Tässä esimerkissä olen kehitellyt sisällysluettelorungon kuvitteelliselle kehittämishankkeelleni, joka vastaa siihen Millainen on kulttuurituottaja (yamk) opinnäytetyön anatomia.
Kehittämishankkeen nimi:
Opinnäytetyön anatomia yamk-tutkinnossa
1. Johdanto
- idean kumpuaminen työhistoriastani opinnäyteöiden ohjaajana
- jännittävä yhteiskunnallinen käänne, kun maisteritason arts management -koulutuksen rinnalle yamk-tutkinto
- tavoitteena kehittyä itse ohjaajana ja antaa opiskelijoille "kättä pidempää"
- osa markkinointiviestintää, jolla promotaan amk-opinnäytetyötä t&k-toiminnan foorumina
- tehdään osallistavana kehittämiskokeiluna, koekaniineina yamk-kurssimme pioneerit
- raportti etenee ketjuna, jossa kehittämiskohteen toteamisen jälkeen kerrotaan mitä aiheesta on kirjotiettu, miten itse pyrin antamaan jotain lisää tälle aiheelle ja lopuolta kerrotaan löydökseni ja loppupohdinta
2. Kirjalliuus/teorialuku
- Pitkä akateemistan opinnäytetyöoppaiden traditio, jossa korostuu tutkimusprosessi ja sen säntillinen raportointi
- Hakalan opinnäytetyö-oppainen traditio erilaisesta tutkivasta toiminnasta
- toisaalta menetelmäkirjallisuus
- reflektion taustalla omat kokemukseni
- keskeisiä selvitettäviä käsitteitä on tieto (objektiivinen, subjektiivinen ja toisaalta hiljainen) sekä asiantuntijuus
3. Kehittämistehtävän asettaminen
Pääkysymys: Millainen on kulttuurituottaja (yamk) opinnäytetyön anatomia. Tähän kysymykseen vastaan alakysymysten kautta. Alakysymykseni ovat:
- millainen tieto tavoite työllä on
- millainen tekijyysajattelu työssä ilmenee
- millaisia tavoitteita laki, asetus ja arviointikriteeristöt työlle asettavat
- miten työ eroaa akateemisista ylemmän korkeakoulun arts management alueen töistä
- Rajaan ajallisesti lukuvuoden 2009-2010 töiden tarkasteluun
- ei välttämättä ole sovellettavissa muihin yamk-tutkintoihin, mutta kattaa kaikki Suomessa alalta tehdyt o-työt kyseisenä vuonna
4. Tutkimusmenetelmä
- Kehittävä työntutkimus/ toimintatutkimus tutkimuksellisena lähestymistapana
- kehittämissyklit ja erilaiset aineistot havainnointi, ryhmäkeskustelut, kyselyt, palautelomakkeet
- Ovat hyviä, koska tutkittaviin henkilökohtainen kontakti
- hankaluutena oman osallisuuden myötä mahdollinen sokeus nähdä metsää puilta
- hankaluutena jääviyskysymykset: kuinka yhdistää tutkijan, ohjaajan ja arvioitsijan roolit?
- tieto kertoo yhden casen kautta muotoutumassa olevaista kulttuurialan (yamk) -tutkinnon opinnäytetöistä: niiden luonteesta ja kehittämisen kipupisteistä
5. Tutkimuksen tulokset
- yamk-opinnäytetyön tavoitteet tekijälle, toimeksiantajalle, koulutusorganisaatiolle
- millainen tekijyysajattelu työssä ilmenee
- millaisia tavoitteita laki, asetus ja arviointikriteeristöt työlle asettavat
- miten työ eroaa akateemisista ylemmän korkeakoulun arts management alueen töistä
Eli tässä ensimmäisessä sisällysluettelovaiheessa tulos-luvun keskeisin anti jäsentyisi lähinnä alakysymysten kautta.
