2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet?
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on pääosin onnistunut. Digitarina-osaprojektissa kohderyhmää ei ole ollut tarvetta muuttaa, osa mukaan tulijoista on tosin koululaisia mutta hekin voivat olla kohderyhmää jatkotyöskentelyn ansiosta. Käsikirjoitus-osaprojektissa kohderyhmä tarkentui projektin rahoitushakuprosessin aikana; alkuvaiheessa mukaan haluttiin myös 15-vuotiaita nuoria, mutta rajoitusten takia kohderyhmän ikä nousi ja lukioikäisetkin piti karsia melkein kokonaan ryhmästä pois. FLOSS Manuals-osaprojektissa kohderyhmä on laajentunut alkuperäisestä. Koulutustoimijoiden ja kansalaisryhmien lisäksi mukaan wikin kehittämiseen pyritään saamaan avoimen lähdekoodin toimijat, joiden osallistuminen on keskeistä projektin kestävien tulosten kannalta. Kaikissa osaprojekteissa olisi myös ollut mahdollisuus järjestää koulutusta Uudenmaan ulkopuolella, mikä ei rajoitusten takia ollut mahdollista. Kohderyhmien valinnan joustamattomuus ei ollut este projektin tulosten saavuttamiselle, mutta laajemmalla kohderyhmällä olisimme tietyissä tapauksissa saaneet kohdistettua toimenpiteitä myös niihin sopiviksi katsomiimme ryhmiin, jotka nyt jäivät ulkopuolelle.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?
Halusimme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia testattiin kolmessa eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta olisi liioiteltua sanoa että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastasi paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu koettiin hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Noodin osalta sekä esittävän taiteen että elokuvan ja tv:n opiskelijat saivat konkreettista kokemusta ja koulutusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS Manuals -projektin osalta tavoitteet olivat realistiset: suomennettuja oppaita julkaistiin yli 30 ja vuoden 2010 aikana järjestettyjen koulutusten ja työpajojen tavoite oli laajentaa oppaiden käyttäjäkuntaa ja soveltaa niitä uudenlaisissa yhteyksissä.
Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" oli realistinen läpi projektin ja tähän pyrittiin koko toimintakauden ajan.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Osatoteuttajat: HKT ja m-cult olivat luontevia osatoteuttajapartnereita, sillä molemmat halusivat kehittää ja edistää sosiaalisen median menetelmiä ja oppiminen/opettaminen oli läsnä kaikkien ideoissa. Yhteinen teema; osallistuvan median menetelmien ja työkalujen kehittäminen, muotoutui myös tätä kautta. HKT:n kautta kenttää saatiin laajennettua teatterin maailmaan, samalla sähköinen media ja teatteri kohtaavat.
Yhteistyökumppanit: Laurean sosiaalipuolen koulutusohjelman mukaantulo heti alusta alkaen oli positiivista, sillä projektissa oli tarkoitus laajentaa digitarinaosaprojektin koulutusta yli, ehkä turhan itsestäänselvien, media- ja viestintäpuolen koulutusohjelmien.
Helsingin/pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot ja heidän yleisötyöpajansa tarjosivat hyvän väylän digitarinamenetelmän välittämiseen laajalle yleisölle. Vanhusten mielenterveysyksikkö Havurasti oli ennestään tuttu kumppani ja aktiivinen menetelmän käyttöönottaja ja soveltaja vanhustyössä.
Opetusviraston Mediakeskuksen kanssa oli jo aiemmin toteutettu yksi digitarinatyöpaja opettajille ja Medioksessa yhteistyö jatkui luontevasti.
Vuoden 2009 aikana uusina yhteistyökumppaneina digitarinaprojektiin tulivat mukaan Metropolian Kulttuurintuotannon opiskelijat, Tikkurilan lukion IB-luokkalaiset, MLL ja Mellari. Näistä ensimmäinen tuli mukaan järjestämämme julkistamistilaisuuden myötä ja oli luonteva valinta, sillä olemme sitoutuneet pilotoimaan menetelmää kulttuurialan koulutusohjelmissa. Kolme viimeistä valittiin mukaan sillä perusteella että heillä on työpajan jälkeenkin jotain käyttöä ja suunnitelmia opitulle menetelmälle; he pystyvät joko käyttämään menetelmää itse jatkossa toiminnassaan tai kouluttamaan muita sen käyttöön.
