Ryhmä 5:
Ryhmän tekstejä voi työstää
• kirjoittaen suoraan tälle sivulle (muokataksesi klikkaa ylhäältä oikealta Edit > Tee muutokset > klikkaa Save)
• pitämällä tekstiänne jossain muualla verkossa ja lisäämällä tänne linkin (editointitilassa näkyvien linkityskuvakkeiden avulla) materiaaliin, esim.
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Google_Docs
◦ http://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi
◦ http://piratepad.net/front-page/
• pitämällä materiaalianne tiedostoina Dropboxsissa & liittämällä tänne linkin, vrt. http://fi.wikipedia.org/wiki/Dropbox
• päivittämällä tälle sivulle lisäämiäsi liitetiedostoja (tee tällöin myös linkitys tiedostoon)
• Tärkeintä on, että tekstinne/ ryhmänne palauttamat materiaalit löytyvät tätä kautta helposti & ilman lukijan kirjautumisia erillisiin palveluihin! Ryhmä sopii oman työskentelynsä organisoinnin kontaktiopetuskertojen välissä.
Kollektiiviset muistiinpanot
MITÄ VIESTINTÄ ON?
Tiedonvälitys ja siirtäminen, käsityksien luomista, vaikuttaminen, keskustelua, neuvottelua, kytkeytyy eri medioihin -> lähettäjä/vastaanottaja
- Viestintä on yhtesyyden ylläpitämistä ja tuottamista (Carey 1994)
- Viestintä on välttämätöntä kaikelle informaatiolle
- Määritelmien sijaan siirrytty moniarvoisuuteen
- Viestintä ei ole suoraviivainen prosessi vaan ennakoimatonta, kaoottista
- Näkökulmia: mekanistinen, psykologinen, yhteisöllinen, kriittinen
- Sanaton viestintä: synnynnäiset ominaisuudet (itku, hymy, torjuntaeleet yms),tiedostamatonta, ensivaikutelma tärkeä, kytkeytyy empatiaan, kulttuurilliset erot
- Viestinnän malleja on monia, edellyttää väh. 2 osapuolta
- Olennaista ei ole vastaanottaja vaan lähettäjä
- Semioottinen lähestymistapa: merkitysten vaihtamista ja tulkintaa, miten B tulkitsee A:n sanoman, kysymykset kulttuurillisia, yhteisyysnäkökulma: sanomien tuottamisen ja niiden lukemisen yhtäläisenä toimintana, vastaanottajat yksilöinä
- Tutkija Robert Craig: Communication Theory as a Field
- 7 viestinnän perinnettä
- Retorinen: v on käytännöllinen keskustelun taito
- Semioottinen: v on merkkien välittämistä ja tulkintaa
- Fenomenologinen: v on kokemus siitä, että olemme dialogissa toistemme kanssa
- Kyberneettinen: v on tiedon virtausta (flow)
- Sosio-psykologinen: v on yksilöiden välistä vuorovaikutusta
- Sosio-kulttuurinen: v on sosiaalisen järjestyksen tuottamista ja sen jatkuvaa järjestämistä
- Kriittinen: v on prosessi jonka suhteen kaikki oletukset voidaan haastaa milloin vain
12.11.2012
Viestintämallit
Mikä on malli?
Tapahtuma, ilmiö tai muu asia voidaan nähdä ja esittää suhteessa toisiin
Mallien vahvuuksia
Yksinkertaistavat ja selkeyttävät monitahoisia ilmiöitä ja niiden välisiä suhteita
Mallien heikkouksia
Voi johtaa liialliseen yksinkertaisuuteen
Mallin ja todellisuuden välinen suhde voi vääristyä malli tavallaan "korvaa" todellisen toiminnan
Klassinen viestintämalli
Aristoteles:
Retoriikka
Nelivaiheinen: discovery (invention) , arranges (arragement), clothes (style), delivers (memory)
Shannon&Weaver:
Informaation lähde > lähetin > signaali (->hälylähde) >vastaanotin > määränpää
Jakobsonin malli:
Puhuttelija > konteksti/sanona/kosketus-kontakti/koodi > puhuteltava
(Kosketus=fysikaalinen kanava, psykologinen yhteys. Koodi=yhteinen merkitysjärjestelmö)
Barnlundin malli... Kamala kaavio
19.11.2012
Yksilö ja yhteiskunta
- historia - nykyisyys - tulevaisuus
- talous, tuotanto, kulutus
- teknologia
- funktiot l., tehtävät, vaikutukset
- valta, suhteet
- merkitykset, tulkinnat
HISTORIA
- avainasemassa taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
- assosiatiivisuuden kasvu
- aika ja paikka: reaaliaikaisuus
- kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. Globaalisuus)
VAIKUTUKSIA
Välineiden kehittyessä yksilöiden järjestäytyminen nopeasti ja joustavasti mahdollistaa valta-asemassa olevien instituutioiden haastamisen (blogit yms)
VALTASUHDETTA SELVITETTÄESSÄ
A. Kenellä on valtaa (kuka on valtasubjekti)
B. Kuka on vallan kohde (valtaobjekti)
C. Mikä vallan perustana (vallan käyttämät keinot)
D. Kuinka suurta on valta (määrä)
E. Kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
Tapaus John Geogham/Sichuanin maanjäristys 2008/guacamole-dippi Kemikaalicocktail/
VIESTINNÄN VAIKUTUKSET JA TEHTÄVÄT
- keneen tai mihin vaikutus kohdistuu ja millä tasolla?
→ Yksilö, ryhmä, suuri yleisö, yleinen mielipide, yhteiskunta ja yhteiskunnalliset toimintamallit
- missä muutos tapahtuu?
→ Asenteet, tiedolliset muutokset, uudenlaiset käyttäytymistavat
- vaikutus = muutos?
→ Tietojen/asenteiden/käyttäytymisen muuttuminen, muutospaineen torjuminen, aiempien asenteiden vahvistaminen
- millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?
→ Lyhyen aikavälin muutokset, kasautuvat muutokset ajan kanssa - pitkän aikavälin kulttuuriset/yhteiskunnalliset vaikutukset?
- Altistuminen medialle ~ sosiaalisen todellisuuden läpikotainen medioituminen
- vaikutus - (symbolinen) valta
- vallan medioitunut sisäistyminen osaksi yksilön maailmankuvaa
10.12???
MONIKANAVAISUUS
- sama sisältö tulee monikanavaisesti eri päätelaitteiden kautta
- eri laitteita käytetään eri tilanteissa (kännykkä, TV, tabletti, tietokone)
Yksilö, valta ja monikanavaisuus
-digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja.
- Tietoa ei voi ohjailla keskitetysti
TARINA JA VIESTINTÄ
- Tarina = sarja tapahtumia (kronologinen järjestys) / erilaisten elementtien kudelma tai verkosto
- Ei välttämättä fiktiivinen, kertoo teosta, tapahtumasta ja tapahtumien kulusta.
- Tietojen välittämiseen ja säilyttämiseen
- Niiden avulla koemme kokemuksia asioista, jotka eivät välttämättä olisi meille mahdollisia
Aristotelinen tarinankerronta: vaikutus samaistumisen kautta
“Eeppinen” tarinankerronta: vaikuttaa vieraannuttamisen kautta
14.1.2013
TUOTANTO JA TALOUS
Median sisällön määrittäjät
- omistus ja kontrolli
- mediainstituutiot
- valtio ja lainsäädäntö
- medioitten itsesäätely ja kontrolli
- taloudelliset määrittäjät
- mainostaja
- yleisöt
- mediatyöntekijät
- lähteet
(Masterman 1989)
SOME / teknologia
Kahdet markkinat – kaksi tuotetta
Markkinaehtoistuminen
- markkinaehtoistumisen seurauksena media viihteellistyy
- asiasjournalismin suhteellinen osuus mediassa pienenee ja viihteen suhteellinen osuus kasvaa
- asian ja viihteen raja mediasisällöissä hämärtyy
- voimakkainta tämä kehitys on sähköisessä mediassa
Esimerkiksi musiikkiala
suomalaisen musiikkialan taloudellinen arvo v. 2011 on 817,7 milj. euroa
- elävä musiikki (414 milj.)
koulutus (264,2 milj.),
tekijänoikeuskorvaukset (77,8 milj.)
äänitemyynti (66,5 milj.) - ala työllistää Suomessa arviolta noin 30 000 henkilöä
Produsage?
(as producer)
content → producer → content
(as user)
Sisällöntuotanto, esim. wikipedia
“Collaborative content creation is an act of maintenance and construction (of both content and the social relationships among participants) at least as much as it is one of production”
(Blogs, Wikipedia, Second Life, and Beyond: From Production to Produsage)
Eric von Hippe: Democratizing Innovation
- Tuotekehitys ei ole enää tiettyjen ihmisten yksinoikeus vaan kuka tahansa voi olla osa sitä
- Yhteisö tuottaa lopputuotteen yhdessä ja näkökulmat saavat tilaa → tuo demokratiaa
PRODUSAGE
Bloggarit
- Perusbloggaaja
- Vakavasti otettava harrastaja tai ammattilainen
- Yritys tai yrittäjä
Menestynyt blogi
- technorati.com
- How do you measure the success of your blog? (Technorati -> Blogosphere 2011)
Blogit ja ansaintalogiikka
- Landing public speakingn gigs through your blog (Marcus Sheridan)
- Selling you print book through your blog (Kevin Cullis)
- Selling electronic products
- Affiliate marketing (Anshul Dayal)
- Selling training and courses (Jules Clangy)
- Selling consulting services (Ash Ambirge)
Kansalaisvaikuttaminen ja vertaisrahoitus
→ Verstaisrahoitus
- mesenaatti.me
- kickstarter.com
- fundly.com
→ Axel Bruns
Ryhmän viestintämalli
Lähtökohta
Kun ajatellaan Suomen suurimman ammattikorkeakoulun Viestinnän koulutusohjelmaa, ulkopuolisen ensimmäinen ajatus varmastikin, että täällä, jos jossain, osataan käyttää erilaisia sähköisiä viestimiä ja organisaation toimintaa nopeuttavia ja helpottavia välineitä järkevästi.
Todellisuus
Oppilaiden kokemusten pohjalta voidaan tehdä käytännön arkikommunikaatiosta ainakin seuraavia havaintoja:
- Yhteistä viestintälinjaa ei ole. Hallinto, opettajat ja vierailevat luennoitsijat käyttävät kaikki heille kullekin henkilökohtaisella tasolla sopivinta viestintäkanavaa.
- Fuusiotumisen painolasti värittää koulutusohjelmaa edelleen. Vaikka fuusiosta on jo useampi vuosi, näkyy erilaisissa toimintamalleissa edelleenkin tuskallisen selkeästi vanhat tavat, joista ei olla osattu tai haluttu päästä eroon.
- Lopputuloksena on kaaottinen kokonaisuus, joka vaihtaa käyttämäänsä järjestelmä ajasta, paikasta ja henkilöstä riippuen. Ainoat järkevät kokonaisuudet syntyvät isompien kurssien, tai mahdollisesti tuurilla vuosikurssien sisälle.
Viestinnän koulutusohjelman viestintämalli
- Yhteiskunnallinen puoli
- Facebook kommunikaatiomallina
Face-to-face viestintä
Henkilötason viestintä toimii merkittävästi digitaalisia malleja paremmin. Opettajilta, tutoreilta ja muulta henkilökunnalta saa hyvää ja osaavaa palvelua, jos heidät tapaa kasvotusten. Tilannetta toki mutkistaa opetusohjelmien toimiminen useammassa, kuin yhdessä toimipisteessä.
- Muuttuvat kommunikaatiokanavat
- Muutoksien viestintä
Sienirihmastomainen, kasvava viestintämalli
Viestintä- ja materiaalinjakokanavat
- Tuubi
→ Työtilailmoitukset sähköpostiin
- Sähköposti
→ Tuubin ilmoitukset
→ Facebookin ilmoitukset
→ Linkkejä wikiin
→ Linkkejä google docs
→ dropbox
→ google docs
→ sähköposti
→ wiki
- Wiki
→ dropbox-linkkejä
→ google docs-linkkejä
- Lukkarikone
- Dropbox
→ google docs
- Google Docs
- Verkkolevyt
- Moodle
- Mahara
Ilmoitus
Tiedon taltiontipaikakka
keskustelu
Viestintämallin vahvuuksia
- Kun kukin opettaja voi valita mieleisestään tiedonjakokanavasta, ei uusien järjestelmien opettelu syö aikaa opetukselta ja teknologiasta johtuvat tiedonjako-ongelmat ovat kohtuullisen harvinaisia