Web Summit Dublin 4.-6.11.2014

Maanantai 3.11

Kuten kuvasta näkyy rekisteröityminen on nyt hoidettu etukäteen. Sain myös varmistettua kaksi haastattelua, joista molemmat näillä näkymillä torstaina. Huomenna päästään sitten tositoimiin :>

Tiistai 3.11

Tiistain vietin ohjelman osalta pääasiassa Summitin Marketing Stagella. Jostain syystä ennakolta mielenkiintoisimmat esitykset löytyivät täältä.

Capitivology

Aamun aloitti Ben Parr aiheesta, josta punainen lanka jäi hieman epäselväksi. Epäselväksi ei kuitenkaan jäänyt, että herralta on tulossa kirja, jossa kerrotaan aiheesta lisää.

Oli hän esitykseen saanut mielenkiintoistakin sisältöä. Hän puhui asiantuntijoiden käyttämistä luottamuksen luomisen keinona verkossa. Esimerkiksi lääkärit esillä flunssaan liittyvässä artikkelissa. Hän esitti väittämän, että asiantuntijat vähentävät kriittistä ajattelua. Tueksi hän toi antoi esimerkin tutkimuksesta, jossa pelkkä lääkärin takin pukeminen henkilön päälle vaikutti kritiikin määrään. Tästä voi siis päätellä, että ulkonäöllä on väliä: Pelkästään se riittää alkuun, että vain näyttää asiantuntijalta. Ilmiön käyttämisestä verkossa hän antoi esimerkiksi yrityksen asiantuntijablogit.

New business model for news

Seuraavaksi oli vuorossa paneelikeskustelu digimediassa julkaistavien uutisten rahastusmalleista. Keskustelemassa olivat Guardianin Tanya Cordrey ja NY Timesin Emily Steele. Aluksi keskustelu keskittyi siihen, että vaikka paljon puhutaan lehtien kriisistä, uutisia luetaan enemmän kuin koskaan. Syyksi tähän esitettiin seuraava käyttötapaus: "I'm bored". Todettiin myös, ettei mainoksista tai vanhoista business-malleista kannata luopua, vaan käyttää useamman eri tavan yhdistelmää. Samaan hengenvetoon todettiin myös, ettei yhtäkään uutissivustoa rahoiteta mainoksilla. Keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että lukijat ovat valmiita maksamaan syventivästi uutisista liittyen omiin kiinnostuksen kohteisiin. Sen lisäksi Guardianissa oli tutkittu mitä ihmiset kaipasivat digilehteen. He olivat tehneet huomion, että siihen kaivattiin konkreettisuutta ja olivat lähteneet ratkaisemaan ongelmaa luomalla maksullisen jäsenyyden. Jäsenyyden edut jäivät hieman epäselviksi, mutta käsittääkseni kyseessä oli jonkinlaiset "tosielämän tapahtumat", joihin jäsenillä olisi exsklusiivinen pääsy. NY Times oli enemmän sillä kannalla, että hyvin kirjoitetut tarinat ovat ne, jotka myyvät. Tässä vielä korostettiin sitä, että he käyttävät uutisia, joiden avulla lukija voi selkeästi saada esim. rahallista hyötyä. Sitä kautta niiden arvoa ostajalle voidaan helpommin perustella. Tästä ei kuitenkaan saatu esimerkkejä. Kaiken kaikkiaan keskustelu jäi hieman pinnalliseksi. Olisin kaivannut syvällisempää keskustelua uutisten tulevaisuuden businessmalleista.

Programmatic advertising "Ohjelmallinen mainostaminen"

Loppupäivän ohjelma kulki vahvasti seuraavan teeman ympärillä: Programmatic advertising. Yksinkertaisimillaan kyse on siitä, että kun käyt kerran katselemassa kenkiä verkkokaupassa, näet kenkämainoksia seuraavan kuukauden. 

Lähtökohta on se, että tietoa ihmisistä kerätään monien eri laitteiden ja kanavien kautta. Tiedon määrä on kasvanut samalla räjähdysmäisesti. Ohjelmallinen mainostaminen käyttää tätä tietoa mainosten kohdentamiseen ja muokkaamiseen. Samaan hengenvetoon esitettiin siitä, että mobiililaitteiden osuus mainonnasta nousisi 70% lähivuosina.

Tässä kohtaa tuotiin esille termi hypertargeting: Käytännössä kyse on siitä, ettei oleteta että ihmiset jotka pitävät porkkanoista tykkäävät myös perunoista. Ulotetaan tiedon keruu useaan eri laitteeseen ja kanavaan. Tällä yhdistetyllä tiedolla sitten tiedetään markkinoinnin kohteesta kaikki tietämisen arvoinen ja enemmän.

