Ryhmä 4:
Ryhmän tekstejä voi työstää
• kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
• pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
◦ http://piratepad.net/front-page/
• pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
• päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)
• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.
Kollektiiviset muistiinpanot
1. Luento 5.11. tuntimuistiinpanot:
Googlaa "Robert Craig".
Katso video: Social Media is changing the way we communicate globally
7 viestinnän perinnettä:
- Retorinen - Viestintä on käytännöllinen keskustelun taito
- Semioottinen - Viestintä on merkkien välittämistä ja tulkintaa
- Fenomenologinen - Kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
- Kyberneettinen - Viestintä on tiedon virtausta (90-luvun trendisana internetin yleistymisen vuoksi)
- Sosio-psykologinen - Yksilöiden välistä vuorovaikutusta
- Sosio-kulttuurinen - Sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja sen jatkuvaa uudelleen järjestämistä
- Kriittinen - Viestintä on prosessi, oletukset ovat haastettavissa
19.11. Teema 2, ryhmätyönä luennolla tehtävä presentaatio
Tiivistelmä aiheesta:
Flash mob
Odottamaton, tarkoitukseton teko.
Tapahtuma, jossa ryhmä ihmisiä suorittaa samanaikaisesti tietyssä paikassa ennalta sovittua lyhytaikaista toimintoa. Ryhmällä on yleensä yksi tai useampi toimeenpanija, joka jakaa useimmiten sosiaalisessa mediassa tiedon tulevasta tapahtumasta ja kerää ennestään toisille tuntemattomia yksilöitä osallistumaan. Odottamattomalla ja päällisin puolin tarkoituksettomalta vaikuttavalla toiminnalla on tarkoitus yllättää, hämmentää ja kiinnittää huomiota. Ryhman suuri koko luo turvallisuudentunteen osallistujille, jotka voivat toimia toisin kuin yksilöinä.
Lieveilmiö: Flash rob
Flash mobin kaltaisen toiminnan hyväksikäyttäminen materiaalisen edun haltuunotossa. Toiminnalla on siis selkeä päämäärä, erona flash mobiin. Flash rob suunnitellaan etukäteen yhden tai useamman henkilön toimesta, ja tapahtumaan osallistujat eivät välttämättä tunne toisiaan etukäteen. Suuri joukko varkaita luo tunteen uhasta, jolloin henkilöstö tai sivulliset eivät pidä mielekkäänä ryhtyä vastarintaan. Ryhmän koko mahdollistaa nopean toiminnan ja paikalta poistumisen ennen viranomaisten tuloa.
Presentaatio:
Katso esimerkkivideo 1 ninjoista: DARE TO FIGHT!?
Katso esimerkkivideo 2 näkymättömistä koirista: Invisible Dogs
(slidet tähän, se jolla on tiedosto (Outi?) lataa
.ppt -tiedoston liittäminen: Insert / Other macros / Media / Office Powerpoint
tai screencapit jos ei toimi)
3. Luento 19.11. tuntimuistiinpanot:
Ensi luennolle tulee Aalto-yliopiston vieraileva opettaja pitämään iltapäivän osuuden. Seuraava luento ei ole viikon päästä 26.11., vaan on siirretty pidettäväksi 10.12.
Yksilö ja yhteiskunta
Sisällöt, otsikot aiheille mitä tällä luennolla käsitellään:
- Tarkastelunäkökulmia viestintään
- Lyhyt katsaus historiaan
- Vaikutuksia
- Tapausesimerkkejä
- Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
- Monikanavaisuus (ei käsitellä tänään, siirretty Eeva Meltiolle ensi luennolle)
1. Tarkastelunäkökulmia viestintään, esim.
- Historia - nykyisyys - tulevaisuus
- Talous, tuotanto, kulutus (tästä tulee ensi luennon isompi teema)
- Teknologia: mainittu VHS, nauha-aika
- Funktiot l. tehtävät, vaikutukset - viestinnän tehtävä ylläpitää yhteiskunnan järjestystä ja valtaa
- Valta, suhteet (valittu tärkeäksi aiheeksi käsitellä tällä kurssilla)
- Merkitykset, tulkinnat: semioottinen näkökulma. Minkälaisia tulkintoja maailmasta viestintä edesauttaa?
