Ryhmä 1: Mikko P., Matti L., Anette P., Ila M. & Ilona L.
Ryhmän tekstejä voi työstää
• kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
• pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
◦ http://piratepad.net/front-page/
• pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
• päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)
• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.
Kollektiiviset muistiinpanotviestintamalli_ryhma1.pdf
27.9.2012
- - Viestintä välttämätöntä informaatiolle
- - Data koodattava (lähetettävä) ja tulkittava (vastaanotettava)
- - Viestintä on kultturisidonnaista, joten sille ei ole selvää määritelmää
- - Viestintä on sanomien siirtämistä A:sta B:hen ja sosiaalista vuorovaikutusta niiden välillä
- - Yhteisyyden ylläpitämistä
Prosessuaalinen lähestymistapa
- -tekninen, välineellinen, viestintäakti keskeinen
- - Miten kanavia käytetään?
- - Miten viesti lähetetään/vastaanotetaan
- - Tarkastellaan viestinnän tehokkuutta ja tarkkuutta
Semioottinen lähestymistapa
- - Keskeistä viestinnän tuottaminen
- - Mikä rooli teksteillä on tietyssä kulttuurissa?
- - Tekstien merkitys?
- - Osallisena oleminen, merkitysten tuottamista, vaihtamista & tulkintaa
- - Merkitykset syntyvät sanoman ja vastaanottajan välisessä vuorovaikutussuhteessa
- - Merkityksen syntymiseen vaikuttavat kieli, kulttuuri,, asenteet, ympäristö, maailmankuva, menneisyys..
- - Yksilö ja kulttuuri toisistaan erottamattomia
- - Viestintä mahdotonta ilman yhteistä "kieltä"
- - Lukijan tulkinta ei sama kuin kirjoittajan tarkoitus
- - Millä tavalla tulkinta syntyy?
- - Mihin merkitys pohjaa?
- - Miten merkki syntyy?
Viestinnän metamalli
7 viestinnän perinnettä
- - retorinen =keskusteluntaito
- - semioottinen =merkkien välittämistä
- - Fenomenologinen =kokemus dialogista
- - Kyberneettinen =tiedon virtausta
- - sosio-psykologinen =yksilöiden välistä vuorovaikutusta
- - sosio-kulttuurinen =järjestyksen tuottamista
- - kriittinen =oletukset voi aina haastaa
11.10.2012
Viestintämallit
- - Metaforia joillekin: tapahtuma, ilmiö tai muu asia voidaan nähdä ja esittää suhteissa toisiinsa
- Mallien vahvuuksia
- yksinkertaistavat ja selkeyttävät monitahoisia ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita
- mallien avulla voimme asettaa kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia
- parhaimmillaan auttaa näkemään asian monesta eri näkökulmasta
- Heikkouksia
- voi johtaa liialliseen yksinkertaisukseen
- mallin ja todellisuuden välinen suhde voi vääristyä: malli "korvaa" todellisen toiminnan
- mallintaminen saatetaan myös lopettaa liian aikaisin, jolloin mallia ei ole viety loppuun mutta silti sitä käytetään jo tutkimuksen pohjana
Klassinen viestintämalli
- Aristoteles tutki retoriikkaa ja halusi palauttaa julkisen puhumisen maineen älyllisenä harrastuksena
- aristoteleen malli 4-vaiheinen:
- invention
- arrangement
- style
- delivery
- aristoteleen malli 4-vaiheinen:
- Muita malleja:
- Shannonin & Weaverin malli
- Jakobsonin malli
- Barnlundin malli
Yksilö ja yhteiskunta
- Tarkastelunäkökulmia viestintään:
- historia
- assosiatiivisuuden kasvu
- reaaliaikaisuus
- globaalisuus/kuvitteelliset yhteisöt
- viestintä avainasemassa taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
- viestinnän välineiden kehittyessä yksilöiden järjestäytyminen nopeasti ja joustavasti mahdollista
- teknologia
- talous
- funktiot
- valta, suhteet
- valtasuhdetta selvittäessä
- kenellä valta (valtasubjekti)
- vallan kohde (objekti)
- mikä perustana (käytetyt keinot)
- vallan suuruus (määrä)
- laajuus (käyttöalue)
- valtasuhdetta selvittäessä
- merkitykset, tulkinnat
- historia
8.11.2012
Monikanavaisuus
=sama sisältö monikanavaisesti käyttäjän saataville eri päätelaitteiden kautta
- monikanavaisuuden kehittyessä laitteiden rooli ihmisten toiminnassa on muuttunut
- kymmenen vuoden päästä käytössä on noin 16 päätelaitetta
- ihminen on aistien vuoksi myös monikanavainen
- eri laitteet eri tarkoitukseen (tietenkin?) - älyluuri nopeaan viestintään, tabletit ajankulutukseen ym..
Yksilö, valta ja monikanavaisuus
- digiympäristö luo uusia tapoja olla olemassa
- saatavilla enemmän yksilöä koskevaa päivittyvää dataa kuin koskaan
Kenellä on valta monikanavaisessa verkostoituneessa, fragmentoituneessa ympäristössä?
Yriyksillä (esim. via Facebook ja Google)
Tarinat ja viestintä
Mikä on tarina?
Ei yhtä määritelmää
- laaja määritelmä: sarja tapahtumia ajassa
- fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus tapahtumista
- onko raportti tarina?
Tarinankerronta
- osa ihmisen kultturia, selviytyminen
- tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole täysin tutkittu
- pirstaloituneessa maailmassa arvoja on paljon -> tarinankerronta haastavaa
Miksi tarinat kiehtovat meitä?
- ruokkii mielikuvitusta, vaihtoehtoisia maailmoja ja todellisuuksia
- tarina puhdistaa eri tunteista
- samaistutaan henkilöön ja koetaan esim pelon tai menettämisen tunteita
- Robert McGee: "tarinat kertoo miten meidän tulisi elää."
Tarinoilla vaikuttaminen
- Aristotelinen: katsojaan vaikutetaan samaistumisen kautta -> immersio
-useimmat leffat tällaisia eli koitetaan saada katsoja samaistumaan yhteen tai useempaan henkilöön ja
kokemaan suuria tunteita esim pelkoa ja horroria tämän kautta - eeppinen: vieraantumisen kautta
- vedotaan järkeen, ei tunteisiin
- ei eläydytä vaan tiedetään sen olevan tarina
Tarinarakenteet
- tarina voidaan nähdä eri elementtien kudelmana
- tarinasta muodostuu kokonaisuus kun elementit sijoitetaan sopivalla tavalla
Tarinaa voi kertoa loputtomiin tuomalla siihen jatkuvasti uusia hahmoja, ympäristöjä ja tapahtumia, mutta jos elementtejä ei sidota yhteen, tarinalla ei ole päätä eikä häntää
Tästä esimerkkinä hieno "mies heräsi alasti pellolta"-teksti. Siinä kaikki nivoutui kivasti yhteen!
22.11.2012
Kulttuuriteollisuus
Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteina?
- kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu ensin kriittistä (Frankfurtin koulukunta)
- kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat usein pitkälle standardisoituja
- riskialtista liiketoimintaa; yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida julkisuutta, arvaamaton yleisö
Viestinnän tuotanto
- nivoutuu kysymyksiin taloudesta, mediateollisuudesta ja vallasta
- ammatilliset käytännöt ja ammattiryhmät - amatöörituotanto
- viesti on aina inhimillinen tuotos
MEDIADIVERSITEETTI=
- median monimuotoisuus
- kytkeytyy
- omistuspohjan
- työvoiman
- lähteiden
- sisältöjen
- vastaanoton monipuolisuuteen
MEDIAKONVERGENSSIi=
- median yhteensuuntautuminen
- liittyy
- sisältöjen
- teknologian
- omistuken yhdentymiskehitykseen
Taloudellisilla sidoksilla vaikutuksia viestinnän
- tuotantorakenteisiin
- levitysjärjestelmiin
- sisältöihin
Vaikutus vastaanottajaan
- makujen, arvojen, normien säätäminen
- vaikutus kulutukseemme/kulutustavaratuotannon tarpeet/tavaroiden kierto
Medioiden sisältöjen määrittäjät
- Omistus ja kontrolli
- Mediainstituutiot
- valtio ja lainsäädäntö
- medioitten itsesäätely ja kontrolli
- taloudelliset määrittäjät
- mainostajat
- yleisöt (kysyntä/tarjonta)
- mediatyöntekijät
- lähteet
(Masterman, 1989)
Markkinaehtoistuminen
- markkinaehtoistuminen
- asiajournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee ja viihteellinen osuus kasvaa
- asian ja viihteen raja mediasisällöddä hämärtyy
- voimakkainta tämä kehitys on sähköisessä mediassa
Rakenteellisia muutoksia
- muutokset kilpailutilanteessa
- muutokset omistussuhteissa
- liiketaloudellisen ajattelin kehitys ja muutokset
meritokratia? (avatkaa vapaasti tämä termi)
Esimerkkinä musiikkiala, noin puolet koko markkinaosuudesta koostui elävästä musiikista -> kokemusyhteiskunta
Talous ja tuotanto
Luennoitsijana Milla laasonen
Käyttäjälähtöinen sisällöntuotanto vai tuottaja-käyttäjä? (wiki-ilmiö)
PRODUSAGE=tuottaja-käyttäjä
PROSUMER=tuottaja-kuluttaja
"Anyone can be a producer"
Esim. Wikipedia: tieto on saatavilla, luettavissa olevaa sekä muokattavaa, joten lukija tuottaa ja käyttää
PRODUSAGE
Hyödyntäminen mediassa, yritystoiminnassa, yksityiselämässä?
Vaikutus yhteiskuntaan?
Blogit ja ansaintalogiikat
- perusbloggaaja
- vakasti otettava harrastaja tai ammattilainen
- yritys tai yrittäjä
Hyvin seuratulla bloggaajalle saatetaan tarjota rahaa hypettääkseen jotain tuotetta = €€
Yritys voi käyttää blogia markkintointiin
- usein kömpelöä ja ilmeistä, harjaantunut lukija huomaa mainonnan