Käsikirjoitusprojektiin mukaan tulivat Metropolian toisen vuosikurssin teatteri-ilmaisun ohjaaja-opiskelijat. He pilotoivat työkalua osana Dramaturgiset prosessit -kurssia ja antoivat hyödyllistä palautetta työkalun jatkokehittämistä varten.
Vuonna 2010 yhteistyökumppaneita tuli lisää. Digitarinaprojektiin osallistuivat pääkaupunkiseudun kirjastot kouluttamalla aktiivisesti henkilökuntaansa työpajoissamme, Kierrätyskeskuksen CobWeb-hanke, Myötätuulessa-hanke (Nuorisokeskus), Havukosken nuorisotalo Tikkurilan lukion ja Havurastin valmiiseen yhteistyöhön, Novia ammattikorkeakoulu ja Hyvinkään Way-hanke. Kolme hanketta oli meille uutta, mutta CobWeb sai pajasta idean toteuttaa loppunäyttelynsä digitarinan keinoin ja Hyvinkään Kierrätyskeskuksen tiloissa voidaan hyvinkin järjestää työmarkkinoille palaaville digitarinakoulutusta Wayn puitteissa. Myötätuulessa toimii Nuorisotalo Hapen tiloissa, ja heille järjestimme yhteistyöpajan, eli esittelimme kaikkia osaprojekteja. Novia tuli mukaan Metropolian Tuottaja 2020-projektin kautta, heidän opettajansa osallistui työpajaan itse aiemmin ja halusi nyt hänen kulttuurintuottaja-opiskelijoilleen saman hyödyn.
Käsikirjoitusprojektin uudet mukaan tulijat olivat pääasiassa Noodi-koulutukseen osallistuneita. Uusia osallistujia tuli lisää myös Metropoliasta, mm. esittävän taiteen aikuisopiskelijoita. Harrastajateatteriliitto ja Teatteri Ilmiö tulivat myös uusina mukaan koulutuksen kautta. Myös opettajia on koulutettu mm. Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyön Noodi-koulutuksessa.
FLOSS Manuals-osaprojektin yhteistyöllä oli v.2010 kaksi päätavoitetta: oppaiden kirjoittajaverkoston laajentaminen sekä oppaita ja open source -ohjelmia hyödyntävän työpajakoulutuksen käynnistäminen ja laajentaminen. Uusia yhteistyökumppaneita tuli erityisesti työpajojen toteutukseen - Kultti ry, Kepa ry ja Dodo ry, asukastoiminnan osalta Kontupiste sekä Maunula-seura ja Maunulan mediapaja. Oppaiden päivitystä jatkettiin Tampereen yliopiston kurssityönä ja oppaiden jakelun yhteistyökumpaaniksi tuli VALO-CD -projekti. Avoimen mediatuotantomallin osalta yhteistyötä rakennettiin myös Stadi.TV -yhteisötelevision (Forum Virium Helsinki, Arcada ja m-cult) kanssa.
Alkuvuodesta 2011 tuli digitarinaosioon vielä uusia osallistujia. HUMAK (Humanistinen ammattikorkeakoulu) kiinnostui menetelmästä Educa-messujen kautta ja tilasi koulutuksen. Roihuvuoren palvelukeskus otti itse yhteyttä työpajakoulutuksesta kiinnostuttuaan. Sosiaaliviraston työpaja järjestyi ohjausryhmän jäsenen kautta ja Metropolian Voimaa-projektin yhteistyöstä oli puhuttu lähes koko Medioksen olemassaolon ajan.
Digitarinapajojen osallistujien valinnoissa ei kiinnitetty huomiota kuin muutamaan seikkaan:
- kohderyhmä täytyi olla rahoittajan vaatimuksien mukainen
- osallistujilla/tilaajalla piti olla jonkinlainen alustava käsitys siitä mihin voisi digitarinamenetelmää hyödyntää
- ilmoittautuneita piti olla mielellään 5-10.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Digitarinaosaprojektissa kullekin yhteistyökumppanille järjestettiin pääsääntöisesti yksi työpaja, joiden kesto oli noin 2-2,5 päivää. Kirjastot, Mediakeskus, Tikkurilan lukio/Havurasti ja Metropolian sosiaalialan ja kulttuurintuotannon koulutusohjelmat olivat tahoja joille työpajoja pidettiin useampia kuin yksi. Työpajat olivat suurelta osin kouluttajien koulutusta, tarkoitus oli levittää menetelmää ja tuoda oman alan substanssia näiden koulutukseen osallistuneiden kautta.
