat Metropolian toisen vuosikurssin teatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijat. He pilotoivat työkalua osana Dramaturgiset prosessit -kurssia ja antoivat hyödyllistä palautetta työkalun jatkokehittämistä varten.
Vuonna 2010 yhteistyökumppaneita tuli lisää. Digitarinaprojektiin osallistuivat pääkaupunkiseudun kirjastot kouluttamalla aktiivisesti henkilökuntaansa työpajoissamme, Kierrätyskeskuksen CobWeb-hanke, Myötätuulessa-hanke (Nuorisokeskus), Havukosken nuorisotalo Tikkurilan lukion ja Havurastin valmiiseen yhteistyöhön, Novia ammattikorkeakoulu ja Hyvinkään Way-hanke. Kolme hanketta oli meille uutta, mutta CobWeb sai pajasta idean toteuttaa loppunäyttelynsä digitarinan keinoin ja Hyvinkään Kierrätyskeskuksen tiloissa voidaan hyvinkin järjestää työmarkkinoille palaaville digitarinakoulutusta Wayn puitteissa. Myötätuulessa toimii Nuorisotalo Hapen tiloissa, ja heille järjestimme yhteistyöpajan, eli esittelimme kaikkia osaprojekteja. Novia tuli mukaan Metropolian Tuottaja 2020-projektin kautta, heidän opettajansa osallistui työpajaan itse aiemmin ja halusi nyt hänen kulttuurintuottaja-opiskelijoilleen saman hyödyn.
Käsikirjoitusprojektin uudet mukaan tulijat olivat pääasiassa Noodi-koulutukseen osallistuneita. Uusia osallistujia tuli lisää myös Metropoliasta, mm. esittävän taiteen aikuisopiskelijoita. Harrastajateatteriliitto ja Teatteri Ilmiö tulivat myös uusina mukaan koulutuksen kautta. Myös opettajia on koulutettu mm. Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyön Noodi-koulutuksessa.
FLOSS Manuals-osaprojektin yhteistyöllä oli v.2010 kaksi päätavoitetta: oppaiden kirjoittajaverkoston laajentaminen sekä oppaita ja open source -ohjelmia hyödyntävän työpajakoulutuksen käynnistäminen ja laajentaminen. Uusia yhteistyökumppaneita tuli erityisesti työpajojen toteutukseen - Kultti ry, Kepa ry ja Dodo ry, asukastoiminnan osalta Kontupiste sekä Maunula-seura ja Maunulan mediapaja. Oppaiden päivitystä jatkettiin Tampereen yliopiston kurssityönä ja oppaiden jakelun yhteistyökumpaaniksi tuli VALO-CD -projekti. Avoimen mediatuotantomallin osalta yhteistyötä rakennettiin myös Stadi.TV -yhteisötelevision (Forum Virium Helsinki, Arcada ja m-cult) kanssa.
Alkuvuodesta 2011 tuli digitarinaosioon vielä uusia osallistujia. HUMAK (Humanistinen ammattikorkeakoulu) kiinnostui menetelmästä Educa-messujen kautta ja tilasi koulutuksen. Roihuvuoren palvelukeskus otti itse yhteyttä työpajakoulutuksesta kiinnostuttuaan. Sosiaaliviraston työpaja järjestyi ohjausryhmän jäsenen kautta ja Metropolian Voimaa-projektin yhteistyöstä oli puhuttu lähes koko Medioksen olemassaolon ajan.
Digitarinapajojen osallistujien valinnoissa ei kiinnitetty huomiota kuin muutamaan seikkaan:
- kohderyhmä täytyi olla rahoittajan vaatimuksien mukainen
- osallistujilla/tilaajalla piti olla jonkinlainen alustava käsitys siitä mihin voisi digitarinamenetelmää hyödyntää
- ilmoittautuneita piti olla mielellään 5-10.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Kulttuurintuotannon opiskelijoille järjestettiin kaksi pakollista työpajaa, jotka opettivat järjestäjilleen paljon. IB-luokkalaisille ja Havurastin työntekijöille järjestettiin yksi työpaja. Loppuvuodesta lukiolaiset tekivät digitarinoita Havurastin vanhusten kanssa ja toimivat teknisenä apuna prosessissa. Nuoret ja vanhukset toimivat varsin itsenäisesti Havurastin koordinoidessa yhteistyötä. MLL:n tiloissa järjestettiin yksi työpaja joulukuussa, Mellarin kanssa yhteistyö vasta käynnistyi ja alkuvuodelle 2010 sovittiin työpaja heidän tiloissaan.
Jo hakuvaiheessa sovittujen yhteistyökumppaneiden kanssa toiminta jatkui 2009: Laureassa järjestettiin työpaja ja yksi opettaja testasi digitarinamenetelmää oppilaidensa kanssa kurssillaan. Metropolian sosiaalipuolella menetelmää on myös testattu opetuksessa, mutta sen lopullinen muoto kursseilla on vielä löytymättä. Pääkaupunkiseudun kirjastoille järjestettiin info ja 1. työpaja loppuvuodesta. Osalla osallistujista oli jo suunnitelmia jatkokäytön suhteen. Kaksi seuraavaa työpajaa on tulossa 2010. Mediakeskuksessa koulutettiin myös opettajia menetelmän käyttöön ja syksyllä opettajat tekivät digitarinoita oppilaidensa kanssa. Tuotokset olivat laadultaan vaihtelevia ja menetelmään onkin kehitettävä seuraavaan opettajien koulukseen.
Suurimmalle osalle osallistujia järjestettiin yksi työpaja, paitsi jo alkuvaiheessa mukaan tulleille. Tikkurilan lukio/Havurasti, Mediakeskus, kirjastot ja Metropolian sosiaaliala ovat tahoja joissa digitarinapajoja on järjestetty vähintään kaksi kertaa. Heillä toiminta näillä näkymin jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Muidenkin hakuvaiheessa sovittujen yhteistyökumppaneiden kanssa toiminta jatkui 2010: Laureassa yksi opettaja pilotoi digitarinamenetelmän omalle kurssilleen. Mediakeskuksessa järjestettiin uusi työpaja syksyllä, jossa yhdistettiin "perinteistä" digitarinaa ja kerro, kerro kuva -menetelmää: tuloksena voisi olla yhden tai kahden kuvan digitarina. Opettajille esiteltiin molemmat mahdollisuudet.
Noodin osalta yhteistyökumppanit olivat pääasiassa saavana osapuolena koulutukseen osallistujana, mutta heillä oli ajatuksia koulutuksen hyödyntämisestä omassa toiminnassaan.
FLOSS Manualsin kumppanuudet vaihtelivat työpajojen osallistujien koordinoinnista oppaiden päivitykseen ja jakeluun.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Noodi- ja digitarinakoulutusten osalta jako on selkeä: Metropolia/HKT toimittaa kouluttajan, tilaajalla on omat tietokoneet ja laitteet. Joiltain osin tähän tehtiin poikkeuksia, esim. Cobweb-projekti, jolla ei hankkeena ollut omaa atk-luokkaa järjestettävissä ja kesäkuussa Metropolian atk-luokat olivat tyhjät, joten työpaja Metropolian tiloissa oli helppo järjestää. Muita poikkeuksia olivat digikamerat, joita sai tarpeen tullen lainaksi työpajassa, ja äänitallennin (Zoom H2), joita ostettiin projektille 2 kpl ja joilla digitarinoiden spiikit äänitettiin.
FLOSSin osalta vaihtelua oli enemmän, osa työpajoista pidettiin m-cultin tiloissa, joihin hankittiin sopivat ohjelmat ja käyttöjärjestelmät. Osa pajoista oli muualla, esim. Kontupisteessä, joissa tarvittavat koneet ja ohjelmat olivat jo paikan päällä. Videokamerat ja kannettavat Linux-koneet m-cult toimitti kaikkiin pajoihin. Kouluttajat tulivat pääosin m-cultin kautta.
Kansainvälinen yhteistyö
Projektissa ei pyritä laajamittaiseen kansainväliseen yhteistyöhön eikä vuoden aikana ole tapahtunut kansainvälistä toimintaa m-cultin ulkomaanmatkaa lukuun ottamatta: Minna Tarkka kävi Amsterdamissa ja esitteli osaprojektia FLOSS Manualsin kansainväliselle verkostolle maaliskuussa.
HKT:n Kari Rentola kävi esittelemässä Noodia Shanghain maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa pidetyssä esittävien taiteiden Finnish snowball-tapahtumassa. Kaupunginteatteri käynnisti v.2010 yhteistyön Berliiniläisen Theater an der Parkauen kanssa, ryhmä suomalaisia ja saksalaisia nuoria kirjoittaa v.2012 näytelmän Noodilla englanniksi. Näytelmät käännetään suomeksi ja saksaksi ja molemmat teatterit valmistavat niistä esityksen, jotka vierailevat kummassakin teatterissa.
Noodi-kouluttaja Jarkko Suhonen esitteli Noodia kansainvälisessä luovan kirjoittamisen seminaarissa Oriveden Opistossa 22.11.2010.
FLOSS Manualsin kansainvälisessä verkostossa m-cult osallistui opaskirjaston uuden Booki-verkkoalustan kehittämiseen suunnittelemalla alustan lokalisointia Suomen FLOSS Manualsiin alkuvuodesta 2011.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty