Projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet
Väliraportin täyttöohjeesta:
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohteiden valinta ovat onnistuneet?
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen
Projektin lähtökohtana on havaittu muotoiluosaamisen ja ympäristömyönteisen suunnittelun tarve joukkoliikenteeseen, lähijunien asemaympäristöihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyvissä ratkaisuissa. Kehittämisen kohteiksi on valittu 1) pyöräilijäystävällisten palvelujen ja ratkaisujen suunnittelu uudelle Marja-Vantaan alueelle, 2) jo vireillä olleen pyöräkeskuskonseptin kehittäminen ja pilotointi Helsingissä sekä 3) pääradan asemaympäristöjen parantaminen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kohteiden valinta on onnistunut siinä mielessä, että niiden kautta saadaan kerättyä kattavasti tietoa sekä kokemuksia toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää myös muilla alueilla. Marja-Vantaan kehitystyössä saadaan tietoa, kuinka uusille asuin- ja työpaikka-alueille luodaan toimivia, käyttäjäystävällisiä jalankulkua, polkupyöräilyä ja joukkoliikennetta tukevia ratkaisuja. Helsingin pyöräkeskuksen osalta päästään testaamaan useampaa toimintamallia itse pyöräkeskukselle ja sen tarjoamille palveluille.
Projektin käynnistyessä on ilmennyt, että osassa kohteista on meneillään vastaavia kehittämisprosesseja, jotka ovat vaatineet tarkennuksia projektin toiminnansuunnitteluun. Helsingin kaupunki oli jo ennen projektin käynnistämistä tehnyt ratkaisuja pyöräkeskuksen toteutuksen suhteen ja solmia kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Neuvottelujen jälkeen projektille löytyi kuitenkin sopiva ja tarkoituksenmukainen rooli pyöräkeskuksen toteutuksessa. Lisäksi projekti tutkii ja testaa hajautetun, verkostomaisen pyöräkeskusmallin toteuttamista ja toimivuutta Cycle in -lippakioskiverkoston kautta. Toinen ilmennyt päällekkäisyys suunnitelmissa on Malmin aseman kehittämiseksi julistettu kansainvälinen suunnittelukilpailu. Tämä ei kuitenkaan suoraan vaikuta projektin toimintaan. Toisaalta samanaikaiset kehittämisprosessit kertovat siitä, että tavoitteet ovat realistisia ja ajankohtaisia myös kaupunkien taholta.
Yhteiset asemat -osaprojektin lähtökohta on osoittautunut toimivaksi, viranomaiset ja paikalliset yhteisöt ovat lähteneet mukaan aseman suunnitteluun. Tarvekartoitus on tuonut esiin kehittämistarpeita. Malmin asema toimii hyvin pilottikohteena, josta saatuja kokemuksia voidaan soveltaa muillakin asemilla. Tavoitteet ovat selkeytyneet hankkeen edetessä ja ne itsessään ovat realistisia. Tavoitteena on luoda yhteisöllisen suunnittelun malli, jota voidaan soveltaa myös muissa pääradan kohteissa kuin vain Malmilla.
Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistuvien yritysten/organisaatioiden valinta.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken.
Kansainvälinen yhteistyö.
Yhteistyö on saatu käynnistettyä ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tähän mennessä yhteistyöorganisaatioiden (Helsingin ja Vantaan kaupungit, VR, HSL, WSP Finland) valinta on ollut onnistunutta ja tukenut projektin toteutusta. Tämän ansiosta projektissa on mm. voitu hyödyntää muiden aihepiirin parissa jo pidempään toimineiden keräämää kokemusta ja tietoa sekä valita kehitystyön kohteeksi uusia näkökulmia pyöräilyyn liittyvien palveluiden tarpeista. Projekti myös tukee jo meneillään olevia prosesseja omalla työpanoksellaan ja vastuut yhteistyökumppanien välillä on jaettu sopivassa suhteessa. Pyöräkeskuksen osalta tämä tarkoittaa, että LAD osallistuu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja WSP Finland -suunnittelutoimiston kanssa Helsingin ensimmäisen pyöräkeskuksen pilottitoteutukseen Kampissa. Projekti tarjoaa yhteistyöhön sisustus- ja palvelusuunnittelun osaamista ja osallistuu Helsingin pyöräilykaupunki-identiteetin ja -ilmeen luomiseen. Marja-Vantaa kiinnostui projektin varta vasten heille suunnittelemista konsepteista: Sykleri -informaatioportti, Maastopyöräpolku -opastusjärjestelmä, Koulupolku sekä Tavaroiden kuljetus pyörällä -konsepti. Konsepteja lähdetään viemään eteenpäin vuoden 2012 keväällä. Myös projektin toteuttajaorganisaatioiden, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto Syklin, osaamisalueet täydentävät toisiaan hyvin. Projektin ohjausryhmä...
Tutustumismatka esimerkillisiin kansainvälisiin pyöräilykaupunkeihin siirtyy keväälle 2012. Toimintavuoden aikana on kuitenkin kuultu puheenvuoroja mm. Gentin ja Kööpenhaminan suunnittelijoilta sekä tutustuttu laajasti materiaaleihin toteutuneista käytännöistä ympäri maailmaa.
Yhteiset asemat -osaprojektissa on toimintakaudella rakennettu yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa (esim. Malmin toimintakeskus, Helsingin sosiaalitoimi / nuorisotoimi ja Malmi-seura). Lisäksi on kuultu paikallisia asukkaita ja aseman käyttäjiä sekä viranomaistahoja ja muita sidosryhmiä (Liikennevirasto, VR).
Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna.
Hankkeessa toimi kevätkaudella osa-aikainen tuottaja-tiedottaja ja elokuun alusta lähtien tehtävässä aloitti päätoiminen tuottaja-tiedottaja. Kevätkaudella luotiin perustuksia viestinnälle mm. otettiin käyttöön hankkeen wikityötila sekä kilpailutettiin ja valittiin logo sekä visuaalinen ilme hankkeelle. Toukokuussa ilmestyneessä Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin kaupunginosa- ja kulttuurilehden Kuohun muotoilun teemanumerossa 2/11 julkaistiin myös ensimmäinen lehtijuttu hankkeesta. Alkusyksystä hankkeelle luotiin verkkosivut ja jatkettiin wikityötilan työstämistä. Lisäksi tilattiin yleisesite aloitusseminaarissa ja muissa syksyn 2011 tapahtumissa jaettavaksi.
Liikkuvan Arjen Design -aloitusseminaari pidettiin Metropolian tiloissa Helsingin keskustassa torstaina 15.9.2011. Seminaari järjestettiin osana Helsinki Design Week'ia ja ajoittui Euroopan liikkujan viikon alkua edeltävälle päivälle. Molemmat tapahtumakokonaisuudet tukivat seminaarin markkinoinnissa ja tiedottivat seminaarista omissa kanavissaan (seminaari mukana HDW:n sähköisessä tapahtumakalenterissa,Helsinki Design Week Magazine -lehdessä sekä Euroopan liikkujan viikko -tapahtumakalenterissa). Lisäksi seminaarista tiedotettiin seuraavia kanavia pitkin:
- Sähköpostikutsut yhteistyökumppaneille, sidosryhmille sekä muille samojen teemojen parissa toimiville
- Kaupunkifillari, suora linja -blogissa (julkaistu 1.9.)
- Uudenmaan www-sivujen ajankohtaistaosiossa (julkaistu 7.9.)
- Metropolian www-sivuilla (julkaistu 31.8.) ja sisäisessä Tuubi-portaalissa (julkaistu 1.9.)
- Taikin Onni-foorumilla (julkaistu 31.8.)
- Hankkeen omilla www-sivuilla (julkaistu 26.8.) sekää facebookissa (julkaistu 23.8.)
- Helsinki.fi -sivuston tapahtumaosiossa
- Ornamon jäsentiedotteessa
- HS.fi:n Oma kaupunki -tapahtumakalenterissa
Seminaarin pääpuhujana toimi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, jonka keynote-puheenvuoron aiheena oli Liikkumisen design haasteena kasvavalla metropolialueella. Muina puhujina Marja-Vantaan projektin johtaja Reijo Sandberg, WSP Design Studion Pia Salmi, VR-yhtymän Otto Lehtipuu, Syklin Pauli Vennervirta, HSL:n Kerkko Vanhanen ja Metropolian viestinnän lehtori ja fillarijengin perustajajäsen Juhana Kokkonen. Tapahtumaan osallistui 60 osanottajaa. Tuottaja-tiedottaja laati seminaarista jutun, joka julkaistiin Metropolian henkilöstön verkkolehdessä Metropoolissa heti seminaaria seuraavalla viikolla 21.9.2011.
Hankkeen ensimmäinen uutiskirje, Terveisiä työpöydältä, julkaistiin 3.10.2011. Tämän jälkeen kirje postitettiin kuukausittain yhteistyökumppaneille sekä muille postituslistalle liittyneille. Uutiskirje julkaistiin myös hankkeen wiki- ja facebooksivuilla. Projektin ohjausryhmässä mukana oleva Hepo ry. on tukenut viestinnässä välittämällä tietoa hankkeen ajankohtaisista asioista jäsenistölleen oman uutiskirjeensä välityksellä. Projektin facebooksivua on syksyn aikana kehitetty siten, että se toimisi tiedotuskanavan lisäksi entistä paremmin myös kaupunkilaisten ja toimijoiden osallistamisessa suunnittelutyöhön.
Projektin ensimmäiset, eri pyöräilijäprofiilien pohjalta rakennetut, konseptit olivat planssinäyttelyn muodossa esillä Metropolian kulttuurialan järjestämässä Luovuus syttyy -foorumissa 17.10.2011. Tilaisuuteen osallistui n. 120 Metropolian sidosryhmien edustajaa, hanketoimijaa ja opiskelijaa. A0-kokoisia plansseja hyödynnetään myös konseptien ja projektin esittelyssä yhteistyökumppaneille. Tämän jälkeen planssit olivat esillä Metropolian ammattikorkeakoulujen TKI-henkilöstölle järjestämässä infotilaisuudessa 1.11.2011 ja niitä hyödynnettiin hankkeen ja konseptien esittelyssä mahdollisille toteutuskumppaneille (ts. pohjana yhteistyömahdollisuuksien kartoittamisessa).
Liikkuvan Arjen Design julkistettiin osana Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa 7.11.2011. Tilaisuuteen osallistuneille tiedotusvälineille jaettiin hankkeen esite sekä lehdistötiedote Metropolian koordinoimista WDC-hankkeista (Liikkuvan Arjen Design oli yksi tiedotteen kärjistä).
Projektille laadittiin viestintäsuunnitelma, joka käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa 25.11.2011. Viestintäsuunnitelmaa täydennetään ja muokataan projektin edetessä tarpeen mukaan.
Yhteiset asemat -osaprojektia on esitelty sekä LAD-hankkeen wikisivuilla että Facebookissa. Paikallisesti on hankkeesta kerrottu Malmiforumissa eli Malmi-seuran seminaarissa, jossa oli paikalla laajalti sekä alueen viranomaistahoja että erilaisissa kehittämishankkeissa toimivia henkilöitä. Lisäksi hanketta on esitelty Malmin toimintakeskuksen kahdessa eri tilaisuudessa syksyn 2011 aikana, Malmin markkinoilla ja toimintakeskuksen vanhusryhmän kokouksessa. Hankkeesta ollaan parhaillaan työstämässä myös artikkelia Vartti-lehteen.
projektin mahdollinen internet-osoite http://lad.metropolia.fi
Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa.
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi.
Projektin varsinaisen toiminnan käynnistyessä huomattiin pian, että samankaltaisia ja samojen teemojen parissa työskenteleviä projekteja ja toimijoita on paljon. Päällekäisen työn välttämiseksi ja synergiahyötyjen saavuttamiseksi yhteistyön synnyttämisen ja avoimuuden merkitys korostuu hankkeessa. On tärkeää saada aihepiiristä kiinnostuneet saman pöydän ääreen keskustelemaan ja tapaamisia kasvokkain yhteistyökumppaneiden kanssa on syytä järjestää säännöllisesti.
WDC-yhteistyön käynnistyminen on tapahtunut WDC-säätiön puolelta hitaasti, mikä on osin vaikuttanut projektin tiedotukseen. Tiedotusta onkin tämän takia lähdetty rakentamaan ensisijaisesti hankkeen omien resurssien puitteissa, kuitenkin pyrkien hyödyntämään WDC-vuoden ja -yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Samalla designpääkaupunkivuoteen osallistuminen on varmasti myös lisännyt yleistä kiinnostusta projektia kohtaan.
Yhteiset asemat -osaprojektisuunnitelman mukaan tavoitteena oli kehittää neljää eri asemanseutua (Tikkurila, Pasila, Malmi, päärautatieasema). Hankkeen myötä on huomattu että kaikkien asemien osalta toimet eivät ole aikataulullisesti toteutettavissa tässä vaiheessa (esim. Tikkurilaan on suunnitteilla uusi matkakeskus, joka korvaa nykyisen aseman ja näin ollen vanhan aseman kehittäminen ei ole tarkoituksenmukaista).
Edellä mainituista syistä johtuen hankkeen alkuvaiheessa on keskitytty Malmin asemaan. Tästä saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään muissa kohteissa myöhemmässä vaiheessa. Toisaalta päärautatieaseman kehittämistä ohjaa pitkälti VR:n juhlavuosi sekä WDC-juhlavuosi, jotka omalta osaltaan tuovat uutta ilmettä päärautatieasemalle.
Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan.
Kevätkausi 2011 painottui projektin toiminnan suunnitteluun ja projektihenkilöstön rekrytointiin. Projektin syyskuun puolessa välissä järjestetty aloitusseminaari kokosi yhteen kaupunkisuunnittelijoita, muotoilijoita, muotoiluopiskelijoita sekä pyöräilyaktiiveja. Seminaarin asiantuntijapuheenvuorot avasivat kattavasti projektin toimintaympäristöä. Seminaarin ajoittuminen Euroopan liikkujan viikon alkuun aiheutti, että saman teeman ympärillä järjestettiin myös useita muita seminaareja lyhyen ajan sisällä. Tämä saattoi hieman syödä seminaarin osallistujamäärää, mutta toisaalta tuki seminaarin tiedottamisessa. Seminaarikausi tarjosi myös projektihenkilöstölle oivan tilaisuuden perehtyä projektin aihepiiriin monelta kannalta ja tutustua muihin teeman ympärillä toimiviin tahoihin.
Osaprojektit käynnistettiin ja niissä tuotettiin syyskaudella ensimmäiset konseptit, joiden pohjalta työskentelyä tullaan tulevana vuonna jatkamaan. Pyöräkeskusprojektiin liittyvät kehitetyt konseptit ovat Cycle in -lippakioski, Restyle my bike studio sekä Rent.me -pakettiratkaisu pyörävuokraukseen. Lisäksi syksyn aikana on aloitettu pyöräkeskuksissa tarjottavien tuotteiden, mm. pyöräilyvaatteet ja -varusteiden, suunnittelu. Marja-Vantaata ajatellen on kehitetty Sykleri-informaatioportti-, Maastopyöräpolut- sekä Koulupolkukonsepteja. Nämä konseptit muodostavat valmistuessaan yhtenäisen kokonaisuuden, joka tukee pyöräilyyn, kävelyyn ja joukkoliikenteeseen liittyviä matkaketjuja ja näiden kulkumuoto-osuuden kasvua sekä parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta. Konsepti-ideat esiteltiin yleisölle lokakuussa, jonka jälkeen ne on otettu mukaan kaupunkisuunnitteluun ja niitä on päätetty lähteä soveltamaan kaupunkien meneillään oleviin toteutussuunnitelmiin.
Yhteiset asemat -osaprojektissa on kerätty tietoa yhteisöllisen suunnittelun hankkeista ja asukkaiden sekä aseman käyttäjien kuulemisesta. Samalla tavalla haettiin esimerkkejä muualla toteutetuista rautatieasemien kehittämishankkeista, kuten New Yorkin High rail -puistoista ja Saksasta Hunderwasserin asemasta. Aseman seudun turvallisuuden suunnittelusta löytyy esimerkkejä esim. Australiasta. Pasilan aseman pyöräpysäköinnin ja esteettömyyden selvitykset antoivat lisätietoa näistä aiheista.
Syksyn 2011 aikana on hankkeessa toteutettu suunnittelukävely, johon osallistuivat Syklin, Metropolian, kaupungin nuorisotoimen ja VR:n edustajat. Kävely toteutettiin turvallisuuskävelyistä omaksutulla metodilla ja osanottajat täyttivät aseman eri kohteissa Syklin suunnitteleman kyselykaavakkeen. Tällä tavoin kerättiin tietoa aseman tämänhetkisestä tilasta ja parannustarpeista sekä ideoita siitä miten asemaa voitaisiin kohentaa. Myöhemmin syksyllä toteutettiin Syklissä tulevaisuusverstas, jossa kävelyllä kerättyjä ideoita työstettiin eteenpäin. Näistä ideoista Metropolian opiskelijat työstivät toteuttamiskelpoisia konsepteja.