6. POHDINTA (ELI DISKUSSIO)
Pohdinnassa koko kirjallisen raporttisi kehä kiertyy umpeen. Yhdistät tutkimuksesi tulokset alussa esittämääsi kirjallisuustaustaan ja pohdit tulostesi merkitystä johdannossa esittämiesi työn päämäärien kannalta. Pohdintaan kuuluu myös tulosten arviointi ja kritisointi omasta näkökulmastasi. Kaikkiaan lukijan pitäisi saada hyvä kuva työstäsi lukemalla pelkkä johdanto ja pohdinta.
- Aloitetaan lyhyellä päätulosten toteamisella (jotka siis juuri käsitelty edellisessä luvussa)
- Tehdään johtopäätöksiä tuloksistasi suhteessa aiemmin esittämääsi kirjallisuuteen. Olivatko tiedot/tulokset odotettuja, vai tuliko yllättäviä, odotusten vastaisia tuloksia
- Nostetaan olennaiset seikat esiin ja tehdään niistä johtopäätökset
- Millaisia lisäkysymyksiä sinulle heräsi opinnäytetyötäsi tehdessä, joita olisi kiinnostava seuraavaksi tutkia
- Jos tekisit työsi uudelleen, tekisitkö jotakin toisin
- Miten uskot, että työ voisi hyödyntää kollegoitasi
- Kaiken kaikkiaan pohdinnan tulee osoittaa:
- Mitä uutta työ tuotti?
- Mitä käytännön merkitystä työllä tai sen tuloksilla on?
- Missä ja miten työtä voi hyödyntää ja soveltaa?
- Miten työtä voisi jatkaa?
- Miten työ palvelee oman ammatin kehittymistä?
- Miten tämän työn tulokset viedään tai voisi viedä käytäntöön?
- Miten tuloksia voisi syventää?
LÄHTEET
Lähdeluettelolla on kolme tehtävää:
1. luetellaan kaikki ne lähtee, joihin tekstissä viitataan
2. lähdeluettelo on tarkoitettu antamaan lukijalle nopea kuva kirjoittajan käyttämästä lähestymistavasta
3. lähdeluettelo auttaa aiheesta kiinnostunutta lukijaa kirjallisuushaussa; lähteiden laatuun on siitä syystä kiinnitettävä huomiota. Tämä toimii tietenkin myös niin, että kun etsit itsellesi kirjallisuutta, kannattaa aihetta sivuavien tekstien lähdeluettelot lukea erityisen huolella
Perusmerkintätapa:
Kuka. Milloin. Mitä. Missä. = Kirjoittaja. Julkaisuaika. Otsikko. Julkaisukaupunki: julkaiseva yritys. Kts. laajemmat ohjeet Y-asemalta, jossa neuvotaan myös mm. elektronisiin lähteisiin viittaaminen ja lähdeviittauksen upottamiskeinot tekstiin.
LIITTEET
----
HUOM!!! Tämän sisällysluetteloesimerkin yksi surkeimmin onnistuneista alueista on otsikointi! Ideana ei ole totta tosiaan tehdä tällaisia otsikoita. Viestivyys on kunniassa - tässäkin puuhassa. Siispä otsikoita olisi voinut nimetä esim.:
1. Kulttuurituottaja (yamk) - uusi toimija opinnäytetyörintamalla
2. Seikkailuja opinnäytetyön opasviidakoissa
2.1. Akateemisen maailman synkeä varjo
2.2. Amk ja uudet tuulet?
2.3. Oppaat: näin sen tein, näin se pitäisi tehdä vai näinkin sitä voisi ajatella?
3. Kehittämistehtävä: hyvän työn anatomia
4. Kohtaamisia opinnäytetyöseminaareissa - ja niiden ulkopuolella
5. Opinnäytetyön tavoitteet vielä selkiytymättömiä
5.1. Suhde yliopistoon tehty selväksi
5.2. Suhde alemman amk-tutkinnon töihin vielä häilyvä
5.3. Opiskelijat kaipaavat selkeämpää ohejeistusta
....
8. Opinnäytetyöt kehittämisareenoina - johtopäätöksiä ja ideoita
LÄHTEET
LIITTEET
No, eipä tuokaan ole nyt ihan häikäisevän luovasti otsikoita, mutta pääsit varmaankin jyvälle siitä mitä pyrin viestimään...