Esille tuotiin myös kuinka voidaan hyödyntää reaalaikaista tietoa. Esimerkiksi jos käyttäjä on työmatkallaan ja liikkeessä, esitetään mainoksesta lyhyt ja ytimekäs versio. Jos käyttäjä on paikallaan seudulla, jossa on liikenneruuhkia samasta mainoksesta näytettään enemmän asiaa sisältävä muunnelma. Eli yhdistetään sijainti, liike ja asiayhteys. Esille tuli myös, kuinka erilaisille käyttäjille voidaan näyttää erilaisia arvolupauksia: Mikä ketäkin puhuttelee parhaiten. Seuraava videota käytettiin esimerkkinä. Siinä mainoksessa olevan naisen hiukset heiluvat metrojunan ajaessa ohi.

Esille tuli myös huoli siitä, että luovuus katoaa mainoksista ohjelmallisen suunnittelun kautta. Verkkomainontaa voitaisiin ajatella enemmän osana brandin luomista, kuin vain konversioiden tuottajana. Tulevaisuuden markkinoinnissa nähtiin tärkeänä luovuuden yhdistäminen tekniseen ymmärrykseen ja sitä kautta uusien markkinointikeinojen syntymiseen. Toivottiin myös keskustelun siirtymisestä pelkästä tehokkuuden parantamisesta luovuuden "pohjatyöksi": Miten "Big data" toimii luovuuden inspiraationa?

Seuraavaksi keskustelu siirtyi siihen kuka omistaa tiedon. Tässä tultiin siihen tulokseen, että kyse on yhteisomistuksesta käyttäjän ja mainostajan välillä: Käyttäjä luo ja markkinoija kerää ja myy.

Kyseessä siis yhteinen sopimus, johon kuuluu:

Luvan kysyminen:

Luodaan luottamukseen pohjaava suhde

Eduista puhuminen:

Suodatetaan tuhansista päivän aikana tulevista viesteistä ne, jotka ovat käyttäjälle kiinnostavimmat

Henkilökohtaisempi käyttökokemus

Tässä kohtaa mainostajalla on siis vastuu tunteä kenelle mainosta tyrkyttää

Mainostajan etuna on tietenkin se, että käytetyt rahat tulee käytettyä paremmin.

Keskustelun aikana tuli kuitenkin rivien välissä esille, ettei ihan kaikille lavalla olleille tämä vastuukysymys ollut ehkä kovinkaan tärkeää.

Ohjelmallisen mainonnan kaikkivoipaisuutta myös kyseenalaistettiin. Tässä kohtaa korostettiin ihmisten elämän ymmärtämisen tärkeyttä: Eli "big datan" ja "small datan" yhdistämistä:

Mikä on motivaatio käyttäytymisen takia

Miksi ostat suklaata

Luodaan segmentti

Ketkä ostavat suklaata

Sulautetaan segmentti "big dataan"

Mitä havaintoja voidaan tehdä?

Keskusteltiin myös siitä, miten mainoksen internetissä nähneen käyttäjän ostos supermarketissa voidaan yhdistää em. mainokseen. Tähän ei juurikaan tullut konkretiaa, mutta seuraava ajatus nousi esille:

Luotto- tai kanta-asiakaskortilla tehtävät ostokset

Lopuksi otettiin vielä esille miten "markkinointisuppilo" (funnel) on muuttunut. Aikaisemmin suppilo nähtiin putkena, jossa alku ja loppu, sekä selkeästi vaiheittainen eteneminen. Suppilon lineaarisuus hasteettiin ja esitettiin, että suppilo kaikkea ja kaikkialla (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin =) ) Kuluttajat eivät enää ajattele missä ja milloin he tekevät ostoksia: Asiakkaat voivat tulla mukaan missä tahansa ostoprosessia.

Esimerkki suppilosta:

Koska ihmiset pohtivat viikonlopun suunnitelmia?

Koska on oikea aika lähettää ehdotus viikonlopusta?

Milloin on paras aika konversioiden kannalta?

Mikä kanava/laite on paras konversioiden kannalta?

Viimeinen esitys, jonka tänään katsoin oli ehdottomasti mielestäni mielenkiintoisin. Se kulki otsikolla Enlighted Self interest:

Esitystä lähdettiin taustoittamaan väitteellä, että innovaatio toimii markkinoiden katalyyttina: Se luo työpaikkoja. Samalla todettiin, että vaikka tällä viime vuosisadalla on ollut useita lamoja joissa on menetty työpaikkoja, ne ovat aina tulleet takaisin toista kautta. Työ on löytänyt tekijänsä. Startupit ovat kuitenkin usein innovaatioita tehokkuudessa: Se auttaa ihmisiä ja yrityksiä toimimaan tehokkaammin, mutta laskee samalla työpaikkojen määrää. Vertailuna Samsung työllistää 270k maailmanlaajuisesti, kun taas Google vain 50k. Tehokkuuden lisääminen on myös investointi, jota on helppo perustella. Lisäksi startupit syövät paljon rahaa: Kuinka paljon Instagram tai Twitter ovat koskaan tuottaneet?

Tätä kauttaa haluttiin tuoda esiin nykyajan lyhyttempoisuutta ja kuinka tärkeää ovat vain konversiot ja "linkbate": Kuinka saadaan mahdollisimman paljon klikkauksia johonkin. Tässä nähtiin tilaisuus tuoda yritykset ja kohdeyleisön sosiaaliset "huolet yhteen" ja tartuttaa sitä yrityksen imagoon. Esimerkkinä Doven "Tavalliset naiset". Tässä kohtaa esitykseltä loppui kuitenkin aika ja jäi vähän epäselväksi miten nämä asiat liityivät toisiinsa.

Loppupäivän hengailin näytteilleasettajien tiskeillä. tilat oli asettu siten, että muutamalla isommalla toimijalla oli omat alueensa. Muuten hallin läpi kulki muutama pidempi pöytä joilla esittäjillä oli omaa pöytätilaa. Esittelijöillä oli pääasiaassa vain joku laite, jossa pyöri sitten se oma sovellus. Aika helppoa lähestyä ja keskustella näytteilleasettajien kanssa. Esitykset ja workshopit pyörivät omissa tiloissaan.

Illalla kävin vielä päälavalla seuraamassa kahta ohjelmanumeroa, joissa haastateltiin John Scullya (Ex-Apple) ja Drew Hustonia (Dropboxin perustaja). Kyseessä oli enemmänkin tilaisuus Arto Nybergin tapaan, eikä niistä oikeen saanut mitään konkreettista kirjoitettavaa. Molemmat haastattelut olivat kuitenkin kiinnostavia ja mainiota viihdettä.

Keskiviikko 5.11.2014

Tänään olen koko päivän Googlen startup-workshopissa. Tietenkin käydään monipuolisesti läpi Googlen tuotteita. Aloitetaan AdMob monetisaatiolla Appseissä. Eli kyse on siis mainoksista.

People spend in apps 45% of their time of mobile usage

Vain 15% tekee ostosoksia appsin sisällä (in app purchase)

Käydään läpi yleisiä asiaoita AdMobista: Ei mitään mitä ei voisi lukea verkkosivuilta.

Aika hyvin käy esille kuinka hyvin Googlen oma ekosysteemi toimii keskenään: Esimerkiksi analytics ja play on integroitu suoraan tähän mainostyökaluun.

Korostetaan myös sitä, että mainokset eivät aina ole se tapa tehdä rahaa.

Mielenkiintoista on se, että täällä käytetään mittaamiseen termiä "Impressions". Tarkoittaa sitä, että kuinka monta kertaa mainos on nähty. Ja tästä tietenkin mitataan sitten kuinka monta kertaa on tullut konversioita per impressio (CPM)

Esitetään kysymys, että miten nämä 85% jotka eivät koskaan osta mitään saadaan tuottamaan?

Nyt tuleekin analytiikka kyseeseen: Tunnetaan kuka pelaaja on

• Jos on pelaaja joka tekee in app purchaseja, näytetään mainos IAP:sta
• Jos pelaaja ei tee IAP:ta, mutta latailee paljon pelejä, näytetään mainos toisesta pelistä
  • Tästä aiheesta oli eilen jo paljon puhetta

• Miten saan tuottavammakis
  
  • Enemmän käyttäjiä
  • Enemmän mainoksia
    
    • Tätä ei suositella koska menetät käytäjiä: Tässä on tärkeää olla hyvä tasapaino
    • Todetaan että hyvä CTR 1%- 5%. Muu kertoo huonosta mainonnasta: 
      
      • Liian vähän = ei houkuttele
      • Liian paljon = Spam ja huijaus

Näytöllä kesken appsin näkyvät koko näytön mainokset ovat 5x tuottavampia kuin bannerit

Tulevaisuudessa Google on tuomassa myös videomainoksia.