Yhteiset asemat konseptit esiteltiin ensimmäisen kerran 15.12.2011 yhteistyökumppaneille. Seuraavaksi konsepteista valitaan ne, joiden toteutusta lähdetään edistämään esim. asemaa hallinnoivien viranomaisten kanssa.
Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut?
Tähän mennessä projektissa on kehitetty konsepteja uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Konseptien kehitystyötä ja testausta jatketaan keväällä 2012 yhteistyökumppaneiden kanssa.
Yhteiset asemat osaprojektissa on kehitetty yhteisöllisen suunnittelun metodia, jota voidaan soveltaa myös muissa kohteissa kuin Malmin asemalla.
Projektin tasa-arvovaikutukset
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia esim. osallistuvissa organisaatioissa.
Projektissa on huomioitu havainto, että naiset pyöräilevät miehiä vähemmän ja lapsia ei aina uskalleta päästää liikkumaan pyörällä. Pyöräilyturvallisuutta lasten koulumatkalla on mietitty erityisesti Koulupolku-konseptissa. Yksi konsepteista pohtii, miten tavaroiden kuljettaminen on mahdollista myös polkupyörällä, mikä edistää autottomien ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Naisten pyöräilyä edistäviä asioita ovat mm. pyörien varustelu ja vaatetus, joiden tuotekehitys on käynnistetty osana projektia.
Erityisesti Yhteiset asemat -osaprojektissa on keskeistä paikallisuus sekä paikallisten väestöryhmien ja aseman eri käyttäjien kuuleminen. Tavoitteena on esteetön asema joka palvelee eri väestöryhmiä: niin nuoria, vanhuksia kuin liikuntaesteisiäkin. Näitä ryhmiä on kuultu ja/tai tullaan kuulemaan prosessin eri vaiheissa.
Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen
Millaisia vaikutuksia projektilla on ollut kestävän kehityksen (erityisesti ympäristövaikutusten) näkökulmasta?
Projektiin osallistuneet ovat nähneet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyvät puolet ja osaavat puhua niiden puolesta myös tietopohjalta. Tämä tukee asenteiden muuttumista. Monet ovat vaihtaneet kulkuneuvoa jo projektin aikana.
Yhteiset asemat, samoin kuin koko LAD-projekti edistää kestävää kehitystä jo lähtökohdiltaan kevyen ja joukkoliikenteen edistäjinä. Erityisesti yhteiset asemat -osaprojektissa korostuvat kestävän kehityksen ekologinen ja sosiaalinen näkökulma.
Sosiaalinen kestävyys on oleellinen osa Yhteiset asemat -osaprojektia. Nuorten saaminen mukaan toimintaan vähentää ilkivaltaa asemalla ja parantaa turvallisuutta. Aseman toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta, siten hankkeen perusajatus (kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen) edistää myös ekologista kestävyyttä.
Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty?
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?
Yhteiset asemat -osaprojektissa kehitetty suunnittelumalli on yhteisöllisen suunnittelun ideologian mukainen, mutta sitä ei ole aikaisemmin sovellettu Suomessa rautatieasemilla. Osaprojektissa Malmin asemalla kehitettyä konseptia on tarkoitus soveltaa myöhemmin myös muilla asemilla.
Projektin viestinnässä ja ideoiden levittämisessä on todettu hyväksi käytännöksi konseptien esittäminen kuvallisina plansseina. Visuaalisuus auttaa katsojan mielenkiinnon herättämisesssä ja helposti liikuteltavat planssit toimivat hyvin monessa projektiviestinnän tilanteessa, kuten esitysmateriaalina tai näyttelynä.
Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen?
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön?
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty?
Projektin toiminnan juuri käynnistyttyä ja ensimmäisten konseptien valmistuttua syyskaudella, on hieman aikaista arvioida toiminnan jatkuvuutta projektin päättymisen jälkeen. Jatkuvuutta kuitenkin pyritään varmistamaan tiiviillä yhteistyöllä Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa sekä avoimella ja ajantasaisella tiedotuksella projektin etenemisestä ja tuloksista. Projektin tähänastiset tulokset ovat vapaasti saatavilla projektin verkkosivuilla. Se, että projektin toimenpiteet nivoutuvat kaupunkien olemassa oleviin kehittämistarpeisiin ja -prosesseihin, tähtää toiminnan jatkuvuuteen. Kehitettyjä konsepteja pyritään testaamaan yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa vuoden 2012 aikana ja tämän jälkeen arviomaan niiden toimivuutta ja tarvittaessa jatkokehittämään niitä.