Mitä enemmän joukkoviestintä on kehittynyt, sitä hallitsemattomampi siitä on tullut. Historiassa on rajoitettu sitä kuka puhuu, viestintä liittynyt hallintaan. Kirjapainotaidon keksiminen oli tärkeä muutos tähän, sillä sitä ennen lukutaito oli vain pienen eliitin (esim. papiston) hallussa. Nykyään yhä useammalla on yhä nopeampi mahdollisuus viestiä, eikä nykyaikana meidän yhteiskunnassamme ole viestinnällistä monokulttuuria. (Ida: esim. kehitysmaissa yms. erilaisissa kulttuureissa asia on toisin. Ks. Kiina ja luennolla ryhmä 1:n esittämä 50 cent army)
Nykyään on mahdollisuus viestiä yksilöinä, alamaisen jäseninä (Ida:? epäselvä ilmaus? mitä se sanoi). Kaikki tämä lisää viestinnän hallitsemattomuutta. Ei ole selvästi rajattuja massoja jotka kukin seuraisivat jotain tiettyä viestintävälinettä. (Ida: Tarkoittaa sitä, ettei tiettyä haluttua massaa voida saavuttaa valitsemalla jotain tiettyä viestintävälinettä. Youtuben katselijat saavutetaan tietty käyttämällä Youtubea, siinä mielessä tietyn massan voi saavuttaa, mutta tässä haettiin sitä ettei esim. jokaikistä Helsinkiläisiä kissanomistajia voi mitenkään saavuttaa vain valitsemalla jokin tietty oikea kanava.)
2. Lyhyt katsaus historiaan
Viestintä on avainasemassa taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä: Kuka hyötyy milloinkin siitä, että yhteiskunta hyötyy?
Assosiatiivisuuden aikaisempi kasvu, ja sen jatkuva kasvaminen: Ihmiskunnan historiassa on uskomaton määrä aikaisempaa viestintää, johon assosioida. Nykyaikana ympäristön voimakas kuvallistuminen ja symbolistuminen liittuu assosiivisuuteen. (Ida: Tämä tarkoittaa siis ilmeisesti sitä, että jos näemme karkeasti seinään piirretyn punaisen kuvan, se saattaa muistuttaa luolamaalauksesta sillä tiedämme sellaisia olleen, ja täten näköaistimus synnyttää tietynlaisia mielikuvia. Assosioimme siis asioita kun koemme jonkin muistuttavan jotain. Tuntematon mies jolla on mustat hammasharjaviikset saattaa synnyttää negatiivisen tunteen jos assosioimme hänet Adolf Hitleriin, mutta esimerkiksi vanhojen elokuvien ystävälle sama mies saattaa synnyttää positiivisen tunteen hänen muistuttaessaan Charlie Chaplinia.)
Aika ja paikka, reaaliaikaisuus: Viestintäaktit ennen kirjoitustaidon keksimistä olivat sidottuja aikaan ja paikkaan, tässä ja nyt. Tekstin avulla voidaan ylittää ajan ja paikan rajoja, sillä painotuotteet tarjosivat uudenlaisia levitysmahdollisuuksia (Ida: -ja säiliön tallettaa viesti, joka aikaisemmin olisi kadonnut fyysisestä maailmasta puhutun lauseen loputtua.)Marshall McLuhan kehitti ilmaisun Global Village, joka sisältää idean sähköisen viestinnän aiheuttamasta maailman kutistumisesta. Digitaalisesti on mahdollista viestiä lähes täysin irrallaan ajasta ja paikasta, vaikka silläkin on omat ongelmansa.
Kuvitteelliset yhteisöt, tiivistymistä ja hajautumista (esim globaalisuus): Digitaalinen viestintä mahdollistaa isot tiettyjen aihealueiden ympärille syntyvät yhteisöt ajasta ja paikasta riippumatta. Verkossa syntyy toisaalta myös löyhempiä, pienempiä yhteisöjä, joihin sitoutuminen on väljempää: pelkkä "tykkää" -nappulan klikkaus riittää liittämään sinut tiettyyn yhteisöön. Comme ci comme ça. (Ida: tämä viimeinen kappale jäi epäselväksi, tarkennusta?)
3. Vaikutuksia
Viestinnän välineistön kehittyessä yksilöiden järjestäytyminen nopeasti ja joustavasti mahdollistaa valta-asemassa olevien instituutioiden haastamisen: kuka tahansa voi perustaa blogin! Kynnys haastaa instituutioita on ollut vielä muutama vuosikymmen sitten paljon korkeampi. Asenneilmapiiri palautteen antamiseen on muuttunut, ja viestintä ei ole enää vain ammattilaisten käsissä.
Viestinnän kuluttajilla on nykyään runsaudenpula valita ainekset maailmankuvaansa. Viestinnän nopeutuminen asettaa ammattiviestijöille uusia haasteita vastata kysyntään nopeammin kuin siviiliviestijät. Esimerkiksi journalistien paineet uutisoida tapahtumista nopeasti ennen bloggareita aiheuttaa uutisen tason heikentymistä. Viestinnän laatu, tässä tapauksessa uutisen faktat, saattavat jäädä vaillinaisiksi tai jopa virheellisiksi.
Valtasuhdetta selvitettäessä:
- Kenellä on valtaa (kuka on valtasubjekti?)
- Kuka on vallan kohde (kuka on valtaobjekti?)
- Mikä on vallan perustana (Vallan käyttämät keinot?)
- Kuinka suurta valtaa (Määrä?)
- Kuinka laajaa valta on ( Käyttöalue?)
Mikä on valtasubjektin ja valtaobjektin keskinäissuhde, alistuuko valtaobjekti aktiivisesti?
4. Tapausesimerkkejä
Tapaus 1, John Geoghan:
- Lähtökohtana The Boston Globen julkaisema reportaasi vuonna 2002, joka toi esille katolisen kirkon sisällä vaiettua lasten hyväksikäyttöä
- Syntyi järjestö VOTF, jonka tavoitteena oli muuttaa kirkon toimintatapoja
- Järjestö kasvoi räjähdysmäisesti 30:stä jäsenestä 25000:aan puolessa vuodessa
- Järjestö pakotti kirkon reagoimaan tilanteeseen
Kymmenen vuotta aikaisemmin 1992 Boston Globe oli jo julkaissut samankaltaisen artikkelin, jonka vaikutukset olivat huomattavasti vähäisemmät. Tapaus jäi paikalliselle tasolle, ja sekä 90-luvun että 2000-luvun tapauksissa kirkko halusi pitää asian sisäisenä ja käsitteli ensisijaisesti tapauksen seurauksia eikä syitä. Näitä kahta uutista ja niiden aiheuttamaa reaktiota erottaa kymmenen vuoden aikana tapahtunut ajattelutavan muutos, kun yleisön kynnys puuttua asioihin on alentunut. On tapahtunut selkeä kulttuurinen muutos viestintätavoissa, kun ihmisten osallistumisesta on tullut hyväksyttävää ja suorastaan oletettavaa. Aikaisemman tapauksen aikana vuonna 1992 tiedon levittäminen on vaatinut enemmän fyysistä aktiivisuutta, kun uudempi digitaalinen viestintä on vaivattomampaa ja nopeampaa. Nykyiseen uudempaan kulttuuriimme liittyy järjestäytymisen helppous.
Tapaus 2, Sichuanin maanjäristys 12.5.2008:
- Satoja rakennuksia romahti, erityisesti kouluja
- 69 195 kuollutta
- 18 392 kadonnutta
- 374 643 loukkaantunutta
- 4,8 - 11 miljoonaa koditonta
Luvut enganninkielisestä wikiartikkelista 2008 Sichuan earthquake. Lue kohta Collapse of schoolhouses ja erillinen artikkeli Sichuan schools corruption scandal.
Maanjäristyksen uhreista erikoisen suuri osa oli lapsia. Syynä oli erityisesti koulujen romahtaminen, kun samalla alueella olevat virastorakennukset säilyivät vaurioitta. Valtamedia lähinnä vaikeni tapauksesta. Aktiivisina toimijoina olivat paikalliset vanhemmat, jotka olivat menettäneet ainoan lapsensa. Sosiaalisen median välityksellä tapauksesta levisi tieto välittömästi järistyshetkellä, kun aiheesta keskusteltiin Twitterissä. Neljänkymmenen minuutin päästä järistyksestä yksityishenkilöt olivat perustaneet Wikipediaan sivun, ja jo seuraavana päivänä sosiaalisessa mediassa alkoi avustusten järjestelmällinen keräys. Syynä nopeaan reagointiin sosiaalisessa mediassa on henkilökohtaisten suhteiden aktivoituminen kriisitilanteen iskiessä.
Sosiaalisen median avulla aloitettiin tutkimus siitä, miksi nimenomaan koulut romahtivat muttei hallintorakennukset. Tutkimuksessa selvisi laajaa korruptiota rakennusvaiheessa, jonka johdosta koulut olivat rakennettu systemaattisesti vastoin maanjäristysalueiden standardeja. Kiinan hallitus ei tiennyt mitä tehdä, joten se ei tapansa mukaisesti reagoinut tapaukseen mitenkään ja odotti kohun laantuvan nopeasti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Vasta 21.5., yli viikko järistyksen jälkeen hallitus julisti kiellon rakennuskorruption uutisoinnista, ja kielsi tuhoutuneiden rakennusten lähestymisen. Hallitus yritti vaientaa lapsensa menettäneitä vanhempia tarjoamalla rahaa vastineeksi kirjallisesta vaikenemissopimuksesta. Vuonna 2010, kaksi vuotta järistyksen jälkeen yhtäkään virkamiestä ei ole vielä asetettu syytteeseen.
Tapaus 3, Kemikaalicoctail ja guacamoledippi:
- Ensimmäinen blogikirjoitus: Musta lista: Pirkka guacamoledippi
- Tarkempi kirjoitus aiheesta ja maininta Yhdysvaltojen tapauksesta jossa Kraft Foods haastettiin oikeuteen: Guacamole, jossa on 0.7% avokadoa
- Blogikirjoitus jossa kerrotaan Pirkan vaihtavan dipin nimen sekä Eviran viesti: Pirkka vaihtaa guacamoledippinsä nimen
- Extra, fun fact! Jälkipyykkiä ja Keskon erilainen tiedoite tapahtumien kulusta: Mamoilua
Blogi Kemikaalicoctail by Noora Shingler otti aiheekseen Pirkan guacamoledipin jossa on 0,7% avokadojauhetta, kun avokadon on tarkoitus olla kyseisen nimisen ruokalajin pääraaka-aine. Bloggari kirjoittaa: "Tässä on kyse siitä, että jos homma saa jatkua tällä mallilla, on meillä pian maitoa, jossa on vain prosentti maitojauhetta" (ks. toinen linkeistä). 4.9.2012 Pirkka vaihtaa dippinsä nimen - vaati bloggausta, puheluita muutamalle juristille, kuluttaja-asiamiehelle, Eviraan, Keskolle, 42 FB-jakoa ja 119 tykkäystä.
- Kliktivismi ei vielä yksinään johda mihinkään (tarkennusta?)
- Blogin käyttäminen ryhmäpaineen luomiseen (tarkennusta?)
5. Viestinnän vaikutukset ja tehtävät (kaipaa tarkennusta ja syventävää tekstiä)
Keneen tai mihin vaikutus kohdistuu ja millä tasolla?
- Yksilö, ryhmä, suuri yleisö, yleinen mielipide (arvot, asenteet, normi), yhteiskunta ja yhteiskunnalliset toimintamekanismit
Missä viestinnän aiheuttama muutos tapahtuu?
- Yksilön asenteet, tiedolliset muutokset, uudenlaiset käyttäytymistavat
Vaikutus = muutos?
- Tietojen / asenteiden / käyttäytymisen muuttuminen, muutospaineen torjuminen, aiempien asenteiden vahvistaminen
Millä aikavälillä vaikutus tapahtuu / vaikutuksia tarkastellaan?
- Lyhyen aikavälin muutokset, kasautuvat muutokset ajan kanssa - pitkän aikavälin kulttuuriset / yhteiskunnalliset vaikutukset
Altistuminen medialle - sosiaalisen todellisuuden läpikotainen medioituminen
Vaikutus - (symbolinen) valta
Vallan medioitunut sisäistyminen osaksi yksilön maailmankuvaa
Luento 21.1.2013 tuntimuistiinpanot:
Niklas Meltio, freelance kuvareportteri vierailevana opettajana
http://niklasmeltio.org/blog/
http://vimeo.com/niklasmeltio
Tunnilla aiheena miltä kuvareportaasit voivat näyttää ja mitä Meltio on kuvareportterina viime aikoina tehnyt
Viime vuodet syyriassa, sieltä kuvareportaaseja sekä Suomeen että ulkomaille
Kuvareportaasissa on kuva, ja ehkä enintään kuvateksti. Kuvajournalismissa kuva on pääosassa, tukee täysin kuvakerrontaan
Mustavalkoinen video, sisältää still-valokuvia ja liikkuvaa kuvaa:
http://vimeo.com/54767277
May in Syria
jabal al zawiya
al muhajerin
http://en.wikipedia.org/wiki/Syrian_civil_war
Onko kuvajournalismi todellista, voiko siihen luottaa? "Kuva on totta, jos sen esittää todenmukainen ihminen."
Journalismi ei ole koskaan objektiivista, vaan aina subjektiivista.
Videossa arkea on näytetty kapinallisten ja kansan näkökulmasta.
Kuvajournalismi on hyvin pieni osa todellisuutta, joka muotoillaan oman näkökulman mukaiseksi.
Kuvat vaativat yleensä jonkinlaisen kontekstin, joten kuvatekstit ovat usein tärkeitä kuvan avaamisen kannalta.
Suomessa kuvajournalismi on uusi asia, vasta viime aikoina kuvareportaasit ovat alkaneet myymään, aikaisemmin julkaisijat ovat vaatineet lähes aina tekstiä kuvan lisäksi.
Näytetty video May in Syria on mustavalkoinen kypäräkameran huonon valkotasapainon takia, editoinnin helpottamiseksi. sama video on julkaistu myös useana painettuna kuvareportaasina lehdissä, jolloin kuvat ovat olleet myös värillisiä.
Seuraava pätkä muotoitui frustraatiosta, kun mediasensuurin takia oli vaikeaa saada julkaistuksi tiettyjä asioita
Salahedin under fire
http://vimeo.com/50013749
(videossa huomattavan painostava ambientti ääniraita ja hyvin intiimejä kuvia haavoittuneista, ruumiista ja kaupungin raunioista. Ääniraidalla ampumiskomentoja ja tulitusta)
dar al shifa hospital
osuudessa englantia murtaen puhuva mies kertoo ääniraidalla sairaalan tilanteesta, ei taustamusiikkia eikä ambienttia. Videolla pyörii stillkuvia enimmäkseen sairaalalta.
back to salahedin, three weeks later
samanlainen osuus kuin ensimmäinen, välipuhe sairaalasta vain avannut katsojalle paremmin tilanteen vakavuutta.
Two families killed by helicopter (nimi oikein?)
perheiden kuolleita jäseniä, useita lapsia
fade mustaan
Miten kuvajournalismi ja kirjoitettu teksti eroaa?
Kuvajournalismissa kuvaaja, reportteri on itse henkilökohtaisesti paikan päällä siellä missä tapahtuu, siksi hyvin välitön median muoto. Kirjoitettaessa voi kertoa hyvin laajoja asioita, kuvatessa keskitytään paikallisuuteen ja siihen missä kuvaaja itse juuri on.
Kuvaa ja tekstiä voidaan käyttää hyvällä tavalla samassa reportaasissa kombinaationa, ilman että kuva ja teksti vain toistavat toistensa sisältöä. Meltiolla joskus mukana myös toimittaja, joka kirjoittaa tekstiosuuden.
Hesarissa reportaasi broadsheettinä kuvareportaasina, "Aleppon etulinjassa". Kuvareportaasi vaatii paljon tilaa, harvoin puolikkaalla sivulla saa aikaiseksi sellaista laajuutta kuin puolen sivun tekstillä saisi. Kuvien määrä ei ole silti itseisarvo, kuvareportaasi nojaa narratiiviin.
new york timesilla lens blog, joka julkaisee hyviä kuvareportaaseja toimivassa formaatissa.
suomessa ja skandinaviassa ongelmana sensuuri, esimerkiksi hesarin em. artikkeli venytti rajoja hyvin pitkälle. skandinavia ei halua julkaista rankimpia kuvia jolloin narratiivi kärsii. sensuroinnin syynä ihmisten suojelu. Meltiolla tavoitteena saada kuvareportaasin lukijalle mahdollisimman paha olo, silloin reportaasin kuvaama tilanne todella välittyy.
graafisuus ei ole kuvien itseisarvo, vaan tarinankerronta sellaisena kuin asia on. tavoitteena saada tunne siitä, että lukija on todenmukaisen tapahtuman keskellä.
hesarilla on ainakin jossain vaiheessa ollut sääntö, ettei kuvia ruumiista yksinkertaisesti julkaista. nykyään tilanne on hieman muuttunut jopa suomessa, missä ei ole juuri sanomalehdissä kilpailua julkaisuista.
kirjoittavan toimittajan on helpompi tuoda tilanteen rankkuutta esille liiallisella mässäilyllä, kun tekstillä ei ole samalla tavalla todisteita kuin kuvalla.
Keskustelua kuvajournalistien traumatisoitumisesta, miten helposti vieraantuu normiyhteiskunnasta ja osa reporttereista elää sodasta sotaan, ilman kykyä palata arkeen. Kuvajournalismi ei ole työ, vaan identiteetti. "Jos joku tekee kuvajournalismia rahasta (ei tällä rikastu), on päästään pahasti vialla." Kuvaajalla on intohimo vaikuttaa ja kertoa tapahtumista todenmukaisesti. Kuvaajalla on myös valta muokata maailman mielipidettä tapahtumista, joita kuvaa.
Kolmas video (ei (vielä?) vimeossa)
Aleppo gone cold
Videolla stillkuvaa samasta em. sairaalalta. Ei ääniraitaa. Sairaala ainoa toimiva sairaala jonka kautta haavoittuneita saatiin siihen kuntoon, että potilaat voitiin siirtää maasta ulos. Konflikti muuttunut videon aikaan, oppositiolla oli loppunut tai vähentyneet ammukset ja aktiivinen linjojen siirtyminen oli loppunut. Kaksi vastakkaista ryhmää parinsadan metrin päässä toisistaan ja tarkka-ampujat yrittivät ampua toisiaan. Pommituksia oli satunnaisesti, mutta muuten tilanne oli hyvin staattinen.
Kapinallissota hyvin erilaista kuin järjestäytynyt valtion toiminta, paikalla pätee täysin eri lait.
Meltio on ollut paikalla ennen kuin suurin osa toimittajista saapui, joten kuvattavat ihmiset olivat vielä hyvin kiitollisia siitä että joku tuli, että ulkomaita kiinnostaa. Nykyään esimerkiksi al-qaedan takia toimittajilla on vaikeaa ja vaarallista saada työskentelymahdollisuuksia.
Hesariin julkaistut artikkelit elo-syyskuussa, syys-lokakuussa ja viimeinen 2.12.2012.
31.2 polttoväli lähes aina, jotta kuvakieli pysyisi samankaltaisena
tabloidi mahdollistaa tarinan jakamisen teemoihin (avaus, siviilit, sotilaat) helpommin kuin broadsheet
jako mahdollista myös niin, että kuvat kertovat yhtä tarinaa ja teksti toista. Esimerkkiartikkelissa (kuvapainotteinen reportaasi), reportaasia kuva edellä
kuvajournalistin ja lehtikuvaajan ero: kertooko kuvatarinaa vai kuvittaako tekstiä.
kuvareportaasi vaatii aikaspektrin ja diversiteettiä
jos kuvareportaasissa polttoväli muuttuu vahvasti kuvien välillä, kuvien lukeminen on raskasta ja reportaasi vaikuttaa sekavalta
kuvaajan tulevaisuus
enemmän painetta ammattilaiselle tuottaa jotain parempaa kuin kännykkäkuvat
kuvaa on nykyään niin paljon, ja huonoa kuvaa, tuottaa kysynnän laadukkaan kuvaan.
kasvattaa kuvaajan omaa tuotantoa ja tarvetta aktiivisuuteen lähteä hakemaan keikkoja
kuvajournalismi ja kredibiilit kuvaajat tulevat saamaan paremman arvon
kuvajournalismi on siirtymässä image-tyyppisiin coffee-table sunnuntaijulkaisuihin
digitaalinen ei pysty korvaamaan printtiä, printtikuva on aina edukseen
Ryhmän viestintämalli
Viestintämalleja on olemassa yli 200. Tämän tehtävän päämääränä on kehittää parempi oma malli.
Viestinnän mallinne: Mitä vaikutuksia viestinnällä on mielestäsi omaan toimintaasi yhteiskunnan jäsenenä? Miten sinä viestijänä vaikutat?
Kotitehtävä, palautus 10.12. Tuottakaa ryhmissä raakamateriaalia (esim. avainsanoja) viestintämallia varten. Mitä viestintä on? Mitä siihen liittyy?
Ensi tunnilla mallin työstön aloitus valmiiden materiaalien pohjalta.