Pääsääntöisesti yhteistyön muoto oli nimenomaan digitarinapaja, ja yhteistyön kesto ei ollut kovin pitkäaikaista. Mutta Laurea, kirjastot, Havurasti ja Mediakeskus olivat mukana myös digitarinan kehitystiimissä, joka kokoontui yli 10 kertaa projektin aikana. Mediakeskuksen uusi johtaja tuli mukaan Medioksen ohjausryhmään.
Noodin osalta yhteistyökumppanit olivat pääasiassa saavana osapuolena koulutukseen osallistujana, mutta heillä oli ajatuksia koulutuksen hyödyntämisestä omassa toiminnassaan.
FLOSS Manualsin kumppanuudet vaihtelivat työpajojen osallistujien koordinoinnista oppaiden päivitykseen ja jakeluun.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Noodi- ja digitarinakoulutusten osalta jako oli selkeä: Metropolia/HKT toimitti kouluttajan, tilaajalla oli omat tietokoneet ja laitteet. Joiltain osin tähän tehtiin poikkeuksia, esim. Cobweb-projekti, jolla ei hankkeena ollut omaa atk-luokkaa järjestettävissä ja kesäkuussa Metropolian atk-luokat olivat tyhjät, joten työpaja Metropolian tiloissa oli helppo järjestää. Muita poikkeuksia olivat digikamerat, joita sai tarpeen tullen lainaksi työpajassa, ja äänitallennin (Zoom H2), joita ostettiin projektille 2 kpl ja joilla digitarinoiden spiikit äänitettiin.
FLOSSin osalta vaihtelua oli enemmän, osa työpajoista pidettiin m-cultin tiloissa, joihin hankittiin sopivat ohjelmat ja käyttöjärjestelmät. Osa pajoista oli muualla, esim. Kontupisteessä, joissa tarvittavat koneet ja ohjelmat olivat jo paikan päällä. Videokamerat ja kannettavat Linux-koneet m-cult toimitti kaikkiin pajoihin. Kouluttajat tulivat pääosin m-cultin kautta.
Kansainvälinen yhteistyö
Projektissa ei pyritty laajamittaiseen kansainväliseen yhteistyöhön.
Vuonna 2009 m-cultin Minna Tarkka kävi Amsterdamissa ja esitteli osaprojektia FLOSS Manualsin kansainväliselle verkostolle. Vuonna 2010 HKT:n Kari Rentola kävi esittelemässä Noodia Shanghain maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa pidetyssä esittävien taiteiden Finnish snowball-tapahtumassa. Kaupunginteatteri käynnisti myös yhteistyön Berliiniläisen Theater an der Parkauen kanssa, ryhmä suomalaisia ja saksalaisia nuoria kirjoittaa v.2012 näytelmän Noodilla englanniksi. Näytelmät käännetään suomeksi ja saksaksi ja molemmat teatterit valmistavat niistä esityksen, jotka vierailevat kummassakin teatterissa. Noodi-kouluttaja Jarkko Suhonen esitteli Noodia kansainvälisessä luovan kirjoittamisen seminaarissa Oriveden Opistossa 22.11.2010. FLOSS Manualsin kansainvälisessä verkostossa m-cult osallistui opaskirjaston uuden Booki-verkkoalustan kehittämiseen suunnittelemalla alustan lokalisointia Suomen FLOSS Manualsiin alkuvuodesta 2011. Projektipäällikkö osallistui Norjassa helmikuussa 2011 järjestettyyn digitaalisen tarinankerronnan kansainväliseen konferenssiin. Julkista puheenvuoroa tässä tapahtumassa ei ollut, mutta vapaan keskustelun kautta Medios-tietoisuus levisi muiden osallistujien keskellä tehokkaasti.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
Projektin verkkosivut ovat toimineet hyvänä tiedotusalustana. Sisäiseen tiedottamiseen wikisivumme on ollut erinomainen ja pitkään se olikin meidän ainoa sivustomme myös ulospäin. Vuonna 2010 saimme kuitenkin uudet nettisivut avattua, jonka visuaalisuuteen panostettiin enemmän. Sinne ei myöskään laitettu sellaista materiaalia jota projektihenkilöstö itse tarvitsi työskentelyyn, kuten kokouskutsut ym. Nämä pysyivät edelleen wikisivulla. Uusilla sivuilla on paljon tietoa ja materiaalia projektista ja se vastaa aika pitkälti suunnitelmassa mainittua portaalia.
2009: Julkistamistilaisuus, pienimuotoinen seminaari, järjestettiin toukokuussa kuten suunnitelmassa oli luvattu. Projekti oli myös esillä Metropolian omilla hankepäivillä Leppävaaran toimipisteessä, projektipäällikkö oli paikan päällä esitteiden kanssa. Medios oli myös osa kulttuuriklusterin yhteistä powerpoint-esitystä, joka pyöri Metropolian päärakennuksen näytöllä Valtakunnallisten Kulttuurialojen Kehittämispäivien aikana. M-cult osallistui kahteen alan tapahtumaan; Finhack Forssassa ja AltParty Helsingissä.
2010: Medios osallistui ITK-päiville Aulangolla ständipaikalla ja digitarinaosaprojekti myös foorumiesityksellä. Ständilla sai katsoa digitarinoita, kirjoittaa Noodilla ja tutustua avoimen lähdekoodin ohjelmaoppaisiin. Foorumiesityksen tuloksena projektipäällikkö kävi esittelemässä digitarinamenetelmää Hämeen kirjastojen henkilökunnalle Hämeenlinnassa ja Kouvolassa syksyllä 2010.
Syyskuussa Metropolian Kulttuuri ja luova ala järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman "Luovuus syttyy yhteisöissä" seminaarin talon omissa tiloissa Hämeentiellä. Aamupäiväksi kutsuttiin ulkopuolisia puhujia, iltapäivällä hankkeet esittäytyivät omissa työpajoissaan. Medios järjesti yhteistyöpajan, jossa tutustuttiin lyhyesti Noodiin, FLOSS manualsiin ja digitarinaan. Projektin esitteitä oli jaossa auditorion aulassa koko päivän.
Projektipäällikkö osallistui myös Nuoret ja Media-seminaariin syyskuussa, jossa hän kertoi osaprojekteista niin monelle kanssaosallistujalle kuin ehti. Saman kuukauden aikana uusi yhteisöllisen käsikirjoittamisen kouluttaja esitteli Noodia Teatterilaivalla ja myöhemmin syksyllä Oriveden Opiston kansainvälisessä luovan kirjoittamisen seminaarissa, Murros-festivaaleilla ja monessa muussakin tapahtumassa ja paikassa.
Noodi sai huomattavasti julkisuutta niin lehdistössä, verkossa kuin tv:ssäkin elokuussa, jolloin oli Free Hugsin ensi-ilta Studio Pasilassa. Ennen esityksen alkua järjestimme lehdistötilaisuuden ja samalla Noodi julkaistiin suuren yleisön käyttöön.
M2HZ- ja Stadi.TV -verkkokanavat toimivat julkaisualustoina sekä m-cultin pajatuotoksille että digitarinoille. Lasten open source -animaatioille löytyi hieno esityskonsepti ja lisänäkyvyyttä Lasipalatsin aukion ja Kontulan ostarin ulkoilmaprojisoinneissa, joissa animaatiot esitettiin joulukalenterina 1.-24.12. Erillisprojektina m-cult toteutti avoimen lähdekoodin tabloidimuotoisen tietopaketin, joka sisälsi myös FLOSS Manualsin esittelyn ja jaeltiin Voima-lehden 7-8/2010 erikoisliitteenä 70.000 kpl:n painoksena.
Hankehakemuksesta poiketen emme ole julkaisseet kuukausittaista tiedotuskirjettä emmekä järjestäneet projektin omia seminaareja aloitusseminaaria lukuun ottamatta. Ensimmäiseen meillä eivät henkilöstöresurssit riittäneet, sillä projektissa ei ollut tiedottajaa. Jälkimmäiseen emme nähneet syytä, sillä oli tarkoituksenmukaisemaa mennä mukaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja markkinoida siellä projektiamme. Tällöin paikalla oli jo valmiiksi aiheesta kiinnostuneita ihmisiä ja sopivaa kohderyhmää. Noodin osalta Free Hugsin ensi-ilta ja Noodin julkistus korvasivat hyvin oman seminaarin.
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
6. Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty