AVOIN KEHITTÄMISMALLI HANKETYÖSSÄ (työnimenä sen määrittelylle, miten muutoin kuin kohderyhminä voidaan vaikuttavuutta eritellä)
Vyyhti-hankkeen toiminnan keskeinen tavoite/arvo on avoimuus. Avoimuus liittyy toimintatapoihin ja tulosten jakamiseen.
Avoimen verkoston synnyttäminen hankkeen ympärille
Vyyhdin avoimet toimintatavat ovat hankkeen alkuvaihesta lähtien tähdänneet oman sosiaalisen verkoston luomiseen.
http://vyyhti.metropolia.fi/tuloksia/artikkelit/hankkeen-fasilitiointi-ja-yhteisomanagerointi-verkossa/
(tässä lyhyt kooste miten; Jussin haastattelu 5.3.2014)
Saadaanko kuva vyyhdin verkostosta visualisoituna? esim http://www.slideshare.net/hponka/luoti-yhteisollisyys-harto170812
(kuva)
Aiheeseen liittyvää dokumentaatiota (Jussi Linkolan bloggausViikkokirje viikolla 10 2014)
- Hankkeen yhteisömanagerointi verkossa
- Tavoitteellinen verkkoläsnäolo -seminaarivideo
- Hankkeen fasilitiointi ja yhteisömanagerointi verkossa
- Taustakartoitusta ja verkkojen kokemista
- Projektin verkkoidentiteettiä rakentamassa
- Projektin verkkoviestinnän vaiheet ja painopisteet
- Keskustelu: vaikka Vyyhdin blogeissa ja facebookissa on paljonkin kommentteja, varsinaisen verkkokeskustelun synnyttämiseen hankeympäristö ei ole suotuisa. Keskustelua syntyy helpommin henkilökohtaisen viestinnän ympärille (Jussi Linkola, haastattelu 5.3.2014)
- jatkuu
Avoin ja suljettu toiminta - Vyyhti ydinryhmän ja periferian yhteispelinä
Avoin ja suljettu toimintamalli arvoketjun eri vaiheissa
Vaikuttavuuden tarkasteleminen on osoittautunut hyvin erilaiseksi riippuen siitä, onko toimintamalli avoin vai suljettu. Suljetussa toimintamallissa on tunnettu ja melko vakaa joukko sisäpiirin ydintoimijoita, avoimessa puolestaan on mahdollista päätyö hankkeen vaikutuspiiriin vaikka vain nettiä selaamalla. Avoimessa toimintamallissa hankkeen vaikuttavuus saattaa levitä laajllekin, mutta toisaalta hanketta etäältä seuraavien henkilöiden tavoittaminen voi olla mahdotonta vaikuttavuuden selvittämiseksi.
Vaikuttavuuden kuvaamista ja arviointia varten tässä osiossa pohditaan toimintamallin luonnetta (avoin vai suljettu) arvoketjun eri vaiheissa, sekä osallistujien ja osatoteuttajien rooleja eri vaiheissa.
Tarpeet ja tavoitteet > resurssit > osatoteutukset > tuotokset ja tulokset > vaikutukset > vaikuttavuus
Hankkeen arvoketjussa vuorottelee avoin ja suljettu toimintamalli.
Tarpeet ja tavoitteet
Hankkeen tarpeet ja tavoitteet ovat hankkeen arvoketjun ensimmäinen osa ja vaikuttavuustutkimuksen lähtökohta. Haasteet, jotka hankkeella pyrittiin ratkaisemaan, liittyivät hankerahoituksen yleisiin linjauksiin, erityisesti yrittäjyyden edistämiseen luovilla aloilla.
SULJETTU Projektisuunnitelman laatimisessa päävastuu oli pienellä, entisen Voimaa-hankkeen toimijoista koostuvalla tiimillä. Pieni tiimi oli tarkoituksenmukainen, jotta alkuperäinen hankeidea saatiin tiiviissä aikataulussa muokattua vastaamaan hankehaun suuntaviivoja. Pieni tiimi oli myös tarpeen toiminnan aloituksessa, toimintakulttuurin rakentamisessa ja verkoston kokoamisessa. Projektipäälliköllä ja johtoryhmällä oli keskeinen rooli tavoitteiden jatkuvassa seuraamisessa. Toiminnan tuli olla hyväksytyn projektisuunnitelman tavoitteiden mukaista. | AVOIN Hankkeen vuorovaikutteiset verkkosivut avattiin jo ennen kuin hanke varsinaisesti käynnistyi kesällä 2011.Projektisuunnitelman tulkitsemisen tehtiin osatoteuttajien kanssa yhdessä ja kehittelyä tehtiin avoimessa verkossa. Avoimelle toiminnalle luonteenomaisesti pyrittiin siihen, että samat toimijatahot eli osatoteuttajat saattoivat määritellä sekä toiminnan tavoitteen (ratkaistavat haasteet) että tavat, jolla tavoite pyrittiin saavuttamaan. |
|---|
MITEN KÄVI
+ Panostaminen verkkoviestintään ja avoimen toimintakulttuurin rakentamiseen …
+ Sitoutuminen heti alkuvaiheessa projektisuunnitelman tulkintaan ja hankkeen toiminnan suunnitteluun osoittautui kriittiseksi tekijäksi. Esimerkiksi ideavaiheessa aktiivinen TEM (Teatteri …) ei osallistunut tähän vaiheeseen ja jäikin taka-alle kaikessa hankkeen toiminnassa.
- Avoimet organisaatiot ovat sitoutumisen kannalta haavoittuvampia ja kenties henkilösidonnaisempia kuin suljetut, joissa tehtävät siirtyvät toimen mukana henkilöltä toiselle. HUB Helsingin toiminnanjohtajan vaihtuminen kaksi kertaa hankkeen aikana aiheutti ylivoimaisen vastuksen HUB Helsingin toiminnan jatkuvuudelle hankkeen osatotuettajana, huolimatta siitä, että kaikki toiminnanjohtavat suhtautuivat myönteisesti Vyyhtiin.
Resurssit eli kaksisuuntaiset markkinat
Vyyhdin tapainen hanke voidaan ymmärtää eräänlaiseksi ideamarkkinoiden välityspaikaksi, joissa hanke tuottaa ideoita, osaamista ja teknologioita luovan alan yrittäjien ja kulttuurialan opiskelijoiden käyttöön (Mikkonen 2011). Vyyhti-hankkeen tavoitteena oli auttaa luovan alan yrittäjiä ja opiskelijoita hyödyntämään hankkeessa kehitelyä osaamista ja välineitä. Näin ajateltuna Vyyhdissä resursseja oli kaikki se, minkä ympärille muodostui vaihdantaa.
Näin ajateltuna Vyyhdin resursseiksi hahmottui välineet, joilla luodaan hankkeen toimintoja: raha, toimijoiden osaaminen ja toimintaan käytetty aika.
SULJETTU Hankkeessa rahoituksen käyttö on tiukasti säädeltyä. Henkilöstön rekrytointi ja hankinnat tehdään valvotun prosessin ja kilpailutuksen kautta. Säätely ulottuu tiukasti kaikkeen rahaliikenteeseen ja rahoituksen käyttöä seurataan jatkuvasti. Rahalla ostettiin osatoteuttajien työaikaa hankkeen käyttöön ja vain hankkeeseeen palkatut henkilöt saattoivat esimerkiksi matkustaa hankkeen rahoituksella. Tämä sulki mahdollisuuden HUBin toivomaan avoimempaan osallistumiseen. | AVOIN Muu kuin rahaliikenteen vaihdanta oli avointa ja osallistujien autnomisesti säädeltävissä. Myös avoimet resurssit saattoivat olla pullonkaula, esimerkiksi yrittäjien osallistuminen oli vähäistä aikapulan takia. Vyyhdin toimintaa voi pitää hankkeen, koulutusorganisaation ja siihen osallistuneiden yhdistysten symbioosina, jossa toimijoiden omaehtoisuus ja autonomia säilyivät erityisesti osaamisen ja ajankäytön kohdalla. |
|---|
MITEN KÄVI
+ Avointa toimintamallia tukevassa viestinnässä onnistuttiin erinomaisesti. Hankkeen verkkosivut, suunnittelukäytössä ollut wiki sekä palautteen keräämiseen käytetyt google docsin työkalut olivat tarkoituksenmukaisia ja saivat varauksettoman hyvää palautetta kaikilta osatoteuttajilta ja hanketta seuranneilta tahoilta.
+ “Innovaatioiden syntyminen, kehittäminen ja käyttöönotto on monien itsenäisten toimijoiden välinen kommunikatiivinen prosessi” (Koivisto, Mikkonen, Valkokari & Vadén 2011, 201). Sekä kriittisyys että kommunikaation rakentavuus ovat keskeisiä. (jatkuu)
Vyyhdin resursseista erityisesti raha ja aika olivat pullonkauloja. Yksi osatoteuttaja (HUB Helsinki) ei sopeutunut hanketoiminnan säädöksistä johtuviin rahaliikenteen rajoituksiin, toiselta kohderyhmältä (alueelliset yrittäjät) puolestaan puuttui aikaa osallistua hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin.
- Kompastuskiveksi muodostui HUB Helsingin kohdalla koferenssiin suuntautuneen opintomatkan rahoitus. Matkakuluja saatettiin maksaa vainyhdelle, hankkeeseen palkatulle henkilölle. HUBin kannalta vain yhden ihmisen lähettämistä opintomatkalle ei nähty mielekääksi yhteisöllisen osallistumisen ja hyvän keskustelun herättämisen kannalta.
- Aluellisten yrittäjien osallistumista sääteli haastatteluaineiston mukaan (Tulikoura & Savolainen haastattelu) yrittäjien aikapula. Toisaalta aikapulaa voi tarkastella kaksisuuntaisten markkinoiden synnyttämisen ongelmana. Hankkeessa pyritään luomaan kaksisuuntaiset markkinat, joissa vaihdanta palvelisi kaikkien tarpeita. "Aikapulan" voi tulkita tarkoittavan sitä, että yrittäjä vaihtoi oman aikansa johonkin muuhun toimintaan kuin Vyyhdin koulutuksiin ja verkostotapaamisiin osallistumiseen.
Resurssien kannalta Vyyhdin haasteeksi nousi kaksisuuntaisten markkinoiden luominen. Kaksisuuntaisilla markkinoilla tarkoitetaan toimintaa, jossa hankkeessa tarjotut ratkaisut (myyjät) kohtaat ne tahot, joiden toiminnan haasteisiin ratkaisuja haettiin (ostajat). Vyyhdin markkinat syntyivät hankkeen osaamisen ja koulutustarjonnan ympärille. Silti tämä osaamisen jakaminen ei aina riittänyt synnyttämään kaksisuuntaisia markkinoita - HUBilaiset eivät saaneet opintomatkalleen rahoitusta, ja yrittäjät käyttivät aikaansa muuhun kuin kouluttautumiseen ja verkostoitumiseen.
Osatoteutukset
Kooste: mitä Vyyhdin verkostossa on tehty avoimesti ja yhteisöllisesti?
| arvoketjun osa | Avoin toimintaympäristö | Suljettu | Vaikuttavuuteen, ehkä ...? | Erityistä |
|---|---|---|---|---|
| Tarve ja tavoitteet | Hyväksytyn projektisuunnitelman tulkinta | Hankehakemus | Samat tahot määrittivät toiminnan haasteet ja niiden ratkaisuja | |
| Resurssit | Aika ja panostus osaaminen | Rahaliikenne tiukasti säädeltyä. | Toimijoiden autonomia ja omaehtoisuus uusien ratkaisujen edellytyksenä | Kaksisuuntaisten markkinoiden synnyttämisen haaste |
| Osatoteutukset | Osaamisesta innovaatioita | Metropolian sisäiset | Kritiikki, sen suunta | |
| Tuotokset ja tulokset | Julkistetut ja jaetut tulokset | Henkilökohtainen osaaminen - osallistujat | ||
| Vaikutus ja vaikuttavuus | Periferia vaikeasti tavoitettava; vaikuttavuuden todentaminen jopa mahdotonta | Ydinryhmä oppijana, henkilökohtainen ammatillinen osaaminen; Metropolia oppivana organisaariona |
- Yhteisölliseen tiedon ja menetelmien kokoaminen ja jalostaminen, josta voi ottaa mallia ja kehittää luovaan yrittäjyyteen hyviä käytänteitä (Vadén 2011, 90).
- Yhteinen kehittely ydintiimin ja osatoteuttajien kanssa: Vyyhdin wiki
- Tiedon jakaminen:
- Hankkeen arkisto, pöytäkirjat yms.
- Bloggaus eli henkilökohtaiset tunnelmakuvat
- Viikkokirjeet, myös osatoteuttajien tiedotus blogimerkintöjen kautta
- Muu hankkeen tapahtumista tiedottaminen
- Kommentteihin ja kysymyksiin vastaaminen
- Tulosten julkistaminen (koulutusten materiaalit, artikkelit, ääniartikkelit, videot)
VYYHTI IDEAMARKKINOIDEN VÄLITTÄJÄNÄ
Ideamarkkinoita ja ideoiden välittämistä tukevassa