Maksu tulee vasta jos video katsotaan loppuun

"House ads" on ilmainen ominaisuus: Omien tuotteiden(appsien?) mainostaminen ei maksa mitään

Aika hyvin korostetaan kuinka on tärkeää että mainokset eivät tule käyttäjän tielle, mutta ovat hyvin näkyvillä ja oikein kohdennettuja. Tästä aiheesta olikin jo eilen paljon puhetta, niin en kirjoita siitä enempää.

Seuraava esitys tulee aiheesta: Miten houkuttelen ja palkkaan lahjakkuuksia?

Aloitetaan murskaamalla myyttejä:

• - Koululla ei ole väliä: 3 vuoden työkokemuksen jälkeen ei ole väliä miten koulutoditusten kanssa -> suoritumisella töissä ei ole eroa. Sitä ennen tosin vaikuttaa.
• -Aivopähkinät: Niillä ei ole loppupeleissä väliä. Kysytään työnkuvaan liittyviä kysymykisä (tosiaanko?)

Nämä siis kerätty Googlen datasta.

Miten saat oikeat kandidaatit? Et ainakaan perinteisellä työilmoituksella: Liikaa "huonoja hakijoita": Neula heinäsuovassa. Googlen vastaus ongelmaan on esiittää arvoitus joka liittyy tehtävään ja sitä kautta saada neulat esiin.

Ovat havainneet että parhaat kandidaatit eivät hae suoraan. Lisäksi parhaat tilastollisesti hakevat 2 ensimmäisen viikon aikana: Tämä johtuu notifikaatioista. Onko edes järkeä pitää työilmoituksia auki pidempään?

Parhaat hakijat löytyvät:

• suosittelut
• konferenssit ja tapahtumat
• some ja linkedin -> porukan stalkkaaminen
• Ajattele etukäteen:

Luo työkalut ja ympäristöt jotka tukevat palkkamista

Työnantajan oma brandi näkyy myös työnhaussa ja oikeanlaisten työntekijöiden houkuttelemisessa.

Todetaan että tärkeintä työntä on palkkaaminen: Säästetään aikaa kun saa oikeat tyypit alusta alkaen

Hakijaa haastattelevan tulee olla ammattilainen:

• Kun aloitat haastattelun luot hänestä mielipiteen:
• Ja loppuajan yrität todistaa itsesi oikeaan
• Siksi pidä selkeä kysymysrunko
• Kysy vaikeita kysymyksiä haastieita
• Behavioral questions
• what did you do
• Hypotetchical question
• what would you do
• Alä ylihaastattele älä haastattele monta kertaa -> mielesi ei kuitenkaan muutu. Ei enempää kuin 4.
• Aina useampi haastattelija: mielellään sellainen, jolla ei ole omaa lusikkaa sopassa. Jos olet liian lähellä et näe välttämättä selkeästi
• Työnkuvaukset alusta alkaen oikein:
• Kaikki tietävät mistä on kyse ennen haastelua
• Nopea on parempi kuin hidas
• "Olemme menettäneet kandidaatteja koska emme osanneet päättää"
• Voitko tehdä päätöksen jo samana päivänä?

Kandidaatin kokemus on kaikki kaikessa:

• Lahjakkuuksien löytäminen on vaikeaa-> Mikä on hakijan "käyttökokemus" työhakuprosessista?

Tee viimeiset työtarjoukset kasvokkain: Saat tilaisuuden vielä "myydä" viimeisen kerran: Kasvokkain on vaikeampaa sanoa ei. Sama ajatus kun soitetaan tarjouspyynnön määräaikaan asiakkaalle ja kysytään: Mitä tehdään?

Priorisoi luovuutta, intohimoa ja monipuolisuutta/monimuotoisuutta työkokemuksen sijaan: Näitä asioita on vaikea löytää ja ovat hyviä tulevaisuuden ja työilmapiirin kannalta.

Palkkaa ihmisiä jotka ovat hyviä eri asioissa: Ei vain yhdenlaisia työntekijöitä.

Esityksessä hehkutettiin enemmän tiettyä agendaa. Perustelut jäivät välillä vähän kevyiksi. Tosin esitetyt väittämät tuntuivat loogisilta ja varmasti ainakin kokeilemisen arvoisia.

Seuraavaksi vuorossa juttua siitä miten näyt "sopivasti" hakukoneissa: "Search quality": User sees the best result based on query: Information is useful and accessible for the user.