You are viewing an old version of this page. View the current version.

Compare with Current View Page History

« Previous Version 7 Next »

Suomen esihistoria Museoviraston ja maakuntamuseoiden WWW-sivuilla : informaatiosta elämyksiin - Raatikainen, Lotta
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/39195/stadia-1213605959-4.pdf?sequence=1

Analyysi

Omaa pohdintaa

Johdanto on hyvin kirjoitettu ja siinä kerrotaan ja perustellaan selkeästi ne seikat miksi aihe on valittu. Netin tarjoamien mahdollisuuksien tutkiminen ja hyödyntäminen historiantutkimuksen, harrastamisen sekä tiedoittamisen kehittämisessä on mielestäni aiheena merkittävä niin ammattilisesti kuin yhteiskunnallisesti. Johdanto käy läpi yleisemminkin ongelmia joita historiantutkimus suomessa kohtaa. Nämä seikat antavat pohjaa tutkimukselle ja perustelevat sen merkityksen.

Pidin tyylistä jolla työn perustkäsitteet esiteltiin ja ne oli onnistuttu tiivistämään melko hyvin. Olisin ehkä kuitenkin toivonut että tärkeitä käsitteitä kuten käytettävyyttä ja saavutettavuutta olisi tuotu voimakkaammin esille. Eleämyksellisyys ja edutaiment ovat hyvin esillä läpi koko työn.

Tutkimuksessa käytetyistä kriteereistä ensimmäisenä huomiona mieleeni tulee verkkokyselyn laiha otanta ja se että kysely oli suunnattu kolmelle hyvin samantyyliselle sivustolle. Tätä voidaan toki perustella sivustojen fantasiakirjallisuuteen keskittyvällä aihealueella joka usein pohjautuu ritarien ja linnojen aikaan mutta olisi ehkä ollut mielenkiintoisempaa sijoittaa kysely kolmelle erityyliselle keskustelupalstalle. Yhtenä vaihtoehtona olisi ehkä ollut täydentää otantaa lisäämällä joukkoon ennalta valittuja henkilöitä jolle sama kysely olisi sitten tehty. Nämä henkilöt olisivat voineet olla sellaisia jotka eivät varmasti kävisi kysessä olleilla keskustelu foorumeilla. Myöskin se seikka että vanhin osallistunut henkilö oli vasta 35 vuotias.

Elämyskolmio mallin käyttö on perusteltu työssä hyvin ja sen soveltaminen verkkosivuihin oli mielestäni mielenkiintoista. Siinä esiin nostetut aihealueet jotka pohjaavat elämyksen synnyn ovat vaikeammin saavutettavia verkossa.

Paljon nettiä käyttävä ihminen törmää aika-ajoin hienoihin ja elämyksen tarjoaviin nettisivuihin. Tämä nostaa rimaa mielestäni siihen mikä koetaan elämykselliseski kun kävijä tutustuu uusiin sivustoihin. Eli suhteutettuna niihin rahallisiin panostuksiin joita valtio rahoitteisilla museoilla on laittaa verkkosivuihinsa, verrattuna moniin kaupallisesti toimiviin sivustoihin aihealueesta riippumatta, elämyksen tarjoaminen voi olla todella haastavaa.

Tutkimuksessa käsitellyt Museoviraston ja maakuntamuseoiden nettisivut olivat hyvinkin puutteellisia työssä esitettyjen arviointikriteerien pohjalta. Harvassa olivat ne elämykselliset aspektit joita työssä selkeästi painotettiin. Työssä saatiin kuitenkin hyvin selville niitä puutteita joita näillä sivuilla oli. Etenkin saavutettavuuden ja käytettävuuden osalta on selvää että hyvinkin pienillä panostuksilla jo olemassa olevasta materiaalista saataisiin varmasti laadukkaampaa jälkeä.

Arviointiperusteet

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työn luonteesta riippuen seuraaviin seikkoihin:

  • Opinnäytetyön aiheen merkittävyys ammatilliselta tai taiteelliselta kannalta ja työn vaikeus
  • Opinnäytetyön sovellusarvo ja hyödynnettävyys
  • Opinnäytetyöhön sisältyvän teoksen/esityksen/produktion toteutuksessa osoitettu prosessinhallinta
      ja ammatillisten valmiuksien taso
  • Opinnäytetyöhön sisältyvän teoksen/esityksen/produktion taiteellinen taso
  • Monimuotoisen opinnäytetyön eri osien välinen suhde ja niveltyminen toisiinsa
  • Tutkimusmenetelmien, lähdetietojen ja oman osuuden suhde ja niveltyminen toisiinsa
  • Luovuus ongelmanratkaisussa, hypoteesien ja tulosten perustelu ja niiden kehittelyn taso
  • Raportin muodollisen ja teknisen toteuttamisen taso
  • Raportin havainnollisuus ja luotettavuus
  • Raportin luettavuus ja kieliasu
  • Opiskelijan viestinnälliset taidot julkistamisseminaarissa
  • Aiheen valinta, omat lähtökohdat, asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja prosessin hallinta
  • Opinnäytetyön sovellusarvo ja kehittämisluonne
  • Opinnäytetyöhön sisältyvän teoksen/ esityksen/ produktion toteutuksessa osoitettu prosessinhallinta ja ammatillisten valmiuksien taso
  • Opinnäytetyöhön sisältyvän teoksen/ esityksen/ produktion taiteellinen taso
  • Tiedonhankintamenettely ja lähteiden käyttö
  • Luovuus ongelmanratkaisussa
  • Tutkielman/raportin ulkoasu
  • Tutkielman/raportin havainnollisuus
  • Tutkielman/raportin luettavuus ja kieliasu
  • Opiskelijan viestinnälliset taidot opinnäytetyön julkistamisseminaarissa
  • No labels
You must log in